Tulevaisuuden yksisarviset

Mistä löytyvät tulevaisuuden yksisarviset – uudet googlet, facebookit ja alibabat? Vastaus saattaa löytyä tarkastelemalla sitä, mihin yrityksiin, teknologioihin ja toimialoihin pääomasijoittajat uskovat juuri nyt.

Google, Facebook, Alibaba. Siinä kolme globaalia brändiä ja yritystä, jotka ovat mullistaneet maailmaa. Hakukoneella liikkeelle lähtenyt Google toteuttaa missiotaan järjestää maailman informaatio ja saattaa se kaikkien ulottuville. Harvardin yliopiston opiskelijoiden naamakirjaksi alun perin tarkoitettu Facebook on mullistanut sosiaalisen kanssakäymisen ja verkostoitumisen. Yritysten välisen kaupan portaalina aloittaneesta Alibabasta on kehkeytynyt maailman suurin verkkokauppa.

Vuosituhannen vaihteessa, eli vain viisitoista vuotta sitten, näistä yrityksistä ei ollut kuullut juuri kukaan. Google oli toki perustettu jo syyskuussa 1998, mutta se oli vielä vuonna 2000 pikkutekijä hakukonemarkkinoilla. Alibaba syntyi vuonna 1999 ja Facebook lanseerattiin helmikuussa 2004.

Nämä yritykset ovat onnistuneet suhteellisen lyhyessä ajassa siinä, mistä muut vain uneksivat. Ne ovat nousseet maailman arvokkaimpien yritysten joukkoon ja niiden brändit lukeutuvat maailman arvostetuimpiin.

Googlen emoyhtiön, Alphabet Inc:n, markkina-arvo oli marraskuun puolivälissä 500 miljardin dollarin luokkaa ja Facebook arvostettiin pörssissä 300 miljardin arvoiseksi. Alibaban markkina-arvo oli 190 miljardia. Ne, jotka osasivat riittävän ajoissa sijoittaa näihin yrityksiin, ovat saaneet panostuksensa monikymmenkertaisina takaisin.

Mistä sitten löytyvät tulevaisuuden Googlet, Facebookit ja Alibabat? Missä ovat kehitteillä seuraavat maailmaa mullistavat yritykset ja brändit, seuraavat sijoittajan tuplajättipotit?
Yksi tapa lähestyä asiaa voidaan kiteyttää vanhaan sanontaan: ”Follow the money”. Jonkinlaisen aavistuksen tulevaisuuden menestystarinoista voi saada esimerkiksi katsomalla, mihin yrityksiin, teknologioihin ja toimialoihin pääomasijoittajat parhaillaan uskovat. Pääomasijoitusyhtiöiden toimintalogiikka perustuu sen varaan, että ne sijoittavat suureen joukkoon tulevaisuuden lupauksia, ja toivovat, että edes yksi kymmenestä menestyy.

Onkin kiinnostavaa tutkia sitä, minkä yritysten puolesta pääomasijoittajat nyt lyövät vetoa. Mutta jotta tarkastelumme ei menisi liian monimutkaiseksi, rajataan se vielä niin sanottuihin yksisarvisiin. Termillä viitataan yksityisessä omistuksessa oleviin startup-yrityksiin, jotka ovat saaneet pääomasijoittajilta rahoitusta siinä määrin, että niiden arvo on noussut miljardin dollarin yli. Follow the money -logiikalla voisi ajatella, että juuri näihin yrityksiin, teknologioihin ja toimialoihin kohdistuvat kaikista suurimmat odotukset.

Miljardiliigaan on todella vaikeata nousta, kertoo yksisarviset lanseerannut pääomasijoittaja Aileen Lee.

Termin ”yksisarvinen” lanseerasi siemenvaiheen pääomasijoituksiin keskittyvän Cowboy Venturesin perustaja, Aileen Lee, TechCrunch-verkkosivustolla marraskuussa 2013. Yksisarviset olivat tässä alkuperäisessä mielessä amerikkalaisia vuoden 2002 jälkeen perustettuja teknologiayrityksiä, joiden arvo oli noussut kymmenessä vuodessa miljardiin dollariin.

Lee halusi tutkia miljardiluokan yrityksiä, koska niillä on suuri merkitys monien pääomasijoitusyhtiöiden ansaintalogiikan kannalta. Parhaiten menestyneet suurimmat pääomasijoitusyhtiöt ovat tehneet tuottonsa sillä, että lukuisien niiden omistamien yritysten joukosta on kehkeytynyt pari menestystarinaa.

Rahastot ovat myös kasvaneet, joten niiden on ollut pakko saada aiempaa parempaa tuottoa, eli ammattislangilla ”isoja exitejä”. Ajatellaan esimerkiksi pääomasijoitusrahastoa, jolla on 400 miljoonan dollarin sijoituspääoma. Rahaston pitäisi omistaa 20 prosenttia kahdesta erillisestä miljardin arvoisesta yrityksestä pelkästään saadakseen oman pääomansa takaisin, kun yritykset listautuvat pörssiin tai ne myydään. Vastaavasti sen pitäisi omistaa viidesosa yhdestä kahden miljardin arvoisesta yrityksestä.

Leen itsensä johtaman pääomasijoitusrahaston ei tarvitse menestyäkseen sijoittaa potentiaalisiin yksisarvisiin, mutta hän halusi tutkia näitä yrityksiä oppiakseen jotain siitä, miten teknologiayritykset kasvavat. Hän halusi tietää esimerkiksi, miten todennäköistä on se, että jostain startupista tulee miljardin dollarin arvoinen yritys?

Lee listasi 39 yksisarvista, joista suurimmat olivat Facebook, LinkedIn, Workday ja Twitter. Hän laski, että yksisarvisten osuus kaikista pääomasijoittajilta vuosina 2003–2013 rahaa saaneista ohjelmisto- tai internet-yhtiöistä oli 0,07 prosenttia. Toisin sanoen, yksisarviseksi kehittyi keskimäärin yksi reilusta 1 500:sta pääomasijoituksia keränneestä yhtiöstä. Vaikka lehtiä lukiessa syntyy helposti sellainen vaikutelma, että näitä yrityksiä syntyy kuin sieniä sateella, niin todellisuudessa miljardiluokkaan nouseminen on erittäin harvinaista ja vaikeaa.

Tämän vuoden heinäkuussa Lee päivitti listaansa TechCrunch-sivustolla. Tällä kertaa hän otti tarkasteluunsa vuodesta 2005 alkaneet kymmenen vuotta. Nyt yksisarvisia löytyi 84 kappaletta, eli 0,14 prosenttia pääomasijoituksia saaneista teknologiayrityksistä. Keskimäärin yksisarvisia syntyi kahdeksan per vuosi. Listan kärjessä komeilivat Uber, AirBnB, Twitter, Whatsapp ja Snapchat.

Yksi Leen tekemistä havainnoista on kiinnostava startup-yritysten liepeillä käytävää julkista keskustelua ja pöhinää ajatellen. Myytin mukaan nämä yritykset ovat nuorten parikymppisten nörttien autotallissa kehittelemiä virityksiä. Lee havaitsi kuitenkin, että tällaiset startupit ovat pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Suurin osa yksisarvisista kasvaa koulutettujen, teknologiaa syvästi ymmärtävien yli kolmekymppisistä koostuvien kokeneiden bisnesammattilaisten tiimityön tuloksena.

