FIM Loungen antiikkia käsittelevässä juttusarjassa taideasiantuntija ja meklari Maria Ekman-Kolari esittelee sijoituskohteita, joihin liittyy mielenkiintoinen, esineen arvoa nostava tarina. Sarjan viimeisessä osassa kerromme kunniamerkkien Rolls Roycesta – Mannerheim-rististä, jonka ritari numero 153, luutnantti Arvo Veikkanen, sai urheudestaan jatkosodassa.
Kesäkuun 23. päivä vuonna 1944 valkenee Sammatuksen sotatoimialueella. Äkkiarvaamatta kolme vihollisen raskasta panssarivaunua murtautuu asemiin ja avaa tulen. Tuli pakottaa jalkaväen piileksimään taisteluhaudoissa.
Luutnantti Arvo Veikkanen (1919–1999) ei tulesta piittaa, vaan päättää ampua tankkia panssarinyrkillä. Kun miehistö pyrkii osuman saaneesta tankista ulos, hän tuhoaa heidät yksitellen.
Seuraavaan vaunuun Veikkanen sijoittaa savun suojassa kasapanoksen. Räjähdys repii kappaleiksi vaunun ja miehistön. Arvo Veikkanen viimeistelee päivätyön tuhoamalla vielä kolmannen venäläisen panssarivaunun.
Mannerheim-ristiä myönnetään kahdessa luokassa ja se on Suomen korkein sotilaallinen kunnianosoitus. Ensimmäisen luokan Mannerheim-risti on myönnetty vain Mannerheimille itselleen sekä jalkaväen kenraali Erik Heinrichsille, Karjalan rintaman komentajalle ja jatkosodan aikaiselle Mikkelin yleisesikunnan päällikölle. Toisen luokan Mannerheim-risti on myönnetty 191 sotilaalle, jotka ovat osoittaneet erinomaista urheutta ja neuvokkuutta sotavuosien taisteluissa.
Luutnantti Veikkasen Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-risti näyttää komealta, mutta sen arvoa nostaa tarina Veikkasen viekkaudesta ja vihollisen tuhoamisesta oman henkensä uhalla. Myös kunniamerkin mukana olleet asiakirjat nostivat legendaarisen mitalin arvon huikeaan 46 000 euroon, jolla se myytiin Hagelstamin huutokaupassa syksyllä 2015.
Suomalaisen sotahistorian tunnetuin ja keräilijöiden suuresti arvostama Mannerheim-risti on kunniamerkkien Rolls Royce. Maria Ekman-Kolarin mukaan se on ainoa suomalaisista kunniamerkeistä, jota kohtaan tunnetaan kansainvälistä kiinnostusta.
”Ulkomailla sekä kunniamerkkien että militarian kerääjät ovat kiinnostuneita lähinnä suurista sodista ja sotilasmahtimaista, Yhdysvalloista ja Venäjästä.”
Kaikki tarinat kunniamerkkien takana eivät ole yhtä arvokkaita kuin Veikkasen, mutta kunniamerkkien keräily voi koukuttaa myös muista kuin rahallisista syistä.
”Kaikki diplomit ja asiakirjat ovat keräilijöille tärkeitä, koska yhtenäinen kokonaisuus on yksittäistä esinettä arvokkaampi sekä historiallisesti että rahallisesti”, Ekman-Kolari toteaa.
Eräs Ekman-Kolarin tuntema nuorukainen sai lapsena nähdä isoisänsä kunniamerkit, mutta ei tiennyt niistä yhtään mitään. Sukulaiset eivät olleet viisaampia, joten poika, Joel Sjögren, päätti ottaa mitaleista selvää itse. Kävi ilmi, ettei pojan isoisä ollut niin kutsuttu sotasankari. Isoisän joukko-osaston tarina oli kuitenkin niin kiinnostava, että se vei nuoren miehen mukanaan.
”Piru vei pikkusormen, ja Joel Sjögrenistä kehittyi yksi alan parhaista asiantuntijoista. Nykyään hän toimii tutkimusavustajana ja keräilijänä tutkien oman sukunsa ja muiden sukujen tarinoita”, Maria Ekman-Kolari kertoo.
Lue myös antiikista kertovan sarjan edelliset osat:
Antiikin tarinoita, osa 1: Huippumeklari haistaa antiikin arvon
Antiikin tarinoita, osa 2: Fabergé
Antiikin tarinoita, osa 3: Hopea
Antiikin tarinoita, osa 4: Matot
Klassikkoautot: Ferrari 348TB – sijoitushevonen
FIM Loungen kahdeksanosaisessa sarjassa pureudutaan klassikkoautojen maailmaan. Sarjan kahdeksannessa osassa tarkastelemme Maranellon legendaarisen oriin, Ferrarin, arvoa sijoituskohteena. Klassikkoautojen maailmaa, historiaa,...
LUE JUTTU
