Kuluttajahintojen nousuvauhti eli inflaatio on nopeutunut tänä vuonna monissa teollistuneissa maissa. Myös Suomessa inflaatio on nopeutunut kuluvana vuonna, vaikkakin nousu on ollut vielä maltillista.

Vielä muutama vuosi sitten deflaatiopelko oli useissa maissa todellinen. Siitä päästiin eroon keskuspankkien rahapoliittisen elvytyksen ja Kiinan talouden elvytystoimien ansiosta. Samaan aikaan tapahtunut raakaöljyn kallistuminen alkoi kääntää inflaatiota plussan puolelle.

Raakaöljyn kallistuminen on nopeuttanut inflaatiota tänä vuonna. Maailmantalouden hyvä kasvu on lisännyt raakaöljyn kysyntää monissa maissa. Samaan aikaan on esiintynyt paikoitellen tuotantokapeikkoja.

Marraskuun alussa voimaan astuvat Yhdysvaltojen pakotteet Irania kohtaan vähentävät öljyn tarjontaa. Pakotteet estävät iranilaisen öljyn pääsyn markkinoille, ja muiden öljyntuottajamaiden on vaikea korvata Iranin jättämää aukkoa. Markkinoiden futuurihintojen perusteella öljyn hinta pysyy päälle 70 dollarissa barrelilta seuraavien vuosien aikana. Tällä hetkellä raakaöljyn barrelihinta on 86 dollaria.

Toisin kuin raakaöljyn hinta monien raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet viime kuukausina. Laskua selittävät teollisen suhdanteen tasaantuminen sekä kauppasotahuolet.


Euroalueella pohjainflaatio kohoaa pikku hiljaa.

Euroalueen inflaatio on viime aikoina noussut Euroopan keskuspankin tavoitteeseen eli kahden prosentin tasolle. Syyskuussa inflaatio oli 2,1 prosenttia. Inflaation nopeutumisen taustalla on pitkälti energian hintojen nousu. Myös ruoan ja palveluiden kallistuminen ovat nostaneet inflaatiota. Vaikka hintojen nousuvauhti on saavuttanut keskuspankin tavoitetason, inflaation laajapohjainen nopeutuminen on edelleen verraten vähäistä.

Niin sanottu pohjainflaatio on lähellä yhtä prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu ruuan ja energian hintojen kehitys näiden voimakkaiden hinnanvaihteluiden vuoksi. Odotamme pohjainflaation nousevan ensi vuoden aikana. Kun pohjainflaatio on yli 1,5 prosenttia, EKP:n ohjauskoron nosto tulee mahdolliseksi.

EKP:n tuoreessa syyskuun talousennusteessa inflaation ennustetaan olevan 1,7 prosenttia vuonna 2018 ja 1,7 prosenttia vuonna 2019. Vastaavat pohjainflaatioennusteet ovat 1,1 prosenttia ja 1,5 prosenttia. S-Pankin elokuun talousennusteen mukaan euroalueen inflaatio on tänä vuonna 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Pohjainflaatio alkaa nopeutua, kun raakaöljyn hinnannousun vaikutukset leviävät laajemmin talouteen. Raakaöljyn kallistuminen nostaa öljyä sisältävien komponenttien ja välituotteiden hintoja.

Yritykset, joilla on hinnoitteluvoimaa, pystyvät siirtämään kallistuneet raaka-ainekustannukset eteenpäin lopputuotteiden hintoihin. Hinnoitteluvoima tarkoittaa yrityksen kykyä nostaa hyödykkeen hintaa kysynnän laskematta. Kun useat yritykset tekevät näin, yleinen hintataso nousee ja inflaatio kohoaa.

Hyvä talous- ja työllisyyskehitys näkyy myös palkansaajien kasvaneina palkkavaatimuksina. Esimerkiksi Saksassa palkankorotukset teollisuudessa ovat olleet useiden prosenttien luokkaa viime aikoina. Koko euroalueella palkkakustannukset nousivat 2,2 prosenttia vuoden 2018 toisella neljänneksellä.

Euroalueella on paikoin vaikeaa löytää oikeanlaista työvoimaa ja tuotantolaitokset pyörivät melkein täysillä kierroksilla. Pullonkaulat nostavat yritysten kustannuksia, ja yritykset pyrkivät siirtämään kustannusten nousun lopputuotteiden hintoihin.


Suomessa inflaatio on hieman nopeutunut.

Myös Suomessa inflaatio on nopeutunut kuluvana vuonna. Nousu on kuitenkin ollut maltillista. Veronkorotukset sekä ruoan ja energian hintojen kallistuminen ovat pitäneet yllä inflaatiota. Hintojen nousuvauhti tammi–elokuussa oli keskimäärin 1,0 prosenttia.

