Mistä löytyvät tulevaisuuden yksisarviset – uudet googlet, facebookit ja alibabat? Vastaus saattaa löytyä tarkastelemalla sitä, mihin yrityksiin, teknologioihin ja toimialoihin pääomasijoittajat uskovat juuri nyt.
Google, Facebook, Alibaba. Siinä kolme globaalia brändiä ja yritystä, jotka ovat mullistaneet maailmaa. Hakukoneella liikkeelle lähtenyt Google toteuttaa missiotaan järjestää maailman informaatio ja saattaa se kaikkien ulottuville. Harvardin yliopiston opiskelijoiden naamakirjaksi alun perin tarkoitettu Facebook on mullistanut sosiaalisen kanssakäymisen ja verkostoitumisen. Yritysten välisen kaupan portaalina aloittaneesta Alibabasta on kehkeytynyt maailman suurin verkkokauppa.
Vuosituhannen vaihteessa, eli vain viisitoista vuotta sitten, näistä yrityksistä ei ollut kuullut juuri kukaan. Google oli toki perustettu jo syyskuussa 1998, mutta se oli vielä vuonna 2000 pikkutekijä hakukonemarkkinoilla. Alibaba syntyi vuonna 1999 ja Facebook lanseerattiin helmikuussa 2004.
Nämä yritykset ovat onnistuneet suhteellisen lyhyessä ajassa siinä, mistä muut vain uneksivat. Ne ovat nousseet maailman arvokkaimpien yritysten joukkoon ja niiden brändit lukeutuvat maailman arvostetuimpiin.
Googlen emoyhtiön, Alphabet Inc:n, markkina-arvo oli marraskuun puolivälissä 500 miljardin dollarin luokkaa ja Facebook arvostettiin pörssissä 300 miljardin arvoiseksi. Alibaban markkina-arvo oli 190 miljardia. Ne, jotka osasivat riittävän ajoissa sijoittaa näihin yrityksiin, ovat saaneet panostuksensa monikymmenkertaisina takaisin.
Mistä sitten löytyvät tulevaisuuden Googlet, Facebookit ja Alibabat? Missä ovat kehitteillä seuraavat maailmaa mullistavat yritykset ja brändit, seuraavat sijoittajan tuplajättipotit?
Yksi tapa lähestyä asiaa voidaan kiteyttää vanhaan sanontaan: ”Follow the money”. Jonkinlaisen aavistuksen tulevaisuuden menestystarinoista voi saada esimerkiksi katsomalla, mihin yrityksiin, teknologioihin ja toimialoihin pääomasijoittajat parhaillaan uskovat. Pääomasijoitusyhtiöiden toimintalogiikka perustuu sen varaan, että ne sijoittavat suureen joukkoon tulevaisuuden lupauksia, ja toivovat, että edes yksi kymmenestä menestyy.
Onkin kiinnostavaa tutkia sitä, minkä yritysten puolesta pääomasijoittajat nyt lyövät vetoa. Mutta jotta tarkastelumme ei menisi liian monimutkaiseksi, rajataan se vielä niin sanottuihin yksisarvisiin. Termillä viitataan yksityisessä omistuksessa oleviin startup-yrityksiin, jotka ovat saaneet pääomasijoittajilta rahoitusta siinä määrin, että niiden arvo on noussut miljardin dollarin yli. Follow the money -logiikalla voisi ajatella, että juuri näihin yrityksiin, teknologioihin ja toimialoihin kohdistuvat kaikista suurimmat odotukset.
Miljardiliigaan on todella vaikeata nousta, kertoo yksisarviset lanseerannut pääomasijoittaja Aileen Lee.
Termin ”yksisarvinen” lanseerasi siemenvaiheen pääomasijoituksiin keskittyvän Cowboy Venturesin perustaja, Aileen Lee, TechCrunch-verkkosivustolla marraskuussa 2013. Yksisarviset olivat tässä alkuperäisessä mielessä amerikkalaisia vuoden 2002 jälkeen perustettuja teknologiayrityksiä, joiden arvo oli noussut kymmenessä vuodessa miljardiin dollariin.
