Auto on kuin kiiltävä, sinipunainen karamelli. Se hohtaa puhtaana ja upeana valoisassa, punaisten mattojen kiertämässä hallissa. Olemme kaasuyhtiö Woikosken omistajan, Clas Palmbergin, 71, vieraana WHD Gård -matkailukeskuksen mailla Mäntyharjulla.

Juuri tällä autolla, vuosimallin 1950 Jaguar XK-120 racing roadsterilla, ajoi kuuluisa kilpa-ajaja SPJ Keinänen Eläintarhan ajojen voittoon vuonna 1951. Katsomossa hurrasi hurmioitunut poika, 7-vuotias Clas. Hän tiesi, että isona hänkin ajaisi kovaa ja hienoilla autoilla. Ja niin hän kyllä totisesti tekikin!

palmberg_1_web
Clas Palmberg voi syystäkin olla ylpeä kokoelmastaan, johon kuuluu viitisenkymmentä toinen toistaan upeampaa menopeliä.

Sitä nuori Palmberg tuskin olisi osannut unelmissaankaan kuvitella, että juuri tämä sama auto seisoisi vielä hänen upeassa hallissaan, ja ihmiset jonottaisivat sitä katsomaan. Eikä auton matka ihan suora ollutkaan. Kävi nimittäin niin, että Clasin isä, Sven Palmberg – armoitettu automies itsekin – osti auton hetkeksi omaan käyttöönsä. Piirua alle parikymppinen Claskin sai hetkeksi legendan alleen, mutta sitten auto myytiin pois.

”Se jäi harmittamaan niin paljon, että jäljitin autoa 30 vuotta, kunnes sain sen hankittua kokoelmaani.”

Lyhyenkin jutustelun jälkeen muutama asia on ihan selvillä. Ensinnäkin, Palmberg on erittäin vieraanvarainen herrasmies, jonka tarinoita voisi uppoutua kuuntelemaan vaikka miten pitkäksi aikaa. Toiseksi on ilmeistä, että jos Palmberg haluaa jotakin, hän on valmis tekemään melkoisesti töitä toteuttaakseen haaveensa. Tästä todistavat hallin autokaunottaret, joiden löytämiseksi mies on tehnyt usein vuosikymmenten dekkarointihommat. Luovuttaminen ei Palmbergin suvussa ole kuulunut siviili- eikä työelämään.

palmberg_mersujamuut_7_web
Etualan oliivinvihreä autokaunotar on Mercedes Bentz 600 vuosimallia -64.

Mäntyharjun kokoelmassa on toinen toistaan upeampia autoja. On komeita kilpureita ja tavalliseen tiekäyttöön tarkoitettuja kaunottaria. Todellisia keräilyharvinaisuuksiakin. Kun autoja on niin paljon, on yhtä suosikkia yli muiden mahdoton nimetä. Jokaisen auton taakse kätkeytyy huikea tarina.

Valtaosa tarinoista kietoutuu Palmbergin suvun ja Woikosken yrityshistoriaan. Juuri tarinat ja muistot ovatkin syynä koko museon avaamiseen. Palmberg itse vastusti ajatusta ensin henkeen ja vereen.

”En halunnut mitään luksusnäyttelyä. Lopulta ymmärsin, ettei kyse ole vain autoista, vaan niiden kautta näyttäytyvästä Woikosken historiasta. Se historia on samalla koko Suomen teollisuuden historia pienoiskoossa. Näillä autoilla ei ökyilty, vaan ne olivat työvälineitä jokapäiväisessä käytössä.

”Ilman autoja ei olisi suomalaista teollisuuttakaan, sitä ei moni ehkä tule ajatelleeksi.”

Tämän historian Palmberg haluaa säilöä ja siirtää jälkipolville museon avulla. Kokoelman jättimäinen suosio on ylittänyt kaikki odotukset. Jo ensimmäisenä vuonna kävijöitä oli yli 10 000. Tulevana kesänä museon aukiolopäiviä on ollut pakko lisätä huimasti, ettei satapäinen kävijäjono kiemurtelisi pihassa niin pitkälle.

Museon huikea kokoelma tallentaa yksityisen ja yrityshistorian ohella myös tärkeitä palasia maailmanhistoriasta. Esimerkiksi käy musta kaunotar, Woikosken Cadillac Imperial Fleetwood Long Wheelbase vuosimallia 1938, joka kiersi Palmbergin isän, isoisän ja isosedän kanssa Eurooppaa kipinäherkän vuoden 1939 aikana. Auton vierellä näytillä olevalla matkatallenteella näkyy Saksan valmistautuminen tuleviin hirmutekoihin.

”Juuri menneiden vuosikymmenten historian miettiminen autojen kautta kiehtoo minua”, Palmberg toteaa.

Cadillac

palmberg_2_web
Musta, vuosimallin 1938 Cadillac oli nopea, tilava ja laadultaan erinomainen auto. Se oli yksi Clasin isoisän, Bertil Palmbergin suosikeista.

palmberg_3_web

Clas Palmbergin nousu kaasuntuottajayritys Woikosken johtoon ei ollut mikään itsestäänselvyys. Mies itse oli jo kansakouluvuosista valmistautunut ottamaan yrityksen johdon haltuunsa, mutta isä pisti kampoihin.