10 yksisarvista

Musiikista majoituspalveluihin, drooneista big dataan – yksisarvisten joukkoon mahtuu yrityksiä mitä moninaisimmilta toimialoilta.

Cowboy Venturesin perustaja Aileen Leen alkuperäisen 39 yksisarvisesta koostuvan listauksen jälkeen yksi jos toinenkin kasvuyrityksiä seuraava taho on tehnyt omia selvityksiään aiheesta. Yksisarvisten määrä riippuu paljolti siitä, miten yritysten joukko rajataan – keskitytäänkö esimerkiksi puhtaasti teknologiayrityksiin – sekä siitä, millä aikajänteellä yrityksen on pitänyt kasvaa miljardin arvoiseksi, jotta se hyväksyttäisiin joukkoon.

Leen viime kesänä päivittämässä listassa oli 83 yksisarvista. CB Insightsin ylläpitämältä jatkuvasti päivittyvältä listalta niitä löytyi marraskuun puolivälissä 143. The Wall Street Journalin ja Dow Jones VentureSourcen listalla oli marraskuussa 128 yksisarvista. Kasvuyritystapahtuma Slushin ja eurooppalaisen pääomasijoittaja Atomiconin marraskuussa julkistaman selvityksen mukaan yli miljardin dollarin arvoisia teknologiayrityksiä oli vuoden 2003 jälkeen syntynyt peräti 207, joista Yhdysvalloissa 125, Kiinassa 52 ja Euroopassa 35.

Yksisarvisten lukumäärä, oli niitä sitten sata tai kaksisataa, kertoo niiden harvinaisuudesta. Mutta määrän ohella vähintäänkin yhtä kiinnostavaa on yritysten laatu. Toisin sanoen se, mihin teknologioihin ja bisnesmalleihin pääomasijoittajat juuri nyt uskovat.

Ohessa valikoitu otos listoille päätyneistä yrityksistä. Mukaan otettiin erilaisia yrityksiä eri toimialoilta keskittyen kuitenkin kaikista arvokkaimpiin.

Yritysten arvo on laskettu niiden viimeisimmällä rahoituskierroksella pääomasijoittajilta saamien sijoitusten pohjalta. Arvostuskerroin kuvaa sitä, mikä on yrityksen näin lasketun arvon suhde sen saamien pääomasijoitusten kokonaissummaan.

Arvo: 51 miljardia dollaria (elokuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 7,4 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 6,9
* Lähde yritysten arvoissa: The Wall Street Journal & Dow Jones VentureSource

Sarjayrittäjien Travis Kalanickin ja Garrett Campin vuonna 2009 perustaman Uberin idea on muuttaa taksipalvelujen bisneslogiikka. Uber yhdistää sovelluksellaan yhtiön järjestelmässä olevat autonomistajat kyytiä tarvitseviin ihmisiin. Käytännössä yhtiön kuljettajaksi voi hakea kuka tahansa.

Yhtiö on kasvanut aggressiivisesti ympäri maailman. Se tarjoaa palvelujaan jo yli 300 kaupungissa miljoonille matkustajille päivittäin. Uberin liikevaihto oli viime vuonna 400 miljoonaa dollaria ja sen arvioidaan kasvavan jopa kahteen miljardiin dollariin vuonna 2015. Yhtiön johto on ilmoittanut harkitsevansa palvelun laajentamista ihmisten kuljettamisesta logistiikkaan.

Arvo: 46 miljardia dollaria (joulukuu 2014)
Pääomasijoitusten määrä: 1,4 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 31,8

Pekingissä vuonna 2010 perustettu Xiaomi on kasvanut Kiinan suurimmaksi älypuhelinten valmistajaksi viidessä vuodessa. Samassa ajassa se on noussut maailman arvokkaimpien startup-yritysten joukkoon.

Xiaomi suunnittelee ja valmistaa edullisia älypuhelimia, mobiiliapplikaatioita ja niihin liittyvää kuluttajaelektroniikka sekä markkinoi niitä taitavasti sosiaalisen median välityksellä. Älypuhelinten ominaisuudet ovat samalla tasolla maailman johtavien brändien kanssa, mutta maksavat vain murto-osan siitä, mitä kilpailijoiden puhelimet maksavat.

Xiaomi on kuitenkin aina sanonut olevansa palveluun panostava internet-firma eikä niinkään puhelinyhtiö. Sen perustajan Jun Lein tulevaisuuden visiossa kangastelee internet of things, eli erilaisista Xiaomin älypuhelimeen linkittyvistä laitteista koostuva ekosysteemi.

Arvo: 25,5 miljardia dollaria (kesäkuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 2,3 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 11,1

Airbnb syntyi lokakuussa 2007, kun San Franciscossa asuneet Brian Chesky ja Joe Gebbia alkoivat vuokrata kämppänsä nurkassa olleita ilmapatjoja yösijoiksi tuntemattomille matkailijoille kyetäkseen maksamaan oman vuokransa. Ideasta kehkeytyi yhteisöllinen markkinapaikka, joka yhdistää asunnon omistajia ja asunnon tarvitsijoita, ja toimii näin tehdessään vaihtoehtona hotelliasumiselle.

Tätä nykyä Airbnb toimii yli 190 maassa ja 34 000 kaupungissa. Sen liikevaihdon arvioidaan nousevan tänä vuonna 900 miljoonaan dollariin, mikä olisi reilusti yli kolme kertaa vuoden 2013 liikevaihto. Kovassa kasvussa palaa rahaa, ja yrityksen tappioiden arvioidaankin olevan tänä vuonna 150 miljoonan dollarin luokkaa.

Airbnb uskoo liikevaihtonsa kasvavan 10 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Tuolloin liiketoiminnan on myös määrä olla voitollista.

Arvo: 20 miljardia dollaria (lokakuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 1,6 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 12,8

Vuonna 2004 perustettu Palantir on erikoistunut niin sanottuun big dataan. Yhtiö syntyi, kun sen perustajat, Peter Thiel, Nathan Gettings ja Joe Lonsdale kehittivät ohjelmistoa, jonka avulla oli määrä saada kiinni Paypalia huijanneet venäläiset mafiosot. Heidän mielestään silloiset tällaisiin tarkoituksiin kehitetyt järjestelmät olivat liian jäykkiä ja hankalia käyttää.

Palantir kehittää ja myy ohjelmistoja, jotka analysoivat dataa ja esittävät sen helposti ymmärrettävässä visuaalisessa muodossa. Analysoitava data voi olla minkälaista vain, puhelinnumeroista ja tilitiedoista autojen rekisterinumeroihin.

Palantirin suurimpiin asiakkaisiin kuuluu muun muassa USA:n valtion viranomaisia (puolustusministeriö, CIA, FBI, NSA) ja erilaisia finanssilaitoksia. Yhtiön viime vuoden liikevaihdon on arvioitu olevan miljardin dollarin luokkaa, ja tuloksen vahvasti miinuksella.

Arvo: 16 miljardia dollaria (toukokuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 1,2 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 13,9

Heinäkuussa 2011 perustettu Snapchat on Stanfordin yliopiston opiskelijoiden kehittämä mobiilipalvelu, jonka avulla käyttäjät voivat jakaa kuvia ja videoita. Palvelun keskeisimpiä ajatuksia on se, että tämä sisältö katoaa käyttäjän määräämän aikarajan ylittyessä.