Lee halusi tutkia miljardiluokan yrityksiä, koska niillä on suuri merkitys monien pääomasijoitusyhtiöiden ansaintalogiikan kannalta. Parhaiten menestyneet suurimmat pääomasijoitusyhtiöt ovat tehneet tuottonsa sillä, että lukuisien niiden omistamien yritysten joukosta on kehkeytynyt pari menestystarinaa.
Rahastot ovat myös kasvaneet, joten niiden on ollut pakko saada aiempaa parempaa tuottoa, eli ammattislangilla ”isoja exitejä”. Ajatellaan esimerkiksi pääomasijoitusrahastoa, jolla on 400 miljoonan dollarin sijoituspääoma. Rahaston pitäisi omistaa 20 prosenttia kahdesta erillisestä miljardin arvoisesta yrityksestä pelkästään saadakseen oman pääomansa takaisin, kun yritykset listautuvat pörssiin tai ne myydään. Vastaavasti sen pitäisi omistaa viidesosa yhdestä kahden miljardin arvoisesta yrityksestä.
Leen itsensä johtaman pääomasijoitusrahaston ei tarvitse menestyäkseen sijoittaa potentiaalisiin yksisarvisiin, mutta hän halusi tutkia näitä yrityksiä oppiakseen jotain siitä, miten teknologiayritykset kasvavat. Hän halusi tietää esimerkiksi, miten todennäköistä on se, että jostain startupista tulee miljardin dollarin arvoinen yritys?
Lee listasi 39 yksisarvista, joista suurimmat olivat Facebook, LinkedIn, Workday ja Twitter. Hän laski, että yksisarvisten osuus kaikista pääomasijoittajilta vuosina 2003–2013 rahaa saaneista ohjelmisto- tai internet-yhtiöistä oli 0,07 prosenttia. Toisin sanoen, yksisarviseksi kehittyi keskimäärin yksi reilusta 1 500:sta pääomasijoituksia keränneestä yhtiöstä. Vaikka lehtiä lukiessa syntyy helposti sellainen vaikutelma, että näitä yrityksiä syntyy kuin sieniä sateella, niin todellisuudessa miljardiluokkaan nouseminen on erittäin harvinaista ja vaikeaa.
Tämän vuoden heinäkuussa Lee päivitti listaansa TechCrunch-sivustolla. Tällä kertaa hän otti tarkasteluunsa vuodesta 2005 alkaneet kymmenen vuotta. Nyt yksisarvisia löytyi 84 kappaletta, eli 0,14 prosenttia pääomasijoituksia saaneista teknologiayrityksistä. Keskimäärin yksisarvisia syntyi kahdeksan per vuosi. Listan kärjessä komeilivat Uber, AirBnB, Twitter, Whatsapp ja Snapchat.
Yksi Leen tekemistä havainnoista on kiinnostava startup-yritysten liepeillä käytävää julkista keskustelua ja pöhinää ajatellen. Myytin mukaan nämä yritykset ovat nuorten parikymppisten nörttien autotallissa kehittelemiä virityksiä. Lee havaitsi kuitenkin, että tällaiset startupit ovat pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Suurin osa yksisarvisista kasvaa koulutettujen, teknologiaa syvästi ymmärtävien yli kolmekymppisistä koostuvien kokeneiden bisnesammattilaisten tiimityön tuloksena.
10 yksisarvista
Musiikista majoituspalveluihin, drooneista big dataan – yksisarvisten joukkoon mahtuu yrityksiä mitä moninaisimmilta toimialoilta.
Cowboy Venturesin perustaja Aileen Leen alkuperäisen 39 yksisarvisesta koostuvan listauksen jälkeen yksi jos toinenkin kasvuyrityksiä seuraava taho on tehnyt omia selvityksiään aiheesta. Yksisarvisten määrä riippuu paljolti siitä, miten yritysten joukko rajataan – keskitytäänkö esimerkiksi puhtaasti teknologiayrityksiin – sekä siitä, millä aikajänteellä yrityksen on pitänyt kasvaa miljardin arvoiseksi, jotta se hyväksyttäisiin joukkoon.
