Kuluttajahintojen nousuvauhti eli inflaatio on nopeutunut tänä vuonna monissa teollistuneissa maissa. Myös Suomessa inflaatio on nopeutunut kuluvana vuonna, vaikkakin nousu on ollut vielä maltillista.

Vielä muutama vuosi sitten deflaatiopelko oli useissa maissa todellinen. Siitä päästiin eroon keskuspankkien rahapoliittisen elvytyksen ja Kiinan talouden elvytystoimien ansiosta. Samaan aikaan tapahtunut raakaöljyn kallistuminen alkoi kääntää inflaatiota plussan puolelle.

Raakaöljyn kallistuminen on nopeuttanut inflaatiota tänä vuonna. Maailmantalouden hyvä kasvu on lisännyt raakaöljyn kysyntää monissa maissa. Samaan aikaan on esiintynyt paikoitellen tuotantokapeikkoja.

Marraskuun alussa voimaan astuvat Yhdysvaltojen pakotteet Irania kohtaan vähentävät öljyn tarjontaa. Pakotteet estävät iranilaisen öljyn pääsyn markkinoille, ja muiden öljyntuottajamaiden on vaikea korvata Iranin jättämää aukkoa. Markkinoiden futuurihintojen perusteella öljyn hinta pysyy päälle 70 dollarissa barrelilta seuraavien vuosien aikana. Tällä hetkellä raakaöljyn barrelihinta on 86 dollaria.

Toisin kuin raakaöljyn hinta monien raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet viime kuukausina. Laskua selittävät teollisen suhdanteen tasaantuminen sekä kauppasotahuolet.


Euroalueella pohjainflaatio kohoaa pikku hiljaa.

Euroalueen inflaatio on viime aikoina noussut Euroopan keskuspankin tavoitteeseen eli kahden prosentin tasolle. Syyskuussa inflaatio oli 2,1 prosenttia. Inflaation nopeutumisen taustalla on pitkälti energian hintojen nousu. Myös ruoan ja palveluiden kallistuminen ovat nostaneet inflaatiota. Vaikka hintojen nousuvauhti on saavuttanut keskuspankin tavoitetason, inflaation laajapohjainen nopeutuminen on edelleen verraten vähäistä.

Niin sanottu pohjainflaatio on lähellä yhtä prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu ruuan ja energian hintojen kehitys näiden voimakkaiden hinnanvaihteluiden vuoksi. Odotamme pohjainflaation nousevan ensi vuoden aikana. Kun pohjainflaatio on yli 1,5 prosenttia, EKP:n ohjauskoron nosto tulee mahdolliseksi.

EKP:n tuoreessa syyskuun talousennusteessa inflaation ennustetaan olevan 1,7 prosenttia vuonna 2018 ja 1,7 prosenttia vuonna 2019. Vastaavat pohjainflaatioennusteet ovat 1,1 prosenttia ja 1,5 prosenttia. S-Pankin elokuun talousennusteen mukaan euroalueen inflaatio on tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Pohjainflaatio alkaa nopeutua, kun raakaöljyn hinnannousun vaikutukset leviävät laajemmin talouteen. Raakaöljyn kallistuminen nostaa öljyä sisältävien komponenttien ja välituotteiden hintoja.

Yritykset, joilla on hinnoitteluvoimaa, pystyvät siirtämään kallistuneet raaka-ainekustannukset eteenpäin lopputuotteiden hintoihin. Hinnoitteluvoima tarkoittaa yrityksen kykyä nostaa hyödykkeen hintaa kysynnän laskematta. Kun useat yritykset tekevät näin, yleinen hintataso nousee ja inflaatio kohoaa.

Hyvä talous- ja työllisyyskehitys näkyy myös palkansaajien kasvaneina palkkavaatimuksina. Esimerkiksi Saksassa palkankorotukset teollisuudessa ovat olleet useiden prosenttien luokkaa viime aikoina. Koko euroalueella palkkakustannukset nousivat 2,2 prosenttia vuoden 2018 toisella neljänneksellä.