Snapchat nousi globaalin median otsikoihin vuonna 2013, kun yrityksen omistajat eivät suostuneet myymään sitä Facebookille yli 3 miljardin dollarin hintaan, vaikka yhtiöllä ei ollut kunnollista bisnesmallia eikä liikevaihtoa, ja sitä johti liike-elämässä täysin kokematon 23-vuotias kehittäjä ja perustaja Evan Spiegel.

Sittemmin yrityksen arvo on noussut jo 16 miljardiin dollariin. Yritys on myös laajentanut toimintaansa maksuliikenteen vertaispalveluihin, toimitettuun mediaan ja mainontaan. Marraskuussa 2015 palvelun käyttäjät katsoivat sen kautta keskimäärin 6 miljardia videota päivässä.

Arvo: 15 miljardia dollaria (huhtikuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 3 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 5

Vuonna 2007 perustettu Flipkart on Intian suurin verkkokauppa. Sen perustajat Sachin Bansal ja Binny Bansal työskentelivät Amazonin palveluksessa ennen kuin perustivat Amazonin bisnesmallia kopioivan yrityksensä noin 6 000 dollarin säästöillään.

Amazonin lailla Flipkart aloitti kirjakauppana, mutta laajensi nopeasti elektroniikkaan. Sitten yhtiö muokkasi palveluansa ulkopuolisten kauppiaiden portaaliksi ja alkoi myös myydä omia brändättyjä tuotteitaan, kuten esimerkiksi tablettitietokoneita.

Vuoden 2015 alussa Flipkartilla oli 40 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää. Yli 30 000 ulkopuolista kauppiasta hyödynsi portaalia ja palvelussa myytävänä olleiden tuotteiden kirjo kattoi niin kirjat ja elektroniikan kuin vaatteet ja urheilutarvikkeetkin. Flipkart on pahasti tappiollinen, mutta uskoo toimintansa kääntyvän voitolliseksi parissa vuodessa.

Arvo: 12 miljardia dollaria (tammikuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 1,1 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 10,8

PayPalista ja Tesla Motorsista tunnetun sarjayrittäjän ja miljardöörin, Elon Muskin, vuonna 2002 perustama SpaceX aikoo mullistaa avaruuslentoliikenteen. SpaceX kehittää yksinkertaisia, aikaisempia huomattavasti halvempia raketteja ja avaruusaluksia.

SpaceX on ensimmäinen yksityisesti omistettu yritys, joka on lähettänyt avaruusaluksen maan kiertoradalle. Yritys kilpailee tosissaan Boeingin, Lockheed Martinin ja Arianespacen kaltaisten avaruuslentojen jättiläisten kanssa, ja laskuttaa yhdestä lennosta noin puolet siitä, mitä alan konkarit laskuttavat.

Suomalaiset muistanevat SpaceX:n viime kesän uutisesta, jossa kerrottiin ISS-avaruusasemalle matkanneen Dragon rahtialuksen tuhoutumisesta – samalla tuhoutui espoolaisten koululaisten valmistama sienilaboratorio. Takaiskuista huolimatta SpaceX:llä riittää asiakkaita, ja se on kertonut kassavirtansa olleen positiivinen jo useiden vuoden ajan.

Arvo: 10 miljardia dollaria (tammikuu 2014)
Pääomasijoitusten määrä: 607 miljoonaa dollaria
Arvostuskerroin: 16,5

Tiedostojen tallentamiseen tarkoitettu pilvipalvelu Dropbox syntyi vuonna 2007 kun toinen sen perustajista, Drew Houston, matkusti linja-autolla Bostonista New Yorkiin. Houston oli unohtanut erään tärkeän tiedoston sisältäneen USB-muistin Bostoniin. Hän oivalsi, että ihmisillä voisi olla tarvetta palvelulle, jonka kautta he pääsisivät käsiksi tiedostoihinsa milloin vain ja mistä vain.

Houston lyöttäytyi yhteen koodaaja Arash Ferdowskin kanssa. Palvelu kehitettiin ja se kasvoi nopeasti, sillä käyttäjiä palkittiin ylimääräisellä tallennuskapasiteetilla, mikäli he saivat värvättyä Dropboxille uusia asiakkaita. Vuonna 2009 perustajat olivat niin luottavaisia yritykseensä, että he hylkäsivät miljardiluokan ostotarjouksen Applen perustaja Steve Jobsilta.

Business Insider raportoi kesällä 2015 Dropboxilla olleen 400 miljoonaa käyttäjää. Kasvua edellisvuoteen oli tullut peräti 100 miljoonan käyttäjän verran. Vuonna 2014 Droboxin liikevaihdon on arvioitu olleen 300–400 miljoonan dollarin luokkaa.

Arvo: 8,5 miljardia dollaria (huhtikuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 1 miljardia dollaria
Arvostuskerroin: 8,1

Vuonna 2008 lanseerattu ruotsalainen internet-palvelu Spotify tarjoaa asiakkailleen musiikkia suoratoistona. Palvelusta on saatavilla sekä ilmainen että maksullinen versio.

Sarjayrittäjä Daniel Ekin luotsaama yritys on sanonut pitävänsä vuotta 2014 käänteentekevänä, sillä tuolloin sen liikevaihto ylitti miljardin euron rajan ensimmäistä kertaa – kasvua edellisvuoteen nähden kertyi 45 prosenttia. Spotifyn käyttäjämäärä kasvoi vuodessa 36 miljoonasta 60 miljoonaan, joista 15 miljoonaa oli maksavia asiakkaita.

Samaan aikaan kuitenkin yrityksen tappiot ovat kasvaneet. Vuonna 2014 Spotify teki 162 miljoonan euron nettotappiot, eli tappiota tuli liki kolme kertaa enemmän kuin vuonna 2013. Tappioista huolimatta sijoittajat uskovat yhä Spotifyn mullistavan musiikkimarkkinat, ja yrityksen arvo lähentelee kymmentä miljardia dollaria.

Arvo: 8 miljardia dollaria (toukokuu 2015)
Pääomasijoitusten määrä: 105 miljoonaa dollaria
Arvostuskerroin: 76,2

Frank Wang unelmoi lapsena kauko-ohjattavasta helikopterista, mutta kun hän sai sellaisen lukioikäisenä, se murskaantui tuota pikaa. Siitä lähtien hän uhrasi kaiken aikansa kehittääkseen kauko-ohjattavista ilma-aluksista helpompia käyttää.

Vuonna 2006 Wang perusti SZ DJI Technogy -nimisen yrityksen, joka toi markkinoille helppokäyttöisen, vakaan ja edullisen kauko-ohjattavan helikopterin, Phantomin. Tätä nykyä DJI on maailman johtava kuluttajille suunnattujen droonien valmistaja noin 70 prosentin markkinaosuudella.

Yrityksen myynti on kolmin- tai nelinkertaistunut vuosittain vuodesta 2009 alkaen. Viime vuonna Wangin yritys myi yli 400 000 droonia saaden aikaan 500 miljoonan dollarin liikevaihdon ja 120 miljoonaa dollaria voittoa. Tänä vuonna liikevaihdon odotetaan vähintäänkin tuplaantuvan.

Supersarvinen

Suomalainen pelialan yritys, Supercell, on yksi kaikkien aikojen nopeimmin kasvaneista yksisarvisista.

Suomessa on syntynyt viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana kolme yksisarvista. Ensimmäinen näistä oli Michael ”Monty” Wideniuksen ohjelmistoyhtiö MySQL, toinen pelifirma Rovio ja kolmas niin ikään peliyhtiö, eli Supercell.