Loppuvuonna inflaatiota pitävät yllä pitkälti samat tekijät kuin alkuvuonna. Palkkojen nousu nopeuttaa palveluinflaatiota jonkin verran, ja raakaöljyn hinnan nousu pitää energiainflaation plussan puolella. Kuiva sää luo nousupaineita elintarvikkeiden hintoihin.

Ennustejaksomme loppupuolella korkojen nousu nopeuttaa inflaatiota asteittain. Inflaatio nopeutuu 1,2 prosenttiin vuonna 2018 ja vuonna 2019 noin 1,6 prosenttiin.

Keskuspankit pyrkivät hillitsemään talouden ylikuumenemista ja pitämään inflaation aisoissa korkoa nostamalla.

Keskuspankkien tavoitteena on hintavakaus. Hintavakaus on tila, jossa yleisen hintatason muutoksia ei tarvitse huomioida kulutus- ja investointipäätöksiä tehtäessä. Hintavakauden oloissa inflaatio on maltillista ja ennakoitavissa.

Yhdysvalloissa inflaatio on sen verran nopeaa, että maan keskuspankki Fed on nostanut ohjauskorkoa viime vuosina. Fed nosti syyskuussa ohjauskorkoa ja seuraava koronnosto on edessä joulukuussa.

Fedin omissa arvioissa ohjauskorkoa nostettaisiin kolme kertaa ensi vuonna. Vuoden 2019 lopulla ohjauskorko olisi näin ollen 3,25 prosentissa. Tämä korkotaso ylittäisi jo keskuspankin haarukoiman pidemmän aikavälin korkotason.

Yhdysvaltojen talouden hyvä vire, työllisyyden kasvu ja inflaation kohoaminen luovat luontevat perusteet keskuspankille kiristää korkoruuvia. Presidentti Trumpin asettamat tuontitariffit nostavat myös hieman kuluttajahintoja.


Fed on jo nostanut ohjauskorkoa, EKP odottelee vielä.

EKP kertoi kesäkuun korkokokouksessaan, että arvopaperien osto-ohjelmaa jatketaan syyskuun 2018 jälkeen 15 miljardilla kuukaudessa loka–joulukuun ajan. Ohjelma lopetetaan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Uudelleensijoituksia erääntyvistä arvopaperiomistuksista tehdään kuitenkin toistaiseksi joulukuun 2018 jälkeen. Ostojen koko on noin 10–15 miljardia euroa kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan EKP vähentää elvyttävää rahapolitiikkaansa hitaasti. EKP:n ilmoituksen mukaan keskuspankkikorot pidetään nykytasoilla vuoden 2019 kesän loppuun asti.

Odotamme EKP:n nostavan keskuspankkikorkoja syksyllä 2019. Asuntolainoihin yleisesti sidotuissa Euribor-koroissa suunta on siis hitaasti ylöspäin. Asuntolainaa ottaneiden kotitalouksien kannattaakin varautua korkotason nousuun esimerkiksi kuukausisäästämisellä.

Timo Hirvonen on FIMin pääekonomisti.

05.10.2018

Konsumentprisernas ökningstakt, det vill säga inflationen, har i år varit snabbare än tidigare i många industriländer. Även i Finland har inflationen accelererat under detta år, även om ökningen har varit måttlig.

För bara några år sedan förelåg en reell risk för deflation i flera länder. Detta lyckades man åtgärda genom centralbankernas penningpolitiska stimulansåtgärder och ekonomiska stimulansåtgärder i Kina. Samtidigt ökade råoljepriset, vilket vände inflationen så att den igen hamnade på plussidan.

Ett ökande råoljepris har snabbat upp inflationen i år. Den kraftiga tillväxten i världsekonomin har ökat efterfrågan på råolja i många länder. Under samma tid har det på en del håll förekommit flaskhalsar i produktionen.

USA har infört sanktioner mot Iran, som träder i kraft i början av november och kommer att minska utbudet på olja. Sanktionerna hindrar olja från Iran från att komma ut på marknaden, och de övriga oljeproducerande länderna har svårt att kompensera för bortfallet. Enligt marknadernas terminspriser kommer oljepriset har hålla sig över 70 dollar per fat under de närmaste åren. Råoljepriset är för närvarande 86 dollar per fat.

Till skillnad från råoljepriset har priserna på många andra råvaror sjunkit under de senaste månaderna. Förklaringarna till nedgången är de utjämnade industrikonjunkturerna och oron för handelskrig.


Inom euroområdet ökar den underliggande inflationen i långsam takt.

Inflationen i euroområdet har under den senaste tiden ökat till en nivå som överensstämmer med Europeiska centralbankens mål, det vill säga två procent. I september var inflationen 2,1 procent. De ökande energipriserna utgör den viktigaste orsaken till den accelererande inflationen. Även de ökade priserna på livsmedel och tjänster har ökat inflationen. Även om prisökningstakten har uppnått centralbankens mål är ökningen av inflationen i stort ännu relativt liten.