Leen viime kesänä päivittämässä listassa oli 83 yksisarvista. CB Insightsin ylläpitämältä jatkuvasti päivittyvältä listalta niitä löytyi marraskuun puolivälissä 143. The Wall Street Journalin ja Dow Jones VentureSourcen listalla oli marraskuussa 128 yksisarvista. Kasvuyritystapahtuma Slushin ja eurooppalaisen pääomasijoittaja Atomiconin marraskuussa julkistaman selvityksen mukaan yli miljardin dollarin arvoisia teknologiayrityksiä oli vuoden 2003 jälkeen syntynyt peräti 207, joista Yhdysvalloissa 125, Kiinassa 52 ja Euroopassa 35.
Yksisarvisten lukumäärä, oli niitä sitten sata tai kaksisataa, kertoo niiden harvinaisuudesta. Mutta määrän ohella vähintäänkin yhtä kiinnostavaa on yritysten laatu. Toisin sanoen se, mihin teknologioihin ja bisnesmalleihin pääomasijoittajat juuri nyt uskovat.
Ohessa valikoitu otos listoille päätyneistä yrityksistä. Mukaan otettiin erilaisia yrityksiä eri toimialoilta keskittyen kuitenkin kaikista arvokkaimpiin.
Yritysten arvo on laskettu niiden viimeisimmällä rahoituskierroksella pääomasijoittajilta saamien sijoitusten pohjalta. Arvostuskerroin kuvaa sitä, mikä on yrityksen näin lasketun arvon suhde sen saamien pääomasijoitusten kokonaissummaan.
Arvo: 51 miljardia dollaria (elokuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 7,4 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 6,9
* Lähde yritysten arvoissa: The Wall Street Journal & Dow Jones VentureSource
Sarjayrittäjien Travis Kalanickin ja Garrett Campin vuonna 2009 perustaman Uberin idea on muuttaa taksipalvelujen bisneslogiikka. Uber yhdistää sovelluksellaan yhtiön järjestelmässä olevat autonomistajat kyytiä tarvitseviin ihmisiin. Käytännössä yhtiön kuljettajaksi voi hakea kuka tahansa.
Yhtiö on kasvanut aggressiivisesti ympäri maailman. Se tarjoaa palvelujaan jo yli 300 kaupungissa miljoonille matkustajille päivittäin. Uberin liikevaihto oli viime vuonna 400 miljoonaa dollaria ja sen arvioidaan kasvavan jopa kahteen miljardiin dollariin vuonna 2015. Yhtiön johto on ilmoittanut harkitsevansa palvelun laajentamista ihmisten kuljettamisesta logistiikkaan.
Arvo: 46 miljardia dollaria (joulukuu 2014)
Pääomasijoitusten määrä: 1,4 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 31,8
Pekingissä vuonna 2010 perustettu Xiaomi on kasvanut Kiinan suurimmaksi älypuhelinten valmistajaksi viidessä vuodessa. Samassa ajassa se on noussut maailman arvokkaimpien startup-yritysten joukkoon.
Xiaomi suunnittelee ja valmistaa edullisia älypuhelimia, mobiiliapplikaatioita ja niihin liittyvää kuluttajaelektroniikka sekä markkinoi niitä taitavasti sosiaalisen median välityksellä. Älypuhelinten ominaisuudet ovat samalla tasolla maailman johtavien brändien kanssa, mutta maksavat vain murto-osan siitä, mitä kilpailijoiden puhelimet maksavat.
Xiaomi on kuitenkin aina sanonut olevansa palveluun panostava internet-firma eikä niinkään puhelinyhtiö. Sen perustajan Jun Lein tulevaisuuden visiossa kangastelee internet of things, eli erilaisista Xiaomin älypuhelimeen linkittyvistä laitteista koostuva ekosysteemi.
Arvo: 25,5 miljardia dollaria (kesäkuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 2,3 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 11,1
Airbnb syntyi lokakuussa 2007, kun San Franciscossa asuneet Brian Chesky ja Joe Gebbia alkoivat vuokrata kämppänsä nurkassa olleita ilmapatjoja yösijoiksi tuntemattomille matkailijoille kyetäkseen maksamaan oman vuokransa. Ideasta kehkeytyi yhteisöllinen markkinapaikka, joka yhdistää asunnon omistajia ja asunnon tarvitsijoita, ja toimii näin tehdessään vaihtoehtona hotelliasumiselle.