Näistä viimeisin on omaa luokkaansa jopa yksisarvisten joukossa. Kun japanilainen tele- ja internet -yhtiö Softbank kasvatti viime kesänä Supercell-omistustaan 51 prosentista 73 prosenttiin, yrityksen arvo nousi arviolta 5,5 miljardiin dollariin.

Se on aika hyvin, kun ottaa huomioon, että Supercell perustettiin vain viisi vuotta sitten, kesällä 2010. Tätä nykyä noin 150 henkeä työllistävän yhtiön arvo on noin 36 miljoonaa dollaria per työntekijä.

Yhtiön arvolle näyttäisi olevan myös perusteet. Se kasvaa kohisten ja kannattavasti. Vuonna 2014 Supercellin liikevaihto oli 1,545 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden oli lähes 200 prosenttia. Yhtiön käyttökate (tulos ennen veroja, poistoja, rahoituseriä ja arvonalennuksia) oli 515 miljoonaa euroa. Käyttökate kaksinkertaistui vuoteen 2013 verrattuna, ja sitä syntyi reilusti yli kolme miljoonaa euroa työntekijää kohti.

Supercellin tähänastinen kasvu on tullut kolmesta mobiilipelistä – Clash of Clans, Hay Day ja Boom Beach – jotka kaikki ovat olleet pitkäikäisiä maailmanlaajuisia hittejä. Menestys on ollut huikeaa kun ajattelee, että pelkästään iTunes AppStoressa lanseerataan toistakymmentätuhatta peliä joka kuukausi, tai että reilun 500 miljoonan dollarin liikevaihtoa pyörittävällä Electronic Artsin mobiiliyksiköllä on paletissaan satoja pelejä.

Yhtiön menestys on perustunut muun muassa oikeaan ajoitukseen. Loppuvuodesta 2011 alkaen Supercell päätti keskittyä pelkästään mobiili- ja tablettipeleihin. Se teki näin juuri silloin, kun niin sanottu free to play -pelaaminen lähti nousuun. Free to play -pelien ideana on se, että pelata saa ilmaiseksi, mutta maksamalla voi edetä nopeammin.

Supercellin pelit eivät sinänsä ole alkuperäisiä ideoita, vaan äärimmäisen tarkkaan hiottuja paranneltuja versioita jo olemassa olevista peruskonsepteista. Yhtiö on onnistunut tekemään omista versioistaan kaikista koukuttavimpia. Yksi syy tähän löytyy Supercellin kehittämiskulttuurista. Se raakkaa tuotannosta säälimättä pois sellaiset pelit, jotka eivät täytä tiukkoja laatuvaatimuksia.
Supercellin pelit ovat myös päivittyviä palveluita, joihin julkaistaan jatkuvasti uusia sisältöjä ja ominaisuuksia. Yrityksen perustajiin lukeutuva toimitusjohtaja Ilkka Paananen on sanonut, että Supercellin pelien kestomenestyksen salaisuus on siinä, että kun peli julkaistaan, se on vasta alku myöhemmälle kehittämiselle.

Supercell myös luottaa pelinkehittäjiinsä. Perustajien filosofiana on ollut, että pelin teossa oikea yksikkö on noin puolen tusinan kehittäjän ryhmä, jolla on vapaus tehdä nopeita päätöksiä ja ottaa riskejä. Vapauteen kuuluu toisaalta myös vastuu. Paananen on sanonut, että jos joku tiimin jäsen ei toimi, hän ei ole enää kauan tiimin jäsen. Supercell on hänen mukaansa paranoidi hyvän tiimin ja kulttuurin säilymisen suhteen.

Tällainen kulttuuri kumpuaa muun muassa siitä, että Supercellin perustajat ovat alan vanhoja, oppirahansa maksaneita konkareita. Toimitusjohtaja Paanasella esimerkiksi on takanaan pitkälti toistakymmentä vuotta kokemusta mobiilipeleistä. Hän oli perustamassa kännykkäpelejä tehnyttä Sumea-pelitaloa jo vuonna 2000. Kansainvälinen pelifirma Digital Chocolate osti Sumean vuonna 2004, ja siellä Paananen sai oppi-isäkseen Elecronic Artsin perustaneen amerikkalaisen Trip Hawkingsin. Paananen on sanonut Digital Chocolaten olleen hänen pelialan MBA-koulunsa.

Paananen ja kumppanit näyttävät ainakin tulosten valossa oppineen vuosien varrella sen, miten tehdään äärimmäisen hyvin tuottavia pelejä. Mutta jatkuuko menestys, vai jääkö yhtiö muutaman hitin ihmeeksi?

Viime kesän omistusosuuden kasvatus kertoo siitä, että ainakin yrityksen pääomistaja, SoftBank, luottaa rahantekokoneeseensa. Taloudellisessa mielessä Supercellillä on myös varaa ottaa riskejä, ja aikaa. Kulttuuri on kunnossa ja menestysresepti koeteltu. Supercellin eväät näyttäisivät riittävän mainiosti perustajien alkuperäisen idean toteuttamiseen.
”Olemme aina keskittyneet tekemään loistavia pelejä, joista ihmiset voivat nauttia vuosien ajan”, Ilkka Paananen on todennut.
”Perustimme yrityksen sitä varten, ja se on se, mitä kaikki Supercellillä haluavat tehdä ja tulevat tulevina vuosina tekemään.”

Mistä löytyvät tulevaisuuden yksisarviset? Marraskuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä vuosittaisessa ”startup-yrittäjien ja sijoittajien kokoontumisajossa”, eli Slush-tapahtumassa kysymykseen yritettiin vastata muun muassa niin sanotun pitchaus-kilpailun muodossa.

Kilpailun idea on yksinkertainen. Halukkaat startupit saavava kolme minuuttia aikaa esittää liikeideansa tuomaristolle, joka koostuu kokeneista kasvuyrittäjistä ja kasvuyrityksiin rahojansa panostavista sijoittajista.

Kilpailussa etsitään maailmaa muuttavia ideoita. Tänä vuonna Slushin teemana oli uusi teollinen vallankumous. Slushin toimitusjohtaja Riku Mäkelän mukaan nyt haluttiin tietää, mikä on se seuraava innovaatio tai toimialamurros, joka muistetaan vielä 200 vuoden päästä.

Slush 100 -kilpailuun osallistui kaikkiaan noin tuhat yritystä eri puolilta maailmaa. Niistä sata pääsi pitchaamaan, eli esittämään oman ideansa paikan päällä. Nämä sata yritystä edustavat maailman startup-yritysten kärkeä.

Mihin yrityksiin ja teknologioihin kilpailun yrittäjistä ja sijoittajista koostuva tuomaristo sitten uskoi eniten? Voittajaksi nousi – ja 650 000 euron palkintoshekin kuittasi – australialainen CareMonkey. Yhtiö tarjoaa kouluille ja urheiluseuroille sähköistä potilastietojen keräysjärjestelmää. Palvelu auttaa kouluja, seuroja ja vanhempia, jotta oppilaiden terveystiedot kulkevat eri osapuolien välillä ajantasaisesti ja turvallisesti.

Kolme muuta finalistia olivat intialais-eestiläinen Velmenni, amerikkalainen Astro Digital ja saksalainen PlugSurfing. Velmenni kehittää korkean nopeuden datayhteyksiä hyödyntämällä valaisimien valonsäteitä. PlugSurfing taas yhdistää sähköautojen latauspalveluiden tarjoajat yhteen ja samaan palveluun. AstroDigital aikoo puolestaan mullistaa tavan, jolla ihmiset käyttävät satelliittidataa.

