Öljyn hinnan romahdus selittää merkittävän osan Suomen orastavasta talouskasvusta, arvioivat Etlan ja Suomen Pankin ekonomistit.
Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta puolittui vuoden 2014 toisella puoliskolla. Mittapuuna käytetyn Brent-öljylaadun tynnyrihinta oli pyörinyt vuosia 110 dollarin tuntumassa, mutta kesällä 2014 se alkoi laskea rajusti. Vuodenvaihteessa 2014–2015 tynnyrillinen Brent-öljyä maksoi enää 55 dollaria. Kevätkesästä 2015 Brent käväisi hetkellisesti yli 60 dollarissa ja alkuvuodesta 2016 niin ikään hetkellisesti alle 30 dollarissa. Viimeksi kuluneet puoli vuotta raakaöljyn hinta on kieppunut 50 ja 55 dollarin välimaastossa.
Suhteellisen halvan öljyn ajoista on saatu nauttia jo kaksi ja puoli vuotta. On aika palata Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkija Paavo Sunin tammikuun alussa vuonna 2015 tekemän muistion pariin. Muistiossaan Suni tarkasteli sitä, miten raakaöljyn 40 prosentin hinnanalennus vaikuttaisi maailman ja Suomen talouteen, mikäli se jäisi pysyväksi.
Suni totesi, että raakaöljyn hinnan romahdus vaikuttaisi positiivisesti niin maailman kuin Suomenkin talouteen. Suomessa vaikutus tosin olisi heikompi kuin esimerkiksi USA:ssa tai euroalueella.
”Öljyä tuovat teollisuusmaat hyötyvät hinnan laskusta enemmän kuin öljyä vievät maat siitä kärsivät.”
Suni laski, että vuonna 2015 Suomen BKT nousisi 0,4 prosenttia ja vuonna 2016 1,5 prosenttia perusuraansa korkeammalle. Perusura tarkoittaa tässä sitä kasvua, joka syntyisi ilman öljyn laskun aiheuttamia myönteisiä vaikutuksia.
Öljyn hinnan lasku vaikuttaa maailmantalouden kokonaisuuteen piristävästi. Näin on siksi, että öljyä tuovat teollisuusmaat hyötyvät hinnan laskusta enemmän kuin öljyä vievät maat siitä kärsivät.
Öljynviejät pystyvät puskuroimaan laskun vaikutuksia lainaamalla tai turvautumalla keräämiinsä reserveihin. Öljyntuojiin hinnanalennuksen vaikutukset riippuvat siitä, kuinka intensiivisesti ne käyttävät öljyä ja kuinka riippuvaisia ne ovat viennistä öljyä vieviin maihin.
Yhdysvallat saa hyötyjä molempien tekijöiden kautta. Siellä hinnan lasku välittyy muita maita suoremmin kotitalouksille ja yrityksille, ja talous on hyvin energiaintensiivinen.
Euroalue taas on vähemmän öljyintensiivinen kuin Yhdysvallat ja myös sitä riippuvaisempi viennistä öljymaihin. Öljyn hinnan lasku auttaa siksi euroaluetta vähemmän kuin Yhdysvaltoja.
Venäjä taas on poikkeuksellisen riippuvainen raakaöljyn hinnan kehityksestä. Maan vientitulot syntyvät suurelta osin öljystä, minkä lisäksi ruplan kurssi seuraa melko tarkkaan öljyn hinnan liikkeitä. Venäjän voimakas talouskasvu vuosituhannen alussa perustui juuri öljyn hinnan nousuun. Öljyn hinnan romahdettua maan talous on ajautunut vakaviin vaikeuksiin.
Öljyn hinnan muutokset vaikuttavat Suomeen samoin kuin muihinkin maihin, eli esimerkiksi kotitalouksien ostovoiman ja yritysten kustannusten kautta. Öljyn hinnan lasku hidastaa kotimaisten tuotantokustannusten ja kuluttajahintojen nousua ja nopeuttaa siten kotimaisen kysynnän kasvua.
Venäjän-kaupan osuus viennistämme on kuitenkin ollut suhteellisen suuri, ja muutokset venäläisten ostovoimassa vaikuttavat myös Suomeen. Öljyn hinnan noustessa Venäjän-kaupan kasvu puskuroi nousun negatiivisia vaikutuksia Suomen talouteen. Hinnan romahtaessa taas Venäjän-kaupan väheneminen nakertaa laskun positiivisia talousvaikutuksia.
”Venäjän vuoksi Suomi saa öljyn hinnan alenemisesta vähemmän hyötyä kuin esimerkiksi muu euroalue.”
