FIM Loungen antiikkia käsittelevässä juttusarjassa taideasiantuntija ja meklari Maria Ekman-Kolari esittelee sijoituskohteita, joihin liittyy mielenkiintoinen, esineen arvoa nostava tarina. Keräilyhopean antiikkiarvo nostaa hopeaesineen hintaa. Suomi-aterinsarja on nuorempaa käyttöhopeaa, mutta sen arvoa voi nostaa se, että suunnittelija on itse Akseli Gallen-Kallela.

Akseli Gallen-Kallela nuokkuu ravintola Kämpissä muiden taiteilijoiden, kuten Jean Sibeliuksen ja Eino Leinon kanssa. Maljoja kilistellään ja maailmaa parannetaan. Illat valkenevat aamuiksi ja absinttia kuluu.

Vuosisadan vaihteen Kämpin pöydällä juoma päihittää ruoan. Kalevalasta ja kansallisromantiikasta huumaantunut Gallen-Kallela päätyy kuitenkin suunnittelemaan hopeiset jugend-ruokailuvälineet. Gallen-Kallelan Suomi-aterinsarjaan kuuluu kaikkiaan yli 60 hopeaesinettä.

FIM Lounge hopea antiikki
Keräilyhopea on peräisin 1700-luvulta tai aivan 1800-luvun alusta. Käyttöhopea, johon myös Suomi-sarja kuuluu, on valmistettu 1800-luvun loppupuolella tai 1900-luvulla. 1900-luvun puolella tehty hopea on enimmäkseen käyttöhopeaa. Kuvassa uutta tuotantoa.

”Gallen-Kallelan osuus Suomi-sarjaan on elävä legenda. Gallen-Kallela suunnitteli Suomelle omat ruokailuvälineet, koska sellaisia ei itsenäisessä Suomessa ollut. Kaikki oli muualta pihistetty”, kertoo taideasiantuntija ja meklari Maria Ekman-Kolari.


”Gallen-Kallelan jäljittelemätön tyyli näkyy myös aterimissa.”

Gallen-Kallela oli itsenäisyyden airut ja monipuolinen taiteilija, jonka tuotantoon kuuluu maalausten lisäksi muun muassa ryijy, asepukuja ja kunniamerkkejä.

”Suomi-sarjan muotoilu on linjakasta, ajatonta ja jugendajalle tyypillistä. Mallia suosittiin 1900-luvun alkupuolen kodeissa, ja siksi sitä on joskus myynnissä antiikkimarkkinoilla.”

 

Keräilyhopean hinnat ovat kohonneet vuosi vuodelta. Metalliarvon on syrjäyttänyt antiikkiarvo, ja kotimaisten hopeaseppien työn arvo on vuosi vuodelta noussut.

Suomi-hopean jälleenmyyntihinta muodostuu leimojen kertomista tiedoista, aterimien painosta sekä kokonaisuudesta. Maria Ekman-Kolari sanoo, että keräilyarvoa on lähinnä setillä, jossa on aterimia vähintään puoli tusinaa, mutta mieluiten täysi tusina eli kokonainen setti alkupaloille, keitolle, pääruualle, jälkiruualle sekä tarjoiluvälineitä.


”Keräilijät arvostavat tasalaatuista kokonaisuutta.”

Ekman-Kolarin mukaan 60 osasta koostuvan 12 hengen aterinsetin jälleenmyyntihinta riippuu setin painosta, mutta sen vakuutusarvo on noin 3 000 euroa.

”Yhdellä esineellä voi käytännössä olla kahdeksan eri arvoa. Näistä vakuutusarvo on korkein ja oikeudenmukaisin, niin sanottu teoreettinen arvo, joka on yleensä noin kaksi kertaa huutokauppahinnan verran. Koska monet eri hopeasepät ja tehtaat ovat valmistaneet Suomi-sarjaa yli sadan vuoden ajan, aterimien paino-erot voivat olla huomattavia”, Ekman-Kolari selittää.

”Keräilijät arvostavat tasalaatuista kokonaisuutta.”

Hopeaa kerätessä leima kertoo oleellisen. Hopeaesineestä pitää löytyä kaupunkileima, vuosikirjain, tarkistusleimat ja mestarien leima. Leimaus on ollut pakollinen jo 1400-luvulta saakka. Mikäli leimaa ei ole, on syytä olettaa, ettei esine ole täyttää hopeaa, vaan joko pleittiä tai uushopeaa.

Arvokkain kokonaisuus on 1900-luvun alkupuolella valmistettu Suomi-aterinsarja, jossa ei ole monogrammeja ja jonka osat ovat hyväkuntoisia ja mahdollisimman painavia.

”Mikäli aterimet ovat vielä alkuperäisessä tammisessa vuoratussa säilytyslaatikossa ja ovat todistettavasti kuuluneet merkkihenkilölle, voi kokonaisuuden hinta olla jopa pari kolme tuhatta euroa. Yksittäisiä aterimia voi joskus ostaa vaikka kymmenellä eurolla.”

Suomi-sarjan suosio kielii siitä, että hyvä kotimainen muotoilu pitää pintansa.

”Akselin legenda antaa siihen hienon mausteen. Eikä sekään ole huono juttu, että Gallen-Kallelasta tulee seuraava kansainvälinen suomalainen supertähti”, Ekman-Kolari ennustaa.

Lue myös antiikista kertovan sarjan edelliset osat:
Antiikin tarinoita, osa 1: Huippumeklari haistaa antiikin arvon
Antiikin tarinoita, osa 2: Fabergé

Sarjan seuraavan osan aiheena on militaria.

04.05.2017