Finalistit ovat kaikki varsin mielenkiintoisia uutta teknologiaa hyödyntäviä ja kehittäviä nuoria yrityksiä. Kannattaa silti muistaa, että kisaan osallistuneet yritykset ovat vasta ihan kasvunsa alussa. Ne hakevat toiminnalleen alkuvaiheen rahoitusta pääomasijoittajilta ja bisnesenkeleiltä. Aileen Leen mukaan pääomasijoittajilta rahoitusta saaneista yrityksistä yksi promille kasvaa yksisarvisiksi. Jopa Slush 100 -kilpailun neljän finalistin mahdollisuudet ovat siten tässä suhteessa aika minimaaliset.

Optimismia ilmassa

FIMin länsimarkkinatiimin toiminnasta vastaavan Mika Heikkisen mukaan yksisarvisten arvostustaso on optimistinen, mutta ehkä perustellustikin. Hän kiteytti startup-kulttuurille tunnusomaisen optimismin kolmeen havaintoon.

1. Arvostustaso on yltiöoptimistinen

Yksisarvisten listauksissa kärkijoukkoon nousseiden yritysten arvostustaso on huomattavan korkea. Yritysten arvot näyttävät melko optimistisilta suhteessa siihen, millaisiksi ne saattavat lopulta muodostua listautumisvaiheessa. Tätä selittää se, että monet näistä yrityksistä kehittävät maailmaa mullistavia teknologioita ja palveluja – mahdollisuudet ovat valtavat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nämä yritykset ovat vielä raakileita, ja matkan varrella tapahtuu rajuakin karsintaa.

2. Nyt halutaan muuttaa maailmaa

Yksisarvisiin liittyvä optimismi näkyy myös varhaisen vaiheen startup-kulttuurissa. Marraskuun Slush-tapahtumaan kiteytyi hyvin ajan henki, joka muistuttaa 1800-luvun kultakuumeesta. Samankaltainen ilmiö nähtiin 1990-luvun lopun internet-buumin aikaan. Nyt tilanne on kuitenkin siinä mielessä erilainen, että tuolloin yrittäjien silmissä kiilui ennen kaikkea raha, kun taas nykyiset startupit haluavat muuttaa maailmaa.

3. Startup-kulttuuri kasvattaa yrittäjiä

Optimismin lisäksi startup-kulttuurissa hienoa on sen yrittäjälähtöisyys. Vaikka joku tietty hanke ja yritys kuivuisikin kasaan, siinä mukana olleet ovat hankkineet matkan varrella arvokasta kokemusta tulevia uusia kuvioita ajatellen. Tästä kertoo muun muassa se, että yksisarviset ovat tyypillisesti kokeneiden, monissa liemissä keitettyjen bisnesammattilaisten pitkäjänteisen työn hedelmiä. Hyvä esmerkki tästä on se, miten Nokian murroksen myötä Suomeen on syntynyt uusia yrityksiä nimenomaan näiden kokeneiden ammattilaisten toimesta.

Mika Heikkinen on FIMin länsimarkkinatiimin toiminnasta vastaava johtaja sekä FIM Eurooppa pienemmät yhtiöt, FIM Nordic ja FIM Fenno -sijoitusrahastojen rahastonhoitaja.

11.12.2015

TEKSTI KARI LATVANEN
KUVITUS CAJSA HOLGERSSON

Var hittar vi framtidens Google, Facebook och Alibaba? Svaret kan hittas genom att titta närmare på vilka företag, teknologier och branscher kapitalplacerarna för närvarande tror på.

Google, Facebook, Alibaba. Det här är tre globala varumärken och företag som har vänt världen upp och ned. Google som startade med en sökmotor genomför sitt uppdrag att organisera världens information och göra den åtkomlig. Facebook som till en början var avsett som en ansiktsbok för studeranden vid Harvards universitet har revolutionerat det sociala umgänget och nätverkande. Alibaba som började som en handelsportal mellan företag har utvecklats till världens största webbutik.

Vid millennieskiftet, det vill säga för endast 15 år sedan, kände knappt någon till dessa företag. Dock hade Google grundats redan i september 1998 men var ännu 2000 en liten aktör på sökmotormarknaden. Alibaba grundades 1999 och Facebook lanserades i februari 2004.

Dessa företag har på relativt kort tid lyckats med det som många endast drömmer om. De har intagit en plats bland värdens mest värdefulla företag och deras varumärken räknas till världens mest högaktade.

Marknadsvärdet av Googles moderbolag, Alphabet Inc, var i mitten av november i klassen 500 miljarder dollar och Facebook värderades på börsen till 300 miljarder. Alibabas marknadsvärde var 190 miljarder. De som i god tid visste att investera i dessa företag har fått sin insats flera tiotals gånger tillbaka.

Var hittar man då framtidens Google, Facebook och Alibaba? Var utvecklas de nästa världsomvälvande företagen och varumärkena, placerarnas nästa guldgruvor?

Ett sett att se på saken kan sammanfattas i ett gammalt talesätt: ”Follow the money”. Man kan få något slags aning om framtidens framgångssagor exempelvis genom att se på vilka företag, teknologier och branscher kapitalplacerarna för närvarande tror på. Investeringsbolagens verksamhetslogik grundar sig på det att de investerar i en stor grupp framtida löften och hoppas på att åtminstone en av tio har framgång.

Därför är det intressant att studera vilka företag kapitalplacerarna slår vad om. Men för att vår studie inte ska bli för invecklad begränsar vi den till så kallade enhörningar. Termen syftar på privatägda startup-företag som finansierats av kapitalplacerare i sådan utsträckning att deras värde har överstigit en miljard dollar. Enligt follow the money-logiken kan man tänka sig att de största förväntningarna ligger på just dessa företag, teknologier och branscher.

Det är verkligen svårt att ta sig till miljardserien, berättar kapitalplaceraren Aileen Lee som lanserat enhörningar.

Termen enhörning myntades av Aileen Lee, grundare av Cowboy Ventures som fokuserar på kapitalplacering i fröstadiet, i november 2013 på webbplatsen TechCrunch. I denna ursprungliga mening var enhörningar amerikanska teknologiföretag som hade grundats efter 2002 och vars värde hade stigit till en miljard dollar på tio år.

Lee ville studera företag i miljardklassen, eftersom de är av stor betydelse för många investeringsbolags intäktsmodeller. De största investeringsbolagen med den största framgången har gjort sin vinst på det att det bland företagen de äger har utvecklats ett par framgångsberättelser.

Fonderna har också vuxit, så de har varit tvungna att skapa bättre avkastning, det vill säga ”stora exits” på yrkesjargong. Låt oss ta till exempel en investeringsfond med 400 miljoner dollar i investeringskapital. Fonden borde äga 20 procent av två olika företag i miljardklassen bara för att få tillbaka sitt eget kapital när företagen noteras på börsen eller säljs. Med andra ord borde fonden äga en femtedel av en av två företag i miljardklassen.

Investeringsfonden som Lee själv styr behövde inte för att ha framgång investera i potentiella enhörningar, men hon ville studera dessa företag för att förstå hur teknologiföretag växer. Hon ville veta exempelvis hur sannolikt det är att ett startup blir till ett företag värt en miljard dollar.