Tätä nykyä Airbnb toimii yli 190 maassa ja 34 000 kaupungissa. Sen liikevaihdon arvioidaan nousevan tänä vuonna 900 miljoonaan dollariin, mikä olisi reilusti yli kolme kertaa vuoden 2013 liikevaihto. Kovassa kasvussa palaa rahaa, ja yrityksen tappioiden arvioidaankin olevan tänä vuonna 150 miljoonan dollarin luokkaa.
Airbnb uskoo liikevaihtonsa kasvavan 10 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Tuolloin liiketoiminnan on myös määrä olla voitollista.
Arvo: 20 miljardia dollaria (lokakuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 1,6 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 12,8
Vuonna 2004 perustettu Palantir on erikoistunut niin sanottuun big dataan. Yhtiö syntyi, kun sen perustajat, Peter Thiel, Nathan Gettings ja Joe Lonsdale kehittivät ohjelmistoa, jonka avulla oli määrä saada kiinni Paypalia huijanneet venäläiset mafiosot. Heidän mielestään silloiset tällaisiin tarkoituksiin kehitetyt järjestelmät olivat liian jäykkiä ja hankalia käyttää.
Palantir kehittää ja myy ohjelmistoja, jotka analysoivat dataa ja esittävät sen helposti ymmärrettävässä visuaalisessa muodossa. Analysoitava data voi olla minkälaista vain, puhelinnumeroista ja tilitiedoista autojen rekisterinumeroihin.
Palantirin suurimpiin asiakkaisiin kuuluu muun muassa USA:n valtion viranomaisia (puolustusministeriö, CIA, FBI, NSA) ja erilaisia finanssilaitoksia. Yhtiön viime vuoden liikevaihdon on arvioitu olevan miljardin dollarin luokkaa, ja tuloksen vahvasti miinuksella.
Arvo: 16 miljardia dollaria (toukokuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 1,2 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 13,9
Heinäkuussa 2011 perustettu Snapchat on Stanfordin yliopiston opiskelijoiden kehittämä mobiilipalvelu, jonka avulla käyttäjät voivat jakaa kuvia ja videoita. Palvelun keskeisimpiä ajatuksia on se, että tämä sisältö katoaa käyttäjän määräämän aikarajan ylittyessä.
Snapchat nousi globaalin median otsikoihin vuonna 2013, kun yrityksen omistajat eivät suostuneet myymään sitä Facebookille yli 3 miljardin dollarin hintaan, vaikka yhtiöllä ei ollut kunnollista bisnesmallia eikä liikevaihtoa, ja sitä johti liike-elämässä täysin kokematon 23-vuotias kehittäjä ja perustaja Evan Spiegel.
Sittemmin yrityksen arvo on noussut jo 16 miljardiin dollariin. Yritys on myös laajentanut toimintaansa maksuliikenteen vertaispalveluihin, toimitettuun mediaan ja mainontaan. Marraskuussa 2015 palvelun käyttäjät katsoivat sen kautta keskimäärin 6 miljardia videota päivässä.
Arvo: 15 miljardia dollaria (huhtikuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 3 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 5
Vuonna 2007 perustettu Flipkart on Intian suurin verkkokauppa. Sen perustajat Sachin Bansal ja Binny Bansal työskentelivät Amazonin palveluksessa ennen kuin perustivat Amazonin bisnesmallia kopioivan yrityksensä noin 6 000 dollarin säästöillään.
Amazonin lailla Flipkart aloitti kirjakauppana, mutta laajensi nopeasti elektroniikkaan. Sitten yhtiö muokkasi palveluansa ulkopuolisten kauppiaiden portaaliksi ja alkoi myös myydä omia brändättyjä tuotteitaan, kuten esimerkiksi tablettitietokoneita.
Vuoden 2015 alussa Flipkartilla oli 40 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää. Yli 30 000 ulkopuolista kauppiasta hyödynsi portaalia ja palvelussa myytävänä olleiden tuotteiden kirjo kattoi niin kirjat ja elektroniikan kuin vaatteet ja urheilutarvikkeetkin. Flipkart on pahasti tappiollinen, mutta uskoo toimintansa kääntyvän voitolliseksi parissa vuodessa.