Kun olisi ollut Palmbergin aika siirtyä yrityksen palvelukseen, isä totesi ykskantaan, ettei pojalle ole siellä mitään tekemistä. Hämmästynyt poika lähti vieraalle töihin, ja neljä seuraavaa vuotta kului Nokian palveluksessa. Kissanhännänvetoa riitti useammaksi vuodeksi. Se kulki aina samaan tapaan: poika irtisanoutui tehtävästään siirtyäkseen Woikoskelle, mutta isä veti viime hetkellä käsijarrusta. Poika lähti takaisin toisten leipiin, ja sama jaanaaminen jatkui. Lopulta isä Palmberg hermostui, kun poika värväytyi suoralle kilpailijalle ja suunnitteli heille vetytehtaan Kreikkaan.

”Isä hermostui, että mitä tuollaista menet tekemään, ja aloimme viimein keskustella siirtymisestäni perheyrityksen leipiin. Annoin ehdoksi, että tahdon virallisesti palkkalistoille, vaikka sitten miten pienellä palkalla. Ehdin olla töissä vuoden, kun nousin toimitusjohtajaksi.”

Tapahtumahetkellä isän merkillinen vehtaus lähinnä ärsytti Palmbergia, mutta jälkikäteen hän pitää isän toimintaa viisaana.

”Uskon, että hän teki hyvin antaessaan minulle aikaa kasvaa tehtävään muualla. En ehkä olisi ollut valmis vielä itse niin ajatellessani.”

palmberg_9suomen_nopein_auto_web

palmberg_6_web
Kilpuri Chrysler Imperial vuosimallia 1932 oli todennäköisesti Suomen kautta aikojen menestyksekkäin kilpa-auto. Tällä kisattiin ja voitettiin muun muassa Eläintarhan ajot moneen kertaan.

Isän ja pojan kisailu kuuluu Palmbergin autojutuissakin. Monet museon autoista ovat näytelleet voimain mittelössä osaansa. Kaksikolla oli jatkuvasti käynnissä kilpavarustelu.

”Isä osti nopean auton ja minä pistin paremmaksi. Kun ohitin hänet omalla, vähän nopeammalla, hän hankki pian uuden vielä vähän nopeamman ja niin edelleen”, Palmberg virnistää.

Valkoinen Pontiac GTO, museon kokoelmassa toki sekin, oli isän viimeinen nopea auto. Sen ohi ei kuulemma tulisi kukaan. Sitten kuitenkin tuli.

”Loppuajat isä ajoikin sitten äidilleni ostamallaan Mini Cooper, tuolla tummanvihreällä tuossa”, Palmberg nauraa.

palmberg_rolssikeula_8_web
Kuten rekisterikilvestäkin voi päätellä, Rolls Royce Silver Dawn on vuosimallia 1953.

Clas Palmberg nauttii vauhdista ja tekemisen meiningistä. Mies harjoittelee kouluratsastusta tilan upeilla hevosilla tai kurvaa 400 hehtaarin tiluksille komealla vesitasolla. Palmbergin yksityisestä kokoelmasta löytyy myös esimerkiksi neljä Suomen Ilmavoimien entistä Saab Safir -lentokonetta.

Palmberg on myös käynyt elämään aikuisella iällä todeksi sitä Eläintarhan kilparadan katsomossa herännyttä kilpa-ajohaavetta. Mies ajoi ensimmäisen kilpailunsa vähän vahingossa yli 5-kymppisenä yrityksen mainoskampanjaksi tarkoitetussa tempauksessa, mutta touhu jäi päälle.

Ihan niin kuin jokaiseen hallin autoon, liittyy ensimmäiseen kilpa-ajokkiinkin hauska tarina. Palmbergin ensimmäinen kilpa-auto oli poskettoman nopea Lotus Super 7 vuodelta 1963.

”Minun oli tarkoitus ajaa sillä vain mainosmielessä, mutta sitten vahingossa voitinkin, sillä autolla pääsi niin lujaa! Olin aivan vakuuttunut, että olen ilmiömäinen luonnonlahjakuus ja päätin jatkaa kisaamista”, Palmberg nauraa.

palmberg_landing1

Seuraavassa kisassa alla oli eri auto ja lopputulos oli ihan toinen. Palkintopallille ei ollut mitään asiaa.

”Huomasin nopeasti, ettei luonnonlahjakkuudesta ole jälkeäkään.”

”Opin sen, minkä monesti sen jälkeenkin, eli miten paljon minulla on vielä opittavaa!”

Sinnikäs mies harjoitteli lisää ja pystejäkin alkoi taas ilmestyä. Loppua ei näy. Onkin ihan turha kuvitella, että Palmbergia kiinnostaisi eläköityminen, kun elämässä on niin paljon harjoiteltavaa ja kokeiltavaa! Mies siirtyi kyllä Woikosken toimitusjohtajan pallilta hallituksen puheenjohtajaksi, mutta sekä yritystoiminnassa että autoradoilla on tiedossa yhä kiinnostavampia haasteita. Parhaillaan museon vieressä sijaitsevalla verstaalla laitetaan kuntoon tulevana kauden uutta ajokkia, Porschea.

”Auto on niin paljon minua parempi, että edessä on eittämättä taas useita kisoja, joissa täytyy sietää pokaalitta jäämistä. Opettelen kuitenkin vähitellen auton veroiseksi”, Palmberg lupaa.

05.01.2016