Lee gjorde upp en lista över 39 enhörningar, varav de största var Facebook, LinkedIn, Workday och Twitter. Hon beräknade att enhörningarnas andel av alla programvaru- eller internetbolag som under åren 2003–2013 fått pengar av kapitalplacerare var 0,07 procent. Med andra ord utvecklades i genomsnitt ett av drygt 1 500 bolag som erhållit kapitalinvesteringar till en enhörning. Även om tidningarna lätt ger intrycket av att sådana här företag dyker upp som svampar ur jorden är det i verkligheten mycket sällsynt och svårt för ett företag att uppnå miljardklassen.

I juli i år uppdaterade Lee sin lista på webbplatsen TechCrunch. Denna gång granskade hon en tioårsperiod med avstamp i 2005. Nu fanns det 84 enhörningar, det vill säga 0,14 procent av teknologiföretag som fått investeringskapital. I genomsnitt föds det åtta enhörningar per år. I toppen stoltserar Uber, AirBnB, Twitter, Whatsapp och Snapchat.

En av sakerna som Lee observerade är intressant med tanke på den offentliga diskussionen och hypen kring startup-företag. Enligt myten är dessa företag något som unga 20-åriga nördar har utvecklat i garaget. Lee upptäckte dock att sådana startup-företag utgör snarare undantag än en regel. De flesta enhörningar växer fram som resultat av samarbete mellan utbildade, erfarna, över 30 år gamla businessproffs med djupgående insikt i teknologi.

10 enhörningar

Från musik till inkvarteringstjänster, från drönare till big data – bland enhörningar finns företag från de mest olika branscher.

Efter att Cowboy Ventures grundare Aileen Lee sammanställde den ursprungliga listan över de 39 enhörningarna har flera aktörer som följer tillväxtföretag gjort sina egna undersökningar. Mängden enhörningar beror i mångt och mycket på det hur man begränsar gruppen företag – fokuserar man endast på till exempel teknologiföretag – och inom vilken tid företaget måste växa till ett företag i miljardklassen för att kunna godkännas i gruppen.

På listan som Lee uppdaterade i somras fanns över 83 enhörningar. På en lista som upprätthålls och kontinuerligt uppdateras av CB Insights fanns i mitten av november 143 enhörningar. På The Wall Street Journals och Dow Jones VentureSources lista fanns i november 128 sådana företag. Enligt en undersökning som publicerades i november av tillväxtföretagsevenemanget Slush och den europeiska kapitalplaceraren Atomicon har det efter 2003 uppstått till och med 207 teknologiföretag som är värda över en miljard dollar, varav 125 i USA, 52 i Kina och 35 i Europa.

Antalet enhörningar, må det vara hundra eller tvåhundra, vittnar om hur sällsynta de är. Men vid sidan av mängden är företagens kvalitet minst lika intressant. Med andra ord, vilka teknologier och affärsmodeller kapitalplacerare just nu tror på.

Nedan ett urval av de listade företagen. Med finns olika företag från olika branscher, dock med fokus på de värdefullaste.

Värde: 51 miljarder dollar (augusti 2015)
Kapitalplaceringarnas storlek: 7,4 miljarder dollar
Värderingskoefficient: 6,9
* Källa för företagens värde: The Wall Street Journal & Dow Jones VentureSource

Idén bakom Uber som grundades 2009 av serieföretagarna Travis Kalanick och Garret Camp är att förändra taxitjänsternas affärslogik. Genom sin applikation för Uber samman bilägare som ingår i bolagets system och människor som behöver skjuts. I praktiken kan vem som helst söka sig till bolaget som förare.

Bolaget har vuxit aggressivt runt om i världen. Man erbjuder sina tjänster dagligen för redan miljoner resenärer i över 300 städer. Ubers omsättning var ifjol 400 miljoner dollar och den uppskattas växa till så mycket som två miljarder dollar 2015. Bolagets ledning har meddelat att man överväger att utvidga servicen från persontransport till logistik.

Värde: 46 miljarder dollar (december 2014)
Kapitalplaceringarnas storlek: 1,4 miljarder dollar
Värderingskoefficient: 31,8

Xiaomi som grundades 2010 i Peking har vuxit sig till Kinas största tillverkare av smarttelefoner inom loppet av fem år. Samtidigt har bolaget tagit en plats bland de värdefullaste startup-företagen i världen.

Xiaomi konstruerar och tillverkar förmånliga smarttelefoner, mobilapplikationer och till dem hörande konsumentelektronik samt marknadsför dem skickligt via sociala media. Smarttelefonernas egenskaper håller samma nivå som världens ledande varumärken, men kostar bara en bråkdel av vad konkurrenternas telefoner kostar.

Xiaomi har dock alltid sagt sig vara ett serviceinriktat internetföretag och inte ett telefonbolag. I dess grundare Jun Leis framtidsvision hägrar ”sakernas internet”, det vill säga ett ekosystem av olika apparater som är anslutna till Xiamis smarttelefoner.

Värde: 25,5 miljarder dollar (juni 2015)
Kapitalplaceringarnas storlek: 2,3 miljarder dollar
Värderingskoefficient: 11,1

Airbnb kom till i oktober 2007, då San Francisco-borna Brian Chesky och Joe Gebbia började hyra ut luftmadrasser i ett hörn i sin lägenhet som övernattningsställen för okända resenärer för att kunna betala hyran. Idén utvecklades till en kollektiv marknadsplats som förenar bostadsägare och människor i behov av bostad och fungerar således som ett alternativ till vistelse på hotell.

I dagsläget är Airbnb verksamt i över 190 länder och 34 000 städer. Dess omsättning uppskattas stiga i år till 900 miljoner dollar, vilket skulle vara avsevärt mer än tre gånger omsättning från 2013. Vid snabb tillväxt brinner pengar och företagens förluster uppskattas således vara i år i klassen 150 miljoner dollar.

Airbnb tror att dess omsättning ökar till 10 miljarder dollar fram till 2020. Då ska affärsverksamheten också gå med vinst.

Värde: 20 miljarder dollar (oktober 2015)
Kapitalplaceringarnas storlek: 1,6 miljarder dollar
Värderingskoefficient: 12,8

Palantir som grundades 2004 har specialiserat sig på så kallad big data. Bolaget kom till då dess grundare, Peter Thiel, Nathan Gettings och Joe Lonsdale, utvecklade en programvara, med hjälp av vilken man skulle kunna komma åt den ryska mafffia som lurat Paypal. De ansåg att de dåvarande systemen avsedda för sådana ändamål var för oflexibla och svåra att använda.

Palantir utvecklar och säljer programvaror som analyserar information och presenterar den i lättförståelig visuell form. Informationen som analyseras kan vara vad som helst – från telefonnummer och kontouppgifter till bilars registerbeteckningar.

Till Palantirs största kunder räknas bland annat USA:s statliga myndigheter (försvarsministeriet, CIA, FBI, NSA) och olika finansinstitut. Bolagets omsättning från föregående år är uppskattningsvis i klassen en miljard dollar och resultatet kraftigt på minus.

Värde: 16 miljarder dollar (maj 2015)
Kapitalplaceringarnas storlek: 1,2 miljarder dollar
Värderingskoefficient: 13,9

Snapchat som grundades 2011 i juli är en mobiltjänst som utvecklades av studeranden vid Stanford universitet och med hjälp av vilken användare kan dela bilder och videor. Den centrala tanken bakom tjänsten är att detta innehåll försvinner efter en viss tid som bestäms av användaren.