Arvo: 12 miljardia dollaria (tammikuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 1,1 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 10,8
PayPalista ja Tesla Motorsista tunnetun sarjayrittäjän ja miljardöörin, Elon Muskin, vuonna 2002 perustama SpaceX aikoo mullistaa avaruuslentoliikenteen. SpaceX kehittää yksinkertaisia, aikaisempia huomattavasti halvempia raketteja ja avaruusaluksia.
SpaceX on ensimmäinen yksityisesti omistettu yritys, joka on lähettänyt avaruusaluksen maan kiertoradalle. Yritys kilpailee tosissaan Boeingin, Lockheed Martinin ja Arianespacen kaltaisten avaruuslentojen jättiläisten kanssa, ja laskuttaa yhdestä lennosta noin puolet siitä, mitä alan konkarit laskuttavat.
Suomalaiset muistanevat SpaceX:n viime kesän uutisesta, jossa kerrottiin ISS-avaruusasemalle matkanneen Dragon rahtialuksen tuhoutumisesta – samalla tuhoutui espoolaisten koululaisten valmistama sienilaboratorio. Takaiskuista huolimatta SpaceX:llä riittää asiakkaita, ja se on kertonut kassavirtansa olleen positiivinen jo useiden vuoden ajan.
Arvo: 10 miljardia dollaria (tammikuu 2014)
Pääomasijoitusten määrä: 607 miljoonaa dollaria
Arvostuskerroin: 16,5
Tiedostojen tallentamiseen tarkoitettu pilvipalvelu Dropbox syntyi vuonna 2007 kun toinen sen perustajista, Drew Houston, matkusti linja-autolla Bostonista New Yorkiin. Houston oli unohtanut erään tärkeän tiedoston sisältäneen USB-muistin Bostoniin. Hän oivalsi, että ihmisillä voisi olla tarvetta palvelulle, jonka kautta he pääsisivät käsiksi tiedostoihinsa milloin vain ja mistä vain.
Houston lyöttäytyi yhteen koodaaja Arash Ferdowskin kanssa. Palvelu kehitettiin ja se kasvoi nopeasti, sillä käyttäjiä palkittiin ylimääräisellä tallennuskapasiteetilla, mikäli he saivat värvättyä Dropboxille uusia asiakkaita. Vuonna 2009 perustajat olivat niin luottavaisia yritykseensä, että he hylkäsivät miljardiluokan ostotarjouksen Applen perustaja Steve Jobsilta.
Business Insider raportoi kesällä 2015 Dropboxilla olleen 400 miljoonaa käyttäjää. Kasvua edellisvuoteen oli tullut peräti 100 miljoonan käyttäjän verran. Vuonna 2014 Droboxin liikevaihdon on arvioitu olleen 300–400 miljoonan dollarin luokkaa.
Arvo: 8,5 miljardia dollaria (huhtikuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 1 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 8,1
Vuonna 2008 lanseerattu ruotsalainen internet-palvelu Spotify tarjoaa asiakkailleen musiikkia suoratoistona. Palvelusta on saatavilla sekä ilmainen että maksullinen versio.
Sarjayrittäjä Daniel Ekin luotsaama yritys on sanonut pitävänsä vuotta 2014 käänteentekevänä, sillä tuolloin sen liikevaihto ylitti miljardin euron rajan ensimmäistä kertaa – kasvua edellisvuoteen nähden kertyi 45 prosenttia. Spotifyn käyttäjämäärä kasvoi vuodessa 36 miljoonasta 60 miljoonaan, joista 15 miljoonaa oli maksavia asiakkaita.
Samaan aikaan kuitenkin yrityksen tappiot ovat kasvaneet. Vuonna 2014 Spotify teki 162 miljoonan euron nettotappiot, eli tappiota tuli liki kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2013. Tappioista huolimatta sijoittajat uskovat yhä Spotifyn mullistavan musiikkimarkkinat, ja yrityksen arvo lähentelee kymmentä miljardia dollaria.
Arvo: 8 miljardia dollaria (toukokuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 105 miljoonaa dollaria
Arvostuskerroin: 76,2
Frank Wang unelmoi lapsena kauko-ohjattavasta helikopterista, mutta kun hän sai sellaisen lukioikäisenä, se murskaantui tuota pikaa. Siitä lähtien hän uhrasi kaiken aikansa kehittääkseen kauko-ohjattavista ilma-aluksista helpompia käyttää.
