Mitä kovempi stressi, sen syvemmälle tunturiin kannattaa painella. Erämies Veijo Kantanen vietiin metsään jo pikkupoikana, ja rakkaus luontoon elää yhä vahvana.

Alkusyksyn ilma on kuulas ja kirpeä. Omena tuoksuu ja luonto alkaa valmistautua ruskaan. Nuotion rätinässä, kuksa kahvia kuumana, on täydellistä tuijotella tyyntä lammen pintaa.

Lopella, keskellä aarniometsää, sijaitsee yksi Veijo Kantasen suosikkipaikoista. Armoitettu metsämies ja riistakokki nauttii marja- ja sienirikkaista maastoista, lintujen bongaamisesta ja koiran kouluttamisesta luonnossa. Täällä on myös hyvät peura- ja sorsamaat.

FIM Lounge - Veijo Kantanen erämies
15-viikkoinen gordoninsetteri Petsi harjoittelee isännän kanssa erätaitoja. Tunturin mukaan nimetty kumppani viihtyy hyvin myös nimikkoseuduillaan.

Kipinä luonnossa liikkumiseen tarttui Kantasen mielenmaisemaan jo poikavuosina Keski-Suomessa, kun isä vei teeri- ja jänispassiin. Kun nuoren aikuisen elämä sitten kuljetti ruuhka-Suomeen ja ravintola-alalle, katkesi tärkeä luontoyhteys hetkeksi. Se heräsi uuteen hehkuun, kun asiakkaat ravintolassa alkoivat kysellä riistaruokien perään. Kun Kantanen alkoi taas liikkua metsässä, syttyi halu tarjoilla samoja elämyksiä myös muille. Niin syntyi Kuninkaan Erä -niminen yritys. Sen konseptiin kuuluu eräretkeily, metsästys ja riistaruokailu luonnon helmassa.

Kantanen nauttii, kun saa laittaa itse kaadetun riistan ruuaksi. Se on trendikästä luomua ja lähiruokaa sanojen kirjaimellisimmassa merkityksessä. Luonnon helmassa kaikki kokattu myös maistuu palasen paremmalta. Kelpo paistin kruunaavat itse poimituista suppilovahveroista tehty kastike ja marjat.

kantanen17
Sorsapaistia nuotiolla. Kantanen haluaa siirtää katoamassa olevat riistanvalmistustaidot seuraavillekin polville.

Kantanen harmittelee, ettei riistan käsittely enää ole ihmisillä entiseen malliin verissä. Vaikka metsästys on harrastuksena lisääntynyt, ei perimätietoa välttämättä ole enää monellakaan. Kun sorsa on ammuttu, menee sormi suuhun.

”Uusi polvi aloittaa metsällä käymisen monesti liiketoiminnan kylkiäisenä, tapana verkostoitua. Voisi kai sanoa, että puolet liikemiehistä golffaa ja puolet metsästää. Riistaruokien laittoa pääsee oppimaan harvoissa paikoissa.”

FIM Lounge - Veijo Kantanen erämies
Lopelta, aarniometsästä, löytyvät mainiot sorsastusmaat. Kantanen suunnittelee alueelle ympärivuotista luontokeskusta, jossa voi sienestää, marjastaa, bongata lintuja ja kouluttaa koiria.

Ehkäpä muutoksen tuulet ovat käsillä? Riistalihan suosio ainakin kasvaa jatkuvasti. Suomen riistakanta on Kantasen mukaan kuitenkin melko heikko. Se asettaa saatavuudelle omat kommervenkkinsä. Tällä hetkellä riistan saanti on pitkälti metsästysporukoiden käsissä.

”Kaupallinen jahti tulee meillä mahdottomaksi, ellemme käy tarhaamaan riistaa, niin kuin Keski-Euroopassa jo yleisesti tehdään. Samalla olisi loistavat mahdollisuudet luoda tulevaisuuden työpaikkoja niille paikkakunnille, joista paikkoja jatkuvasti häviää”, Kantanen toteaa.


”Suomalainen luonto on kansainvälisestikin katsottuna ensiluokkaisen upea.”

Suomi on marjaisa maa ja runsas sienitarjontakin saa monet Keski- ja Etelä-Euroopassa vihreiksi kateudesta. Suomalaismetsistä löytyy myös muualla harvinaisempi valkohäntäpeura ja monia ulkomaalaisia vieraita kovasti kiehtova suuri metso.

kantanen18
Mitä kiireisempi työ, sitä tärkeämpää on päästä välillä tuijottelemaan tyyntä lammen pintaa. Kantanen viettää luonnossa merkittävän osan ajastaan.

”Lapin eksotiikka on tietysti ihan oma lukunsa! Ruska ja puuton tunturi, riekkojen pyytäminen seisovilla koirilla on aivan huikea elämys. Meillä on turvallinen ja puhdas maa, ja huikeita ulkona liikkumisen mahdollisuuksia”, Kantanen kehuu.

Kantanen toivoisi yhä useamman löytävän tiensä luonnonhelmaan. Luonnossa liikkumisella kun on miehen mukaan myös lyömätön stressinpoistovaikutus. Mitä täydempi kalenteri ja kiireisemmät ajat, sen parempi on päästä raikkaaseen ilmaan ja hiljaisuuteen akkuja lataamaan.

”Kun pääsee välillä tekemään retkiä, jaksaa painaa kahta kauheammin hommia. Parasta luksusta kiireiselle ihmiselle on nauttiminen ruuasta ja levosta kauniissa puitteissa, luonnon helmassa.”

Kantanen nauttii luonnossa liikkumisesta erityisesti koiraseurassa. Kaikkein ikimuistoisimmat hetket koetaan miehen mukaan metsällä ihmisen parhaan ystävän kanssa.


”Koiran ja isännän välinen yhteys on väkevä.”

”Koiran koulutus kestää pitkään ja sen hedelmänä yhteistyö toimii upeasti. Se tekee metsästyksestä ihan omanlaisensa elämyksen.”

FIM Lounge - Veijo Kantanen erämies
Saumaton yhteistyö osaavan metsästyskoiran kanssa kruunaa Kantasen mielestä jahdin.

Kantasen kaikkein rakkain luontokohde sijaitsee Petsikkotunturin maastoissa. Upein metsäreissu syysaikaan on miehen mukaan lokakuun kahden ensimmäisen viikon aikana, kun ruska on ohi, pakkanen vähän jo käväissyt ja paikoitellen voi olla jo vähän luntakin maassa.

”Riekko on silloin jo nyppinyt itsensä valkoiseksi ja kestää ihmistä. Mukaan otetaan osaava koira ja päivän aikana reippaillaan raikkaassa ilmassa 8–15 kilometrin reissu. Pyynnin päälle vielä maukkaat dinnerit, saunat, ja sitten hyvät yöunet. Siinä on kaikki kohdillaan”, mies maalailee.

Petsikkotunturilla Kantanen viettää kolme kuukautta vuodestaan. Mies tosin toteaa innostuvansa metsälle lähtemisestä nykyisin aiempaa harvemmin.

Kantanen on etuoikeutetussa asemassa saadessaan tarjoilla elämyksiä luonnossa myös työkseen. Juuri nyt Kuninkaan Erälle koulutetaan uutta henkilökuntaa. Se on niin innokasta, että juoksee Kantasen kintereillä häntä vipattaen. 15-viikkoinen gordoninsetteri Petsi opettelee innolla seisovan kanakoiran tavoille päästäkseen sitten isännän rinnalle jahtiin. Pikkuinen on saanut nimensä erämiehen rakkaimman tunturimaiseman mukaan, kuinkas muutenkaan!

27.09.2016