Euroalueella on paikoin vaikeaa löytää oikeanlaista työvoimaa ja tuotantolaitokset pyörivät melkein täysillä kierroksilla. Pullonkaulat nostavat yritysten kustannuksia, ja yritykset pyrkivät siirtämään kustannusten nousun lopputuotteiden hintoihin.


Suomessa inflaatio on hieman nopeutunut.

Myös Suomessa inflaatio on nopeutunut kuluvana vuonna. Nousu on kuitenkin ollut maltillista. Veronkorotukset sekä ruoan ja energian hintojen kallistuminen ovat pitäneet yllä inflaatiota. Hintojen nousuvauhti tammi–elokuussa oli keskimäärin 1,0 prosenttia.

Loppuvuonna inflaatiota pitävät yllä pitkälti samat tekijät kuin alkuvuonna. Palkkojen nousu nopeuttaa palveluinflaatiota jonkin verran, ja raakaöljyn hinnan nousu pitää energiainflaation plussan puolella. Kuiva sää luo nousupaineita elintarvikkeiden hintoihin.

Ennustejaksomme loppupuolella korkojen nousu nopeuttaa inflaatiota asteittain. Inflaatio nopeutuu 1,2 prosenttiin vuonna 2018 ja vuonna 2019 noin 1,6 prosenttiin.

Keskuspankit pyrkivät hillitsemään talouden ylikuumenemista ja pitämään inflaation aisoissa korkoa nostamalla.

Keskuspankkien tavoitteena on hintavakaus. Hintavakaus on tila, jossa yleisen hintatason muutoksia ei tarvitse huomioida kulutus- ja investointipäätöksiä tehtäessä. Hintavakauden oloissa inflaatio on maltillista ja ennakoitavissa.

Yhdysvalloissa inflaatio on sen verran nopeaa, että maan keskuspankki Fed on nostanut ohjauskorkoa viime vuosina. Fed nosti syyskuussa ohjauskorkoa ja seuraava koronnosto on edessä joulukuussa.

Fedin omissa arvioissa ohjauskorkoa nostettaisiin kolme kertaa ensi vuonna. Vuoden 2019 lopulla ohjauskorko olisi näin ollen 3,25 prosentissa. Tämä korkotaso ylittäisi jo keskuspankin haarukoiman pidemmän aikavälin korkotason.

Yhdysvaltojen talouden hyvä vire, työllisyyden kasvu ja inflaation kohoaminen luovat luontevat perusteet keskuspankille kiristää korkoruuvia. Presidentti Trumpin asettamat tuontitariffit nostavat myös hieman kuluttajahintoja.


Fed on jo nostanut ohjauskorkoa, EKP odottelee vielä.

EKP kertoi kesäkuun korkokokouksessaan, että arvopaperien osto-ohjelmaa jatketaan syyskuun 2018 jälkeen 15 miljardilla kuukaudessa loka–joulukuun ajan. Ohjelma lopetetaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Uudelleensijoituksia erääntyvistä arvopaperiomistuksista tehdään kuitenkin toistaiseksi joulukuun 2018 jälkeen. Ostojen koko on noin 10–15 miljardia euroa kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan EKP vähentää elvyttävää rahapolitiikkaansa hitaasti. EKP:n ilmoituksen mukaan keskuspankkikorot pidetään nykytasoilla vuoden 2019 kesän loppuun asti.

Odotamme EKP:n nostavan keskuspankkikorkoja syksyllä 2019. Asuntolainoihin yleisesti sidotuissa Euribor-koroissa suunta on siis hitaasti ylöspäin. Asuntolainaa ottaneiden kotitalouksien kannattaakin varautua korkotason nousuun esimerkiksi kuukausisäästämisellä.

05.10.2018