Öljyn hinnan laskun vaikutukset, jotka tukevat Suomen kotimaan kysyntää ja vientikysyntää ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin Venäjän-kaupan vähenemisen negatiivinen vaikutus.
Paavo Sunin laskelmia on mielenkiintoista tarkastella Suomen BKT:n kasvusta kertovien lukujen valossa. Meillä on viime aikoina iloittu siitä, että talous on vihdoin lähtenyt kasvuun. Käänne tapahtui vuonna 2015, jolloin BKT kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 0,3 prosenttia. Viime vuonna kasvu oli rivakampaa, 1,4 prosenttia.
Kasvuluvut osuvat hämmästyttävällä tavalla yksiin Paavo Sunin tekemän ennusteen kanssa. Sunihan ennusti kutakuinkin vastaavia talouden perusuran ylittäviä kasvulukuja. Herää kysymys, että selittääkö alhainen öljyn hinta nykyisen orastavan talouskasvumme? Olisimmeko edelleen nollakasvussa ilman öljyn hinnassa tapahtunutta romahdusta? Miten käy, jos ja kun öljyn hinta lähtee jossain vaiheessa nousuun?
Paavo Suni on jäänyt eläkkeelle, mutta Etlan tutkija Markku Lehmus kommentoi FIM Loungen pyynnöstä Sunin laskelmia. Hän jopa päivitti Sunin käyttämän mallin vastaamaan tämän hetken tilannetta.
”Arvioisin, että nuo vuoden 2015 alussa tehdyt laskelmat ovat jonkin verran yläkantissa”, Lehmus sanoo. ”Ihan noin suurta vaikutusta öljyn hinnan alenemisella ei ole ollut parin viime vuoden aikana nähtyyn talouskasvuumme, mutta merkittävä vaikutus kuitenkin.”
Lehmus teki laskelman, jossa arvioitiin sitä, mitä tapahtuisi, jos öljyn hinta laskisi nyt 40 prosenttia pysyvästi. Sen mukaan Suomen BKT kasvaisi tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,7 prosenttia perusuraansa korkeammalla tasolla. Seuraavana vuonna kasvu olisi 1,1 prosenttia ja sitä seuraavana 1,5 prosenttia perusuran yläpuolella.
”Paavo Sunin tekemissä laskelmissa Venäjän negatiiviset vaikutukset arvioitiin ehkä hieman alakanttiin”, Lehmus sanoo. ”Esimerkiksi Suomen tavaravienti Venäjälle väheni arvoltaan 44 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2015. Valtaosa tästä aiheutui nimenomaan öljyn hinnan laskusta ja siihen liittyneestä ruplan devalvoitumisesta. Tämä hidasti kasvuamme selvästi.”
Myös Suomen Pankki innostui öljyn hinnan romahtaessa laskemaan alennuksen vaikutuksia Suomen BKT:hen. Euro & Talous -julkaisussa (5-2014) esitetyssä laskelmassa tarkasteltiin tilannetta, jossa öljyn hinta olisi vuoden 2014 viimeisestä neljänneksestä alkaen 20 prosenttia alempi kuin talousennusteen perusurassa.
Laskelmaa tehtäessä öljyn hinta oli jo laskenut 30 prosenttia kesästä 2014. Laskelman mukaan öljyn hinnan 20 prosentin alenemisen odotettiin vauhdittavan BKT:n kasvua 0,6 prosenttia vuosina 2015 ja 2016.
Suomen Pankin ekonomisti Juha Itkonen arvioi, että tuo kaksi ja puoli vuotta sitten tehty laskelma pitää melko hyvin kutinsa. Öljyn hinnan laskulla on ollut merkittävä vaikutus BKT:n kasvuun.
”Se ei selitä kuitenkaan kaikkea. Samaan aikaan öljyn hinnan alenemisen kanssa tulivat myös euron kurssin heikkeneminen ja EKP:n määrällinen keventäminen”, Itkonen muistuttaa. ”Niilläkin on oma roolinsa kasvussa. Onkin vaikea erottaa, kuinka paljon mikäkin näistä tekijöistä on osaltaan vaikuttanut kasvuun.”
Joka tapauksessa alhainen öljyn hinta on vauhdittanut Suomen kansantalouden kasvua. Kasvun uskotaan myös jatkuvan.
Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle 1,2 prosentin kasvua ja ensi vuodelle noin yhtä prosenttia. Suomen Pankki taas arvioi BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Etla ennustaa kasvuksi tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.