Vuonna 2006 Wang perusti SZ DJI Technogy -nimisen yrityksen, joka toi markkinoille helppokäyttöisen, vakaan ja edullisen kauko-ohjattavan helikopterin, Phantomin. Tätä nykyä DJI on maailman johtava kuluttajille suunnattujen droonien valmistaja noin 70 prosentin markkinaosuudella.
Yrityksen myynti on kolmin- tai nelinkertaistunut vuosittain vuodesta 2009 alkaen. Viime vuonna Wangin yritys myi yli 400 000 droonia saaden aikaan 500 miljoonan dollarin liikevaihdon ja 120 miljoonaa dollaria voittoa. Tänä vuonna liikevaihdon odotetaan vähintäänkin tuplaantuvan.
Supersarvinen
Suomalainen pelialan yritys, Supercell, on yksi kaikkien aikojen nopeimmin kasvaneista yksisarvisista.
Suomessa on syntynyt viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana kolme yksisarvista. Ensimmäinen näistä oli Michael ”Monty” Wideniuksen ohjelmistoyhtiö MySQL, toinen pelifirma Rovio ja kolmas niin ikään peliyhtiö, eli Supercell.
Näistä viimeisin on omaa luokkaansa jopa yksisarvisten joukossa. Kun japanilainen tele- ja internet -yhtiö Softbank kasvatti viime kesänä Supercell-omistustaan 51 prosentista 73 prosenttiin, yrityksen arvo nousi arviolta 5,5 miljardiin dollariin.
Se on aika hyvin, kun ottaa huomioon, että Supercell perustettiin vain viisi vuotta sitten, kesällä 2010. Tätä nykyä noin 150 henkeä työllistävän yhtiön arvo on noin 36 miljoonaa dollaria per työntekijä.
Yhtiön arvolle näyttäisi olevan myös perusteet. Se kasvaa kohisten ja kannattavasti. Vuonna 2014 Supercellin liikevaihto oli 1,545 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden oli lähes 200 prosenttia. Yhtiön käyttökate (tulos ennen veroja, poistoja, rahoituseriä ja arvonalennuksia) oli 515 miljoonaa euroa. Käyttökate kaksinkertaistui vuoteen 2013 verrattuna, ja sitä syntyi reilusti yli kolme miljoonaa euroa työntekijää kohti.
Supercellin tähänastinen kasvu on tullut kolmesta mobiilipelistä – Clash of Clans, Hay Day ja Boom Beach – jotka kaikki ovat olleet pitkäikäisiä maailmanlaajuisia hittejä. Menestys on ollut huikeaa kun ajattelee, että pelkästään iTunes AppStoressa lanseerataan toistakymmentätuhatta peliä joka kuukausi, tai että reilun 500 miljoonan dollarin liikevaihtoa pyörittävällä Electronic Artsin mobiiliyksiköllä on paletissaan satoja pelejä.
Yhtiön menestys on perustunut muun muassa oikeaan ajoitukseen. Loppuvuodesta 2011 alkaen Supercell päätti keskittyä pelkästään mobiili- ja tablettipeleihin. Se teki näin juuri silloin, kun niin sanottu free to play -pelaaminen lähti nousuun. Free to play -pelien ideana on se, että pelata saa ilmaiseksi, mutta maksamalla voi edetä nopeammin.
Supercellin pelit eivät sinänsä ole alkuperäisiä ideoita, vaan äärimmäisen tarkkaan hiottuja paranneltuja versioita jo olemassa olevista peruskonsepteista. Yhtiö on onnistunut tekemään omista versioistaan kaikista koukuttavimpia. Yksi syy tähän löytyy Supercellin kehittämiskulttuurista. Se raakkaa tuotannosta säälimättä pois sellaiset pelit, jotka eivät täytä tiukkoja laatuvaatimuksia.
Supercellin pelit ovat myös päivittyviä palveluita, joihin julkaistaan jatkuvasti uusia sisältöjä ja ominaisuuksia. Yrityksen perustajiin lukeutuva toimitusjohtaja Ilkka Paananen on sanonut, että Supercellin pelien kestomenestyksen salaisuus on siinä, että kun peli julkaistaan, se on vasta alku myöhemmälle kehittämiselle.