Den så kallade underliggande inflationen är omkring en procent. Vid beräkningen av den underliggande inflationen beaktas inte utvecklingen av livsmedels- och energipriserna på grund av de stora fluktuationerna i dessa priser. Vi förväntar oss att den underliggande inflationen kommer att öka under nästa år. När den underliggande inflationen är över 1,5 procent blir det möjligt för ECB att höja styrräntan.

Enligt ECB:s färska ekonomiska prognos från september kommer inflationen att vara 1,7 procent år 2018 och 1,7 procent år 2019. Motsvarande prognoser för den underliggande inflationen är 1,1 procent och 1,5 procent. Enligt S-Bankens ekonomiska prognos från augusti kommer inflationen i euroområdet att vara 1,8 procent i år och 1,7 procent nästa år.

Den underliggande inflationen börjar snabbas upp då effekterna av det stigande råoljepriset sprider sig i ekonomin i stort. Det höjda råoljepriset höjer också priserna på komponenter och mellanprodukter som innehåller olja.

Företag som har prissättningskraft kan kompensera för ökade råvarukostnader genom att höja priserna på slutprodukterna. Prissättningskraft innebär att ett företag har möjlighet att höja priset på en vara utan att efterfrågan minskar. När många företag gör på samma sätt höjs den allmänna prisnivån och inflationen ökar.

Den positiva ekonomiska utvecklingen och sysselsättningsutvecklingen syns även som höjda lönekrav från löntagarnas sida. Exempelvis i Tyskland har lönerna inom industrin ökat med flera procent under den senaste tiden. I hela euroområdet ökade lönekostnaderna med 2,2 procent under det andra kvartalet av år 2018.

I delar av euroområdet är det svårt att hitta rätt sorts arbetskraft, och produktionsanläggningarna går nästan för full maskin. Dessa flaskhalsar ökar företagens kostnader, och företagen försöker kompensera för denna ökning genom att höja priserna på slutprodukterna.


I Finland har inflationen accelererat något.

Även i Finland har inflationen accelererat under detta år. Ökningen har dock varit måttlig. Skattehöjningar samt höjda priser på livsmedel och energi har upprätthållit inflationen. Under januari till augusti ökade priserna i en takt på i genomsnitt 1,0 procent.

Under årets senare del var det i stort sett samma faktorer som bidrog till inflationen som i början av året. De höjda lönerna snabbar upp serviceinflationen i någon mån, och de höjda råoljepriserna håller energiinflationen på plussidan. Det torra vädret skapar ett tryck på höjda livsmedelspriser.

I slutet av vår prognosperiod kommer stigande räntor att stegvis snabba upp inflationen. Inflationen ökar till 1,2 procent år 2018 och till omkring 1,6 procent år 2019.

Centralbankerna strävar efter att hindra ekonomin från att överhettas och hålla inflationen i styr genom att höja räntorna.

Centralbankernas mål är prisstabilitet. Prisstabilitet avser en situation, där man inte behöver beakta ändringar i prisnivån när man fattar konsumtions- och investeringsbeslut. När prisstabilitet råder är inflationen måttlig och förutsägbar.

I USA är inflationen så snabb att landets centralbank Fed har höjt styrräntan under de senaste åren. Fed höjde styrräntan i september, och nästa höjning kommer i december.

Enligt Feds egna prognoser kommer styrräntan att höjas tre gånger nästa år. I slutet av 2019 skulle styrräntan då vara 3,25 procent. Denna räntenivå skulle överskrida de gränser för räntenivån över en längre tid som centralbanken ställt upp.

Det goda konjunkturläget inom den amerikanska ekonomin, den ökande sysselsättningen och den ökande inflationen skapar lämpliga förutsättningar för centralbanken att öka räntetrycket. Även de importtariffer som införts av president Trump höjer konsumentpriserna i någon mån.


Fed har höjt styrräntan, medan ECB ännu avvaktar.

Vid sitt räntemöte i juni uppgav ECB att inköpsprogrammet för värdepapper efter september 2018 fortsätter med 15 miljarder i månaden från oktober till december. Programmet avslutas inom år 2018.

Återinvesteringar i värdepappersägande som förfaller görs dock tills vidare efter december 2018. Inköpen uppgår till 10–15 miljarder euro per månad. På det stora hela minskar ECB långsamt sina penningpolitiska stimulansåtgärder. ECB har uppgett att centralbanksräntorna kommer att hållas på nuvarande nivå fram till slutet av sommaren 2019.

Vi förväntar oss att ECB kommer att höja centralbanksräntorna hösten 2019. Euriborräntorna, som i allmänhet är knutna till bostadslån, stiger dock i långsam takt. Hushåll som har bostadslån bör också förbereda sig på räntehöjningar exempelvis genom att månadsspara.

Timo Hirvonen är chefsekonom vid FIM.

25.10.2018