Tällä hetkellä Suomi kasvaa lähinnä yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien varassa. Näistä molemmat ovat sellaisia kasvutekijöitä, joita öljyn hinnan romahdus on tukenut. Vienti on lähtenyt myös lievään kasvuun kysynnän, investointien ja kilpailukyvyn paranemisen myötä.
Entä millainen on öljyn hinnan kehitys jatkossa? Brent on pyörinyt puoli vuotta hieman 50 dollarin yläpuolella. Jämähtääkö se siihen, alkaako nousta, vai laskeeko?
Öljyn hinnan ennustaminen on tunnetusti hyvin vaikeaa. Markkinoita seuraavien analyytikoiden mielipiteet jo ihan lähitulevaisuudesta vaihtelevat hurjasti. Siinä missä toinen ennustaa Brentin tynnyrihinnan romahtavan jälleen 30 dollariin, toinen uskoo sen nousevan vuodessa takaisin 100 taalaan.
Maailmanpankki ennustaa Brent-öljyn hinnan olevan ensi vuonna 60 dollaria ja nousevan siitä vähitellen, noin 1,5 dollarin vuosivauhtia. Vuonna 2030 öljy maksaisi ennusteen mukaan 80 dollaria tynnyriltä. Etlan Markku Lehmus on samoilla linjoilla Maailmanpankin kanssa.
”Keväällä tekemämme ennusteen mukaan öljyn hinta nousee lähivuosina maltillisesti, semmoista parin dollarin vuosivauhtia.”
Suomen Pankin Juha Itkonen ei hänkään ennusta hinnan muuttuvan dramaattisesti piakkoin.
”Markkinahintojen ja futuurien perusteella arvoisin, että kyllä se hinta jää tähän reiluun 50 dollariin lähivuosiksi.”
Jos Lehmus ja Itkonen ovat oikeassa, ei öljyn hinnan muutoksista ole odotettavissa lähitulevaisuudessa suuria shokkeja Suomen kansantaloudelle. Mutta sikäli kuin nyt mukavasti vauhtiin päässyt kasvu johtuu osaltaan öljyn hinnan alenemisesta, on olemassa pelko, että nykyinen kasvupyrähdys jää tilapäiseksi. Etlan Markku Lehmus arvioi, että öljyn hinnan romahtamisesta johtuva lisäkasvu on jo koko lailla satanut laariin. Samoilla linjoilla on Suomen Pankin Juha Itkonen.
”Kestää hetken, kun tällaiset shokit alkavat vaikuttaa. Sitten niiden vaikutus laimenee ajan myötä.”
Itkosen mukaan Suomen tulevaisuuden kasvu riippuukin siitä, miten investoinnit lähtevät vauhtiin ja vienti vetämään.
”Kasvupohjaa on myös laajennettava”, Itkonen sanoo. ”Pitkällä aikavälillä kyse on viime kädessä työn tuottavuudesta, jota meidän pitää pystyä parantamaan.”
Öljyalen vaikutus hiipuu
Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 2,0 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia, arvioi FIMin pääekonomisti Timo Hirvonen. Öljyalen vaikutukset alkavat hiipua, eivätkä ne juuri vaikuta ennusteeseen.
1. Öljyn hinnan lasku auttoi Suomen talouskasvua
”Raakaöljyn hinnan lasku on tuonut muutaman vuoden kestoisen positiivisen shokin Suomen talouskasvuun. Pidemmän päälle tarvitaan investointeja, vientiä ja työllisyyttä, jotta talouskasvua saadaan laajennettua.”
2. Viennin käänne tukee kasvua
”Tällä hetkellä Suomen talouden näkymät ovat myönteisimmät moneen vuoteen. Viennin käänne alkaa tukea talouskasvua. Öljyalen vaikutus vuosien 2017 ja 2018 talousennusteissa on vähäinen.”
3. Öljyn hinnan nousu nopeuttaa inflaatiota
”Raakaöljyn hinnan muutokset vaikuttavat keskuspankkien rahapolitiikkaan. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtunut raakaöljyn hinnan nousu on poistanut deflaatiohuolia ja nopeuttanut inflaatiota. Keskuspankin näkövinkkelistä inflaation hillitseminen on selvästi deflaation torjuntaa mielekkäämpää.”
Timo Hirvonen on FIMin pääekonomisti.
Klassikkoautot: Ferrari 348TB – sijoitushevonen
FIM Loungen kahdeksanosaisessa sarjassa pureudutaan klassikkoautojen maailmaan. Sarjan kahdeksannessa osassa tarkastelemme Maranellon legendaarisen oriin, Ferrarin, arvoa sijoituskohteena. Klassikkoautojen maailmaa, historiaa,...
LUE JUTTU
