Yrityksillä menee lujaa, ja ne uskaltavat vihdoin investoida tulevaisuuden kasvuun. Onkin jo korkea aika, sillä taantuman aikana tuotantopotentiaali pääsi pahasti rapautumaan.

Finnpulp Oy:n uusi omistaja, kiinalainen pehmopaperialan jätti Hengan International aikoo investoida 1,4 miljardia euroa rakentaakseen Kuopion Sorsasaloon maailman suurimman havusellutehtaan. Vuonna 2021 valmistuvan biotuotetehtaan vaikutus Suomen vientituloon on sanomalehti Savon Sanomien mukaan noin prosentin verran.

Stora Enso taas kaavailee muuttavansa Oulun paperitehtaansa pakkauskartonkitehtaaksi. Mahdollinen investointi olisi noin 700 miljoonaa euroa vuosina 2019–2021, kertoo Arvopaperi-lehti.

Turussa Meyer Turku aikoo puolestaan lisätä investointejaan Turun telakkaan merkittävästi, raportoi Turun Sanomat. Tähän mennessä yhtiö on kertonut investoivansa telakkaan jopa 200 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Jan Meyerin mukaan tämäkään ei riitä, vaan telakka aikoo aloittaa uuden investointiohjelman.

Korkeasuhdanteessa yritykset ovat vihdoin alkaneet investoida. Kaikkialla rakennetaan uutta tai vähintäänkin korjataan vanhaa.


Viime vuonna investoinnit kasvoivat 6,3 prosenttia.

Tilastot kertovat, että Suomessa investoinnit ovat kasvaneet viimeksi kuluneiden muutamien vuosien aikana merkittävästi.

Suomen Pankki raportoi kesäkuussa, että viime vuonna koko talouden investoinnit kasvoivat 6,3 ja yksityiset investoinnit 8,4 prosenttia. Suomen Pankki ennustaa investointien kasvun myös jatkuvan ainakin vuoteen 2020 asti. Ennustejaksolla 2018–2020 investointien nopein kasvu ajoittuu tälle vuodelle, jolloin se yltää 4,2 prosenttiin.

”Investointien kasvu jatkuu tosi vahvana, vaikka se tosin hieman hidastuukin loppuvuodesta”, ennustaa Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustetoimiston päällikkö Juha Kilponen.

”Kasvu hidastuu osin siitäkin syystä, että viime vuonna saatiin päätökseen isoja investointihankkeita, kuten esimerkiksi Äänekosken sellutehtaan rakentaminen.”

Investoinnit kasvavat tällä hetkellä nopeammin kuin bruttokansantuote. Samalla kasvaa myös investointiaste, eli kiinteän pääoman bruttomuodostuksen osuus bruttokansantuotteesta. Investointiasteen osuus koko taloudesta on noussut noin 23 prosenttiin ja yksityisellä sektorilla 19 prosenttiin. Kilposen mukaan investointiaste on hyvällä tolalla.

”On tärkeää, että riittävän suuri osa BKT:stä käytetään investointeihin, koska ne kasvattavat talouden tuotantomahdollisuuksia. Jos investointiaste on matala, tuotantopotentiaali alkaa rapautua. Tyypillinen hyvä luku kehittyneelle taloudelle on reilu parikymmentä prosenttia.”


Yritykset luottavat tulevaisuuteen ja investoivat.

Se, että investoinnit ovat vihdoin kasvussa, on erityisen tärkeää, kun tilannetta peilataan finanssikriisin jälkeiseen aikaan. Vuoden 2008 syksyn ja 2015 syksyn välillä investoinnit kasvoivat ainoastaan puolisentoista vuotta kestäneenä ajanjaksona vuoden 2010 kesästä alkuvuoteen 2012. Muuten investoinnit olivat laskussa.

”Pääomakannan kasvu pysähtyi, kun investoinnit eivät riittäneet paikkaamaan pääomakannan rapautumista”, Juha Kilponen luonnehtii. ”Nyt täytetään finanssikriisin jälkeisten vuosien aikana syntynyttä kuoppaa.”

Finanssikriisiä seuranneelle investointien vähenemiselle pitää Juha Kilposen arvion mukaan hakea vertailukohtaa 1990-luvun alun poikkeuksellisen syvästä lamasta. Nyt nähtävä kasvu ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellista.

”Kyllä tämä on ihan tyypillistä korkeasuhdanteessa. Nousukautena investoinnit kasvavat bruttokansantuotetta nopeammin”, Kilponen sanoo.

Yritykset kasvattavat tällä hetkellä investointejaan, koska ne luottavat tulevaisuuteen. Suhdannetilanne näyttäytyy keskimääräistä parempana. Teollisuuden tuotanto ja tilaukset ovat kasvussa, tuotanto-odotukset korkealla ja tilauskannan uskotaan pysyvän vahvana.

”Yritysten rahoitusolot ovat myös hyvät. Rahoituksen saatavuus ja lainakorot alhaisena pitävä kevyt rahapolitiikka tukevat investointien kasvua”, Juha Kilponen sanoo. ”Yritysten voitot ovat myös kasvaneet. Kilpailukykysopimuksella on ollut osansa yritysten kannattavuuden parantumisessa.”

Yritysten kannattavuus näyttäisi ennusteiden mukaan myös pysyvän vahvana ainakin vuosikymmenen vaihteeseen asti tuotannon kasvun ja tuottavuuden nopean kehityksen ansiosta. Tämä luo lisää edellytyksiä investoinneille, kasvulle ja työllisyyden paranemiselle.