Snapchat blev en global nyhet 2013, då företagets ägare inte gick med på att sälja det till Facebook till ett pris på över 3 miljarder dollar, trots att bolaget ägde varken en ordentlig affärsmodell eller någon omsättning och leddes av den 23-årige utvecklaren Evan Spiegel, som saknade erfarenhet från näringslivet.

Sedan dess har företagets värde redan stigit till 16 miljarder dollar. Företaget har också utvecklat sin verksamhet att omfatta peer-to-peer-tjänster inom betalningstrafiken, medier och reklam. I november 2015 såg tjänstens användare i genomsnitt på 6 miljarder videoklipp per dag.

Värde: 15 miljarder dollar (april 2015)
Kapitalplaceringarnas storlek: 3 miljarder dollar
Värderingskoefficient: 5

Flipkart som grundades 2007 är Indiens största webbutik. Dess grundade Sachin Bansal och Binny Bansal arbetade för Amazon innan de grundade sitt företag, som tog efter Amazons affärsmodell, med sina besparingar på cirka 6 000 dollar.

Likt Amazon började Flipkart som en bokhandel men utvidgades snabbt till att också omfatta elektronik. Sedan modifierade bolaget sin tjänst till en portal för utomstående säljare och började också sälja produkter under sitt eget varumärke, såsom pekplattor.

I början av 2015 hade Flipkart 40 miljoner registrerade användare. Över 30 000 utomstående säljare utnyttjade portalen och utbudet av produkter på portalen omfattade såväl böcker och elektronik som kläder och idrottsutrustning. Flipkart är mycket förlustbringande men tror att verksamheten blir vinstbringande inom ett par år.

Värde: 12 miljarder dollar (januari 2015)
Kapitalplaceringarnas storlek: 1,1 miljarder dollar
Värderingskoefficient: 10,8

SpaceX som grundades 2002 av serieföretagaren och miljardären Elon Musk som är känd för PayPal och Tesla Motors ämnar revolutionera rymdtrafiken. SpaceX utvecklar enkla och betydligt billigare raketer och rymdfarkoster.

SpaceX är det första privatägda företag som skjutit upp en rymdfarkost i omloppsbana runt jorden. Företaget konkurrerar på allvar med sådana jättar inom rymdresor som Boeing, Lockheed Martin och Arianespace och debiterar för en resa cirka hälften av vad veteranerna i branschen gör.

Finländare lär komma ihåg SpaceX från en nyhet förra sommaren, i vilken det berättades att fraktfarkosten Dragon som var på väg till ISS-rymdstationen hade förstörts – i samma olycka förstördes ett svamplaboratorium som hade tillverkats av skolelever från Esbo. Trots bakslaget har SpaceX rejält med kunder och man har uppgett att kassaflödet har varit positivt i redan flera år.

Värde: 10 miljarder dollar (januari 2014)
Kapitalplaceringarnas storlek: 607 miljoner dollar
Värderingskoefficient: 16,5

Molntjänsten Dropbox som är avsedd för att lagra filer uppstod 2007, då en av dess grundare Drew Houston åkte buss från Boston till New York. Houston hade glömt ett USB-minne som innehöll en viktig fil hemma i Boston. Han insåg att människor kunde ha behov av en tjänst som hjälper dem att nå sina filer när och var som helst.

Houston slog sig samman med kodaren Arash Ferdowsi. Tjänsten utvecklades och växte snabbt, eftersom användarna belönades med extra lagringsutrymme om de lyckades värva nya kunder till Dropbox. År 2009 litade grundarna så mycket på sitt företag att de avböjde ett anbud i miljardklassen från Apples grundare Steve Jobs.

Business Insider rapporterade sommaren 2015 att Dropbox hade 400 miljoner användare. Jämfört med föregående år hade mängden användare ökat med 100 miljoner personer. År 2014 uppskattades Dropbox omsättning vara 300–400 miljoner dollar.

Värde: 8,5 miljarder dollar (april 2015)
Kapitalplaceringarnas storlek: 1 miljard dollar
Värderingskoefficient: 8,1

År 2008 lanserades denna svenska internettjänst som erbjuder sina kunder streamad musik. Tjänsten förekommer i en gratis- och en avgiftsbelagd version.

Företaget som leds av serieföretagaren Daniel Ek har sagt att 2014 var omvälvande, eftersom då översteg dess omsättning en miljard euro för första gången – den årliga tillväxten var 45 procent. På ett år ökade Spotifys användarantal från 36 miljoner till 60 miljoner, varav 15 miljoner var betalande kunder.

Samtidigt har dock företagets förluster ökat. År 2014 var Spotifys nettoförluster 162 miljoner euro, det vill säga förlusten var nästan tre gånger större än 2013. Trots förlusterna tror investerarna fortfarande att Spotify revolutionerar musikmarknaden och företagets värde närmar sig tio miljarder dollar.

Värde: 8 miljarder dollar (maj 2015)
Kapitalplaceringarnas storlek: 105 miljoner dollar
Värderingskoefficient: 76,2

Som barn drömde Frank Wang om en fjärrstyrd helikopter, men när han fick en sådan i gymnasieåldern gick drömmen fort i kras. Efter det började han offra all sin tid på att utveckla fjärrstyrda luftfarkoster för att göra dem lättare att använda.

År 2006 grundade Wang företaget SZ DJI Technogy som lanserade den lättanvända, stabila och förmånliga fjärrstyrda helikoptern Phantom. I dag är DJI världens ledande tillverkare av drönare för konsumenter och innehar en marknadsandel om 70 procent.

Företagets försäljning har tre- eller fyrfaldigats årligen sedan 2009. I fjol sålde Wangs företag över 400 000 drönare som ledde till en omsättning på 500 miljoner dollar och en vinst på 120 miljoner dollar. I år väntas omsättning att åtminstone fördubblas.

Superenhörningen

Det finska datorspelsföretaget Supercell är en av de genom tiderna snabbast växande enhörningarna.

Under de senaste två decennierna har det i Finland uppstått tre enhörningar. Den första var Michael ”Monty” Widenius programvarubolag MySQL, den andra datorspelsföretaget Rovio och den tredje också ett datorspelsföretag, det vill säga Supercell.

Av dessa är den sistnämnda i egen klass, även bland enhörningar. Då det japanska tele- och internetbolaget Softbank förra sommaren ökade sin andel i Supercell från 51 procent till 73 procent ökade företagets värde till uppskattningsvis 5,5 miljarder dollar.

Detta är ganska bra med tanke på att Supercell grundades för bara fem år sedan, sommaren 2010. I dag värderas bolaget, som sysselsätter 150 personer, till cirka 36 miljoner dollar per anställd.
Bolagets värde verkar också vara motiverat. Det växer så det knakar och på ett lönsamt sätt. År 2014 uppgick Supercells omsättning till 1 545 miljarder euro. I jämförelse med föregående år var tillväxten nästan 200 procent. Bolagets rörelsevinst (vinst före skatter, nedskrivningar, finansieringsposter och värdenedskrivningar) var 515 miljoner euro. Rörelsevinsten fördubblades jämfört med 2013 och den var drygt tre miljoner euro per anställd.

Hittills har Supercells tillväxt kommit från mobilspel – Clash of Clans, Hay Day och Boom Beach – vilka alla har varit långvariga globala favoriter. Framgången har varit hisnande med tanke på att det enbart i iTunes AppStore lanseras omkring tjugotusen spel varje månad eller att ett datorspelsföretag som Electronic Arts, vilka har en omsättning på drygt 500 miljoner dollar, har hundratals spel i sin portfolio.

