Halton kasvoi ähtäriläisen pienviljelijän pojan, insinööri Seppo Halttusen, oivalluksesta maailman johtavaksi sisäilmastoratkaisujen toimijaksi. Ammattikeittiö, leikkaussali, loistoristeilijä tai öljynporauslautta, Halton on siellä.

Kun 42-vuotias mies jättää vakaan päivätyönsä johtajana ja ryhtyy yrittäjäksi, kyseessä on pakko olla elämää suurempi unelma. Vielä 1960-luvulla moni olisi tuossa iässä tyytynyt saavuttamaansa ja odottelisi eläkepäiviään, eikä enää edes harkitsisi uutta työpaikkaa. Seppo Halttunen ei ollut näitä miehiä. Halttusella oli kirkas liikeidea yrityksestä, jolla olisi omat tuotteet, tuotanto sekä tutkimus- ja tuotekehitys, ja markkina-alueena koko maailma.

Seppo Halttunen kuuluu niihin 1920–1930-luvuilla syntyneisiin suomalaisiin perustajayrittäjiin, jotka ovat ponnistaneet korkealle hyvin vaatimattomista olosuhteista. Halttunen syntyi köyhään pienviljelijäperheeseen Ähtäriin. Älykäs ja toimelias poika joutui jättämään oppikoulun kesken, koska lähes 50 kilometrin koulumatka oli liian pitkä.


Halttunen oli haluttu työntekijä ja eteni urallaan rivakasti.

Halttunen aloitti oppilaana Pasilan konepajakoulussa vasta 15-vuotiaana vuonna 1942. Vierailu jäi lyhyeksi, sillä Halttunen haluttiin myös Pitäjänmäelle Strömbergin konepajakouluun. Sieltä hän valmistui neljän vuoden kuluttua sähkömuuntaja-asentajaksi.

Koulun jälkeen Halttunen sai paikan työntarkastajana Strömbergiltä Vaasasta. Hyvään vauhtiin päästyään Halttunen jatkoi opintojaan töiden ohella. Hän luki itsensä koneteknikoksi Vaasan teknillisessä koulussa ja sen jälkeen vielä Tampereen teknillisessä opistossa sähköinsinööriksi vuonna 1957. Insinööri Halttunen muutti perheineen Lahteen ja aloitti työt Upo Oy:llä kotitalouskoneiden huoltopäällikkönä.

Upon jälkeen Halttunen toimi Huurre Oy:n teknillisenä johtajana, Oy MK-tuote Ab:ssa teknisenä johtajana ja Upo Oy:n Nastolan tehtaan kylmäkalustelinjan johtajana. Toisella kierroksellaan Upolla Halttunen sai ajatuksen ilmanjakolaitteiden valmistamisesta. Miksi ihmeessä niitä ei valmistettu Suomessa, vaan tuotiin ulkomailta?

Nyt oli oikea aika ryhtyä yrittäjäksi. Halttunen esitti muutamalle pankille ja Teollistamisrahastolle ideansa, mutta rahoittajat eivät syttyneet sille. Halttusen idea oli heidän mielestään liian erikoinen, kotimarkkinat tuskin riittäisivät sille ja tuotantokin olisi vaativaa. Halttunen ei luovuttanut, vaan jatkoi liikeideansa kehittämistä.


Halttunen antoi yritykselle kaikkensa, kesämökkikin meni myyntiin.

Vuoden kuluttua Halttunen sai lainansa. Sen myönsi Kausalan KOP, joka ymmärsi hankkeen riskit, mutta näki myös sen suuret mahdollisuudet.

Koneteknikko ja sähköinsinööri Seppo Halttunen perusti Halton Oy:n vuonna 1969 Iitin Kausalaan. Tilat Halttusen yritykselle rakennutti Iitin kunta.

Halttusella oli tarkat suunnitelmat liiketoiminnasta, tuotannosta ja markkinoinnista. Yrityksen ensimmäiset tuotteet olivat baari-, myymälä- ja kylmäkalusteita sekä ilman sisääntulojärjestelmiä. Ensimmäiset kylmäkalusteet Halton toimitti jo elokuussa 1969.