Supercell myös luottaa pelinkehittäjiinsä. Perustajien filosofiana on ollut, että pelin teossa oikea yksikkö on noin puolen tusinan kehittäjän ryhmä, jolla on vapaus tehdä nopeita päätöksiä ja ottaa riskejä. Vapauteen kuuluu toisaalta myös vastuu. Paananen on sanonut, että jos joku tiimin jäsen ei toimi, hän ei ole enää kauan tiimin jäsen. Supercell on hänen mukaansa paranoidi hyvän tiimin ja kulttuurin säilymisen suhteen.
Tällainen kulttuuri kumpuaa muun muassa siitä, että Supercellin perustajat ovat alan vanhoja, oppirahansa maksaneita konkareita. Toimitusjohtaja Paanasella esimerkiksi on takanaan pitkälti toistakymmentä vuotta kokemusta mobiilipeleistä. Hän oli perustamassa kännykkäpelejä tehnyttä Sumea-pelitaloa jo vuonna 2000. Kansainvälinen pelifirma Digital Chocolate osti Sumean vuonna 2004, ja siellä Paananen sai oppi-isäkseen Elecronic Artsin perustaneen amerikkalaisen Trip Hawkingsin. Paananen on sanonut Digital Chocolaten olleen hänen pelialan MBA-koulunsa.
Paananen ja kumppanit näyttävät ainakin tulosten valossa oppineen vuosien varrella sen, miten tehdään äärimmäisen hyvin tuottavia pelejä. Mutta jatkuuko menestys, vai jääkö yhtiö muutaman hitin ihmeeksi?
Viime kesän omistusosuuden kasvatus kertoo siitä, että ainakin yrityksen pääomistaja, SoftBank, luottaa rahantekokoneeseensa. Taloudellisessa mielessä Supercellillä on myös varaa ottaa riskejä, ja aikaa. Kulttuuri on kunnossa ja menestysresepti koeteltu. Supercellin eväät näyttäisivät riittävän mainiosti perustajien alkuperäisen idean toteuttamiseen.
”Olemme aina keskittyneet tekemään loistavia pelejä, joista ihmiset voivat nauttia vuosien ajan”, Ilkka Paananen on todennut.
”Perustimme yrityksen sitä varten, ja se on se, mitä kaikki Supercellillä haluavat tehdä ja tulevat tulevina vuosina tekemään.”
Mistä löytyvät tulevaisuuden yksisarviset? Marraskuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä vuosittaisessa ”startup-yrittäjien ja sijoittajien kokoontumisajossa”, eli Slush-tapahtumassa kysymykseen yritettiin vastata muun muassa niin sanotun pitchaus-kilpailun muodossa.
Kilpailun idea on yksinkertainen. Halukkaat startupit saavava kolme minuuttia aikaa esittää liikeideansa tuomaristolle, joka koostuu kokeneista kasvuyrittäjistä ja kasvuyrityksiin rahojansa panostavista sijoittajista.
Kilpailussa etsitään maailmaa muuttavia ideoita. Tänä vuonna Slushin teemana oli uusi teollinen vallankumous. Slushin toimitusjohtaja Riku Mäkelän mukaan nyt haluttiin tietää, mikä on se seuraava innovaatio tai toimialamurros, joka muistetaan vielä 200 vuoden päästä.
Slush 100 -kilpailuun osallistui kaikkiaan noin tuhat yritystä eri puolilta maailmaa. Niistä sata pääsi pitchaamaan, eli esittämään oman ideansa paikan päällä. Nämä sata yritystä edustavat maailman startup-yritysten kärkeä.
Mihin yrityksiin ja teknologioihin kilpailun yrittäjistä ja sijoittajista koostuva tuomaristo sitten uskoi eniten? Voittajaksi nousi – ja 650 000 euron palkintoshekin kuittasi – australialainen CareMonkey. Yhtiö tarjoaa kouluille ja urheiluseuroille sähköistä potilastietojen keräysjärjestelmää. Palvelu auttaa kouluja, seuroja ja vanhempia, jotta oppilaiden terveystiedot kulkevat eri osapuolien välillä ajantasaisesti ja turvallisesti.