Bolagets framgång grundar sig bland annat på rätt timing. Sedan slutet av 2011 har Supercell endast fokuserat på mobilspel och spel för pekdatorer. Man gjorde så när det så kallade ”free to play”-spelandet fick fart. Idén bakom free to play-spel är att spelet kan spelas gratis, med genom att betala kommer man snabbare framåt.

Supercells spel är inte i sig originella idéer, utan till det yttersta finslipade och förbättrade versioner av befintliga grundläggande koncept. Bolaget har lyckats att göra sina versioner till de mest tilltalande. En orsak till detta finns inom Supercells utvecklingskultur. Från produktionen stryker man skoningslöst sådana spel som inte uppfyller stränga kvalitetskrav.

Supercells spel är också tjänster som uppdateras, för vilka det kontinuerligt produceras nytt innehåll och nya egenskaper. Verkställande direktören Ilkka Paananen som är en av företagets grundare har sagt att hemligheten bakom den långvariga framgången hos Supercells spel ligger i att lanserandet av ett spel endast är början på en vidare utveckling av spelet.

Supercell litar också på sina spelutvecklare. Grundarnas filosofi har varit att grupperna som utvecklar ett spel består av cirka ett dussin utvecklare, som har friheten att fatta snabba beslut och ta risker. Frihet innebär däremot också ansvar. Paananen har sagt att om en teammedlem inte arbetar som denne ska är han eller hon snart inte längre en del av teamet. Enligt honom är Supercell paranoida i fråga om att bevara ett bra team och en bra företagskultur.

En sådan kultur kommer bland annat från det att Supercells grundare är etablerade veteraner inom branschen. Till exempel har verkställande direktören Paananen bakom sig två årtionden av mobilspelserfarenhet. Han var med och grundade spelhuset Sumea som gjorde spel för mobiltelefoner redan 2000. Det internationella datorspelsföretaget Digital Chocolate köpte Sumea 2004 och där fick Paananen lära sig av amerikanen Trip Hawkings som hade grundat Electronic Arts. Paananen har sagt att Digital Chocolate var hans MBA-skola inom spelbranschen.

Paananen och hans kumpaner har åtminstone av resultaten att döma under årens lopp lärt sig hur man utvecklar extremt vinstbringande spel. Men kommer framgången att hålla i eller kommer bolaget förbli ett one hit wonder?

Utökandet av ägarandelen i fjol vittnar om att åtminstone en av företagets huvudägare, Softbank, litar på sin pengamaskin. I ekonomisk bemärkelse har Supercell också råd att ta risker, och tid på sig. Kulturen är väl underhållen och framgångsreceptet beprövat. Det verkar som att Supercells resurser räcker ypperligt för att genomföra grundarnas ursprungliga idé.

”Vi har alltid fokuserat på att göra utmärkta spel, som människor kan njuta av flera år senare”, har Ilkka Paananen konstaterat. ”Vi grundade företaget för detta och det är det vad alla på Supercell vill göra och kommer att göra under de kommande åren.”

Framtidens enhörningar

Var hittar man framtidens enhörningar? På ”startup-företagarnas och investerarnas samlingsevenemang”, det vill säga Slush-evenemanget som ordnas i november i Mässcentret i Helsingfors, försökte man svara på frågan, bland annat i form av en så kallad pitchtävling.

Tävlingens idé är enkel. Villiga startup-företagare har tre minuter på sig att presentera sin affärsidé för en jury, som består av erfarna tillväxtföretagare och investerare som placerar i tillväxtföretag.

I tävlingen söker man idéer som kan ändra världen. I år var temat på Slush en ny industriell revolution. Enligt Slushs verkställande direktör Riku Mäkelä ville man nu veta vilken innovation eller branschgenombrott som man ännu kommer att komma ihåg efter 200 år.

I Slush 100-tävlingen deltog cirka tusen företag från olika håll i världen. Av dessa fick hundra chansen att pitcha, det vill säga presentera sin idé på plats. Dessa hundra företag representerar toppen av världens startup-företag.

’På vilka företag och teknologier trodde då juryn, bestående av företagare och investerare, mest? Vinnaren – och mottagaren av ett pris på 650 000 euro – blev australiensiska CareMonkey. Bolaget erbjuder skolor och idrottsföreningar ett elektroniskt system för insamling av patientuppgifter. Tjänsten hjälper skolor, föreningar och föräldrar så att elevernas hälsoinformation är uppdaterad och kan skickas på ett säkert sätt mellan de olika parterna.

De tre andra finalisterna var indisk-estniska Velmenni, amerikanska Astro Digital och tyska PlugSurfing. Velmenni utvecklar höghastighetsdataförbindelser genom att utnyttja ljusstrålar. PlugSurfing däremot samlar aktörer som tillhandahåller laddningstjänster för elbilar på ett ställe. AstroDigital ämnar å sin sida revolutionera hur vi använder satellitdata.

Samtliga finalister är ganska intressanta unga företag som utnyttjar och utvecklar ny teknologi. Trots det lönar det sig att komma ihåg att företagen som deltog i tävlingen har bara börjat växa. De söker finansiering för första skedet av sin verksamhet, av kapitalplacerare och affärsänglar. Enligt Aileen Lee är det en promille av företagen som får finansiering av kapitalplacerare som växer till enhörningar. Således är till och med chanserna för de fyra finalisterna i Slush 100-tävlingen i detta avseende ganska minimala.

Optimism i luften

Enligt Mika Heikkinen som ansvarar för västmarknadsteamet på FIM är värderingsnivån för enhörningar optimistisk, och kanske även med rätta. Han sammanfattade den för startup-kulturen kännetecknande optimismen med tre observationer.

1. Värderingsnivån är extremt optimistisk

Värderingsnivån för de företag som nått toppen bland noterade enhörningar är märkbart hög. Företagens värden verkar vara ganska optimistiska i förhållande till hur de eventuellt kan se ut när företagen noteras. Detta förklaras av att många av dessa företag utvecklar världsomvälvande teknologier och tjänster – möjligheterna är enorma. Man bör dock komma ihåg att dessa företag är ännu omogna och med tiden kommer det att gallras kraftigt bland dem.

2. I dag vill man förändra världen

Optimismen kring enhörningar syns också i den tidiga startup-kulturen. Slush-evenemanget i november gav väl uttryck för tidsandan som påminner om 1800-talets guldfeber. Ett liknande fenomen observerades i slutet av 1990-talet under internetboomen. Nu är situationen en annan i den bemärkelsen att på den tiden hade företagarna främst pengar för ögonen medan dagens startup-företagare vill förändra världen.

3. Startup-kulturen skapar företagare

Det fina med startup-kulturen, utöver optimismen, är att den utgår från företagaren. Även om ett visst projekt eller företag går om intet har de som varit med erhållit värdefull erfarenhet för nya projekt i framtiden. Om detta vittnar bland annat det att enhörningar utgör typiskt frukten av långsiktigt arbete av affärsproffs med stor erfarenhet. Ett bra exempel på detta är hur det i och med Nokias genombrott i Finland har uppstått nya företag, uttryckligen bland dessa erfarna proffs.

Mika Heikkinen är direktör för västmarknadsteamet på FIM och och fondförvaltare för placeringsfonderna FIM Europa Små och medelstora bolag, FIM Fenno och FIM Nordic.

11.12.2015

TEXT KARI LATVANEN
ILLUSTRATION CAJSA HOLGERSSON

10 yksisarvista