Upon ja Huurteen vuosinaan Halttunen oli tutustunut useampaan merkittävään liike-elämän vaikuttajaan, muun muassa vuorineuvos Paavo V. Suomiseen, pääkonsuli Heikki Tavelaan ja vuorineuvos Arvi Tammivuoreen. Se oli Halttusen kauppakorkeakoulu. Tammivuorelta Halttunen on kertonut oppineensa kaupantekoa, Tavelalta taloudellista ajattelua ja Suomiselta riskinottoa.

Vuorineuvosten opit mielessä, Halttunen aloitti toimintansa. Yritys työllisti aluksi kymmenen henkilöä. Myymäläkalusteisiin keskittynyt yksikkö takasi liiketoiminnan jatkuvuuden, mutta Halttunen näki tulevaisuuden sisäilmatuotteissa. Halton alkoi Sitran tuella kehittää ilmanjakelukoneistoa.

Tutkimus- ja tuotekehittelykeskus rakennettiin vuonna 1984 Kausalaan.

Ensimmäiset vuodet yrittäjänä olivat Halttusen perheelle taloudellisesti vaikeita. Muutamassa vuodessa markkinat kuitenkin avautuivat Neuvostoliittoon ja Tanskaan, ja tilanne helpotti.

Mutta alkuvaiheen kasvu oli sittenkin ollut liian nopeaa. Myynti toimi, mutta tuotanto ei pysynyt mukana ja se hiljensi kassavirran. Yritys tutki kriittiset pisteensä, pudotti liikevaihtoa ja lisäsi työn tuottavuutta.

Maailmanlaajuinen öljykriisi ja lama toivat omat vaikeutensa tilanteeseen. Tervehdyttävät toimet auttoivat, ja yritys saatiin tuottavaksi 1974–76. Tehdasta laajennettiin, ja sadan työntekijän raja meni rikki 1970-luvun puolivälissä.

Haltonin toiminta jakautui nyt kahteen päälinjaan: ilmanvaihtolaitteisiin ja myymäläkalusteisiin. Myymäläkalustetoiminta oli Pohjois-Amerikassa tuottoisaa 1980-luvulla, mutta Suomessa Halton oli keskittynyt jo pitkään sisäilmastotuotteiden ja -ratkaisujen kehittämiseen, valmistamiseen ja markkinoimiseen. Uusi kierrätystarvikkeisiin keskittynyt liiketoiminta käynnistyi vuonna 1982.


Halton käytti jo 1980-luvun lopussa kymmenen prosenttia liikevaihdostaan tuotekehitykseen.

Oma tuotekehitys on välttämätöntä, jos haluaa menestyä. Halttunen ymmärsi sen. Mutta jos yhtiön liikevaihto on 36 miljoonaa markkaa, uskaltaako se tehdä kymmenen miljoonan markan investoinnin?

Halttunen otti riskin ja rakennutti vuonna 1984 Kausalaan tutkimus- ja tuotekehittelykeskuksen. Riski kannatti, ja yhtiö perusti seuraavina vuosina myyntikonttoreita Pohjoismaihin, ympäri Eurooppaa sekä Yhdysvaltoihin. Yhtiö oli perustanut oman tehtaan Kanadaan jo vuonna 1978 ja Yhdysvaltoihin vuonna 1988.

Vuosi 1989 oli todellisen kansainvälisen laajentumisen aikaa. Halton osti ranskalaisen Anemotherm-yhtiön. Suomessa tuotanto Lahden ja Heinolan uusissa tehtaissa alkoi. Tuotekehitys täytti sille annetut tavoitteet.

1990-luvun lama tuntui Haltonillakin, yrityksen liikevaihto laski ja tulos notkahti. Haltonilla oli suojaamattomia valuuttasidonnaisia lainoja, kuten muillakin yrityksillä.