Kolme muuta finalistia olivat intialais-eestiläinen Velmenni, amerikkalainen Astro Digital ja saksalainen PlugSurfing. Velmenni kehittää korkean nopeuden datayhteyksiä hyödyntämällä valaisimien valonsäteitä. PlugSurfing taas yhdistää sähköautojen latauspalveluiden tarjoajat yhteen ja samaan palveluun. AstroDigital aikoo puolestaan mullistaa tavan, jolla ihmiset käyttävät satelliittidataa.
Finalistit ovat kaikki varsin mielenkiintoisia uutta teknologiaa hyödyntäviä ja kehittäviä nuoria yrityksiä. Kannattaa silti muistaa, että kisaan osallistuneet yritykset ovat vasta ihan kasvunsa alussa. Ne hakevat toiminnalleen alkuvaiheen rahoitusta pääomasijoittajilta ja bisnesenkeleiltä. Aileen Leen mukaan pääomasijoittajilta rahoitusta saaneista yrityksistä yksi promille kasvaa yksisarvisiksi. Jopa Slush 100 -kilpailun neljän finalistin mahdollisuudet ovat siten tässä suhteessa aika minimaaliset.
Optimismia ilmassa
FIMin länsimarkkinatiimin toiminnasta vastaavan Mika Heikkisen mukaan yksisarvisten arvostustaso on optimistinen, mutta ehkä perustellustikin. Hän kiteytti startup-kulttuurille tunnusomaisen optimismin kolmeen havaintoon.
1. Arvostustaso on yltiöoptimistinen
Yksisarvisten listauksissa kärkijoukkoon nousseiden yritysten arvostustaso on huomattavan korkea. Yritysten arvot näyttävät melko optimistisilta suhteessa siihen, millaisiksi ne saattavat lopulta muodostua listautumisvaiheessa. Tätä selittää se, että monet näistä yrityksistä kehittävät maailmaa mullistavia teknologioita ja palveluja – mahdollisuudet ovat valtavat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nämä yritykset ovat vielä raakileita, ja matkan varrella tapahtuu rajuakin karsintaa.
2. Nyt halutaan muuttaa maailmaa
Yksisarvisiin liittyvä optimismi näkyy myös varhaisen vaiheen startup-kulttuurissa. Marraskuun Slush-tapahtumaan kiteytyi hyvin ajan henki, joka muistuttaa 1800-luvun kultakuumeesta. Samankaltainen ilmiö nähtiin 1990-luvun lopun internet-buumin aikaan. Nyt tilanne on kuitenkin siinä mielessä erilainen, että tuolloin yrittäjien silmissä kiilui ennen kaikkea raha, kun taas nykyiset startupit haluavat muuttaa maailmaa.
3. Startup-kulttuuri kasvattaa yrittäjiä
Optimismin lisäksi startup-kulttuurissa hienoa on sen yrittäjälähtöisyys. Vaikka joku tietty hanke ja yritys kuivuisikin kasaan, siinä mukana olleet ovat hankkineet matkan varrella arvokasta kokemusta tulevia uusia kuvioita ajatellen. Tästä kertoo muun muassa se, että yksisarviset ovat tyypillisesti kokeneiden, monissa liemissä keitettyjen bisnesammattilaisten pitkäjänteisen työn hedelmiä. Hyvä esmerkki tästä on se, miten Nokian murroksen myötä Suomeen on syntynyt uusia yrityksiä nimenomaan näiden kokeneiden ammattilaisten toimesta.
Mika Heikkinen on FIMin länsimarkkinatiimin toiminnasta vastaava johtaja sekä FIM Eurooppa pienemmät yhtiöt, FIM Nordic ja FIM Fenno -sijoitusrahastojen rahastonhoitaja.

Klassikkoautot: Ferrari 348TB – sijoitushevonen
FIM Loungen kahdeksanosaisessa sarjassa pureudutaan klassikkoautojen maailmaan. Sarjan kahdeksannessa osassa tarkastelemme Maranellon legendaarisen oriin, Ferrarin, arvoa sijoituskohteena. Klassikkoautojen maailmaa, historiaa,...
LUE JUTTU