FIM Loungen antiikkia käsittelevässä juttusarjassa taideasiantuntija ja meklari Maria Ekman-Kolari esittelee sijoituskohteita, joihin liittyy mielenkiintoinen, esineen arvoa nostava tarina. Sarjan toisessa osassa kerromme maailman hienoimman kultasepänliike Fabergén esineistä, jotka voivat vaihtaa omistajaa jopa miljoonilla euroilla. Meitä suomalaisia saattaa kiinnostaa myös se, että liikkeen kultaseppämestareista suurin osa oli suomalaisia.
Fabergén esineissä kiteytyy kaunis turhuus. Kun päämääränä on hurmata, ei timantteja säästellä. Kulta, emali ja äärimmäisen taitava käsityö häikäisevät, mutta mielenkiintoista on myös se, että Fabergé on suomalaisten kultaseppämestarien menestystarina.
”Fabergé on käsite – maailman hienoin kultasepänliike, joka on koskaan ollut ja koskaan tulee olemaan”, taideasiantuntija Maria Ekman-Kolari kertoo.
Pietarissa, Bolshaja Morskajan numerossa 11 toimineen Fabergén 24:sta mestarista 14 oli suomalaisia. Suomalaisia pidettiin rehellisinä, luotettavina ja tarkkoina, joten heitä arvostettiin kultasepänliikkeessä, jossa käsiteltiin arvometalleja.
Mikkelistä Pietariin lähetetty pientilallisen poika Hiskias Pöntinen (1823–1881) avasi Fabergén oven muille suomalaisille.
Hiskias Pöntinen ryhtyi Gustav Fabergén yhtiökumppaniksi ja työpajan johtajaksi. Yhtiön perustanut Gustav jäi tavalliseksi kultasepäksi, mutta hänen poikansa Karl nosti Pöntisen opissa Fabergén tsaarien ajan taideteollisuuden huipulle.
Fabergén mestareista lahjakkain oli hänkin suomalainen. Tammisaarelaisen suntion poika Henrik Wigström saapui 13-vuotiaana Pietariin ja yleni hanttihommia tehtyään Fabergén johtavaksi mestariksi. Korurasioiden ja parfyymipullojen jälkeen Wigström keskittyi Fabergén loisteliaiden munien suunnittelemiseen. Hänen käsialaansa ovat Fabergén tunnetuimmat keisarilliset lahjat – munat, joiden sisällä oli usein yllätys: riikinkukko, joutsen tai purjelaivan pienoismalli.
Fabergé-esine on kuin osake, jonka lisäarvona on käsitteeksi kasvaneen kultasepänliikkeen maine.
”Wigströmin keräilyesineiden arvo on nyt huipussaan. Hinnat riippuvat tuotteesta. Pieni esine voi maksaa muutamasta tuhannesta eurosta kymmeniin tuhansiin, keisarillinen muna jopa miljoonia”, Ekman-Kolari kertoo. ”Fabergéta on kiva näyttää, käyttää ja esitellä.”
Lahjoiksi annetuilla pienillä esineillä on kiinnostava tarina. Sen jälkeen kun Fabergé levisi maailman tietoisuuteen Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900, esineitä ovat keränneet muun muassa Siamin kuningatar, Englannin kuningatar Elisabeth ja Jacqueline Onassis.
Lue myös antiikista kertovan sarjan edellinen osa:
Antiikin tarinoita, osa 1: Huippumeklari haistaa antiikin arvon
Sarjan seuraavan osan aiheena on hopea.
Kasvitutkija ratkoo ruokakriisejä
Maataloudessa on käynnissä jatkuva kilpajuoksu, jossa kehitetään koko ajan uusia kasvilajikkeita ja torjunta-aineita. Kasviekologian professori Anna-Liisa Laine toivoisi, että ruoan...
LUE JUTTU