Samaan aikaan Halton kävi läpi sukupolvenvaihdosta. Seppo Halttunen siirtyi vuonna 1992 hallituksen puheenjohtajaksi ja hänen poikansa Mika Halttunen nimitettiin sisäilmastoteknologiaan keskittyneen Halton Oy:n toimitusjohtajaksi. Kierrätysautomaattien valmistamiseen erikoistuneen Halton System Oy:n ja myymäläkalusteliiketoiminnan toimitusjohtajaksi tuli Mikan veli, Juha Halttunen.

Kausan tuotekehityskeskuksen leikkaussalissa on kehitetty muun muassa ratkaisuja Tukholman huippumodernin Nya Karolinska -sairaalan leikkaussaleihin.

Kansainvälistyminen jatkui ja Halton siirtyi myös Aasiaan. Samalla yritys kirkasti jälleen yhtiörakennettaan, kierrätysliiketoiminta myytiin ja myymäläkalusteyksiköstä tehtiin itsenäinen yritys.

Halton kasvoi paitsi orgaanisesti, myös yritysostojen ja kumppanuuksien kautta. Britanniasta ja Pohjois-Amerikasta tuli Haltonin suurimmat yksittäiset markkina-alueet.

Nykyisin yrityksellä on omaa henkilöstöä yli kolmessakymmenessä maassa, tehtaita kymmenessä maassa ja lisäksi lisenssivalmistusta neljässä.  Yritys on alansa suunnannäyttäjä.


Mika Halttusen periaatteena on, että yhtiön on pysyttävä oman perheen omistuksessa.

Halton on edelleen Halttusten omistama perheyritys, jonka pääomistajat ovat Mika Halttunen ja hänen vaimonsa Tarja Takki perheineen. 1980-luvulla he muuttivat muutamiksi vuosiksi Yhdysvaltoihin käynnistämään Haltonin toimintoja siellä. Molemmat ovat diplomi-insinöörejä.

”Vanhemmat siirsivät omistustaan meidän lasten haltuun jo vuosikymmeniä sitten. Siskoni ostin ulos ja veljen kanssa jaoimme firmaa 1990-luvulla. Veljeni otti haltuunsa myymäläkalusteet, mutta sittemmin hän myi firman eteenpäin Yhdysvalloissa”, Mika Halttunen kertoi Iltalehdelle vuonna 2016.

”Minä olen sitoutunut tähän. Viidessä vuosikymmenessä olemme kehittäneet firmaa dynaamisesti, osia on myös ostettu ja myyty”, Halttunen kertoo.

Halttunen korostaa, että seuraava polvi saa tehdä omat ratkaisunsa.

”Jokaisen pitää löytää elämässä oma intohimonsa”, hän sanoo.

 

Halton Group

Halton on sisäilmastotuotteisiin ja -ratkaisuihin sekä sisäympäristöpalveluihin erikoistunut suomalainen perheyritys.

  • Perustaja: Insinööri Seppo Halttunen (1927–2013)
  • Hallituksen puheenjohtaja: Mika Halttunen
  • Perustettu: 1969 iitissä
  • Pääkonttori: Helsingissä
  • Liikevaihto: 205 miljoonaa euroa (2017)
  • Työllistää: Noin 1 500 henkeä yli 30 maassa

Yhtiöllä on tuotantoyksiköitä Suomen lisäksi nykyisin Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Kiinassa sekä Malesiassa, joista kahdeksassa yhtiöllä on myös tutkimus- ja tuotekehitystilat. Lisenssivalmistusta Haltonilla on Etelä-Afrikassa, Meksikossa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.

Halton-säätiö (Halton Foundation) myöntää apurahoja voittoa tavoittelemattomille järjestöille, jotka tarjoavat palveluja ja avustuksia huonon sisäympäristön aiheuttamista sairauksista tai olosuhteista kärsiville ihmisille. Halton Foundation toimii maailmanlaajuisesti.

 

17.08.2018