Teollisuus investoi erityisesti koneisiin ja laitteisiin sekä kuljetusvälineisiin.

Mihin investoinnit sitten suuntautuvat? Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kesäkuussa julkaiseman Investointitiedustelun mukaan enemmistö teollisuuden tälle vuodelle suunnittelemista investoinneista on kone- ja laite- sekä kuljetusvälineinvestointeja. Niiden arvoksi arvioidaan tänä vuonna noin 2,8 miljardia euroa.

Rakennusinvestointien arvo olisi tiedustelun mukaan tänä vuonna noin 630 miljoonaa euroa. Muiden investointien arvo on kutakuinkin sama.

”Teollisuuden toimialoista erityisesti teknologiateollisuus panostaa investointeihin”, kertoo EK:n pääekonomisti Penna Urrila.

”Vuonna 2016 teknologiateollisuuden kiinteät investoinnit olivat 1 560 miljoonaa euroa. Meidän investointitiedustelumme mukaan alan investoinnit kasvoivat viime vuonna selvästi ja kasvun odotetaan jatkuvan. Tänä vuonna investointien arvon odotetaan nousevan noin 2,3 miljardiin euroon.”

Teknologiateollisuuden alatoimialoista metallien jalostuksen investoinnit ovat voimakkaassa kasvussa. Toimialan investointien arvon arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 600 miljoonaan euroon. Kone- ja metallituoteteollisuuden investoinnit taas kasvanevat noin miljardiin.

Metsäteollisuus vetää tällä hetkellä hieman henkeä investoinneissa, vaikka uutisissa kerrotaankin jo uusista suunnitteilla olevista hankkeista. Toimialan kotimaisten investointien arvo oli toissa vuonna 831 miljoonaa euroa. Viime vuonna investointien arvo laski 780 miljoonaan euroon, ja EK:n Investointitiedustelun mukaan niiden arvioidaan painuvan 470 miljoonan euron tasolle.

”Energiahuollon investoinnit ovat tänä vuonna 2,5 miljardin euron luokkaa”, Penna Urrila kertoo. ”On mielenkiintoista huomata, että kymmenkunta vuotta sitten ne olivat vain puolet tästä.”


Investoinnit selittävät noin kolmanneksen BKT:n kasvusta.

Suomen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti jo kolme vuotta. Suomen Pankin mukaan siirrymme tänä vuonna noususuhdanteesta korkeasuhdanteeseen – tilanteeseen, jossa talouden resurssit ovat tavanomaista tehokkaammassa käytössä. Tänä vuonna BKT:n taso ylittää vihdoin finanssikriisiä edeltäneen vuoden 2008 tason.

Viime vuosina tuotannon kasvu on selittynyt suuremmaksi osaksi työn tuottavuuden ja pääomakannan kasvulla. Työllisyys on kasvanut verkkaisesti ihan viime aikojen kasvupyrähdystä lukuun ottamatta.

Tuotannolliset investoinnit ovat nyt kasvussa, mikä vahvistaa talouden kasvuedellytyksiä, kuten aiemmin todettiin. Mutta kuinka suuri merkitys investointien kasvulla loppujen lopuksi on talouden kasvun kannalta?

”Investoinnit ovat erittäin merkittävä kasvun moottori”, Suomen Pankin Juha Kilponen toteaa. ”Investoinnit selittävät noin kolmanneksen BKT:n kasvusta.”


Investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen polkevat paikallaan.

Tähän mennessä olemme tarkastelleet lähinnä kiinteitä investointeja ja niidenkin osalta vain teollisuuden investointeja. Mutta etenkin tulevaisuuden kasvun kannalta on syytä kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon kansakunta investoi tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Tilastokeskuksen mukaan tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettiin Suomessa kaikkiaan 5,9 miljardia euroa vuonna 2016. T&K-menojen osuus BKT:stä oli 2,8 prosenttia. Tilanne näyttää huolestuttavalta, sillä tutkimuksen ja kehityksen osuus bruttokansantuotteesta oli laskenut vuoteen 2016 mennessä yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 alkaen, jolloin se oli 3,8 prosenttia.

Teollisuuden osuus Suomen T&K-panostuksista on suunnilleen puolet. EK:n Penna Urrilan mukaan teollisuuden tilanne ei poikkea kokonaiskuvasta.

”Teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysmenot lähtivät laskuun viime vuosikymmenen lopulla”, hän kertoo. ”Viime vuonna tutkimus- ja tuotekehitystoiminta kääntyi hienoiseen kasvuun ja kuluvana vuonna tason odotetaan olevan hyvin lähellä viime vuotta eli vajaat 3 miljardia euroa.”

Penna Urrila sanoo olevansa erittäin huolissaan siitä, miten T&K-panostukset kehittyvät. Siinä missä kiinteissä investoinneissa täytetään taantuman aikana syntynyttä kuoppaa, tutkimus ja tuotekehitys näyttää polkevan paikallaan.

”Tällä on erittäin suuri merkitys talouden rakennemuutoksen ja tulevaisuuden kasvun kannalta”, hän toteaa.

Investointien kasvu jatkuu

Talouden hyvä aktiviteetti, vapaan kapasiteetin vähyys ja matala korkoympäristö tukevat investointiaktiviteettia tänä ja ensi vuonna, arvioi FIMin pääekonomisti Timo Hirvonen.

”S-Pankin elokuun talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3,0 prosenttia tänä vuonna ja 2,3 prosenttia ensi vuonna.

Investoinnit ovat vuodesta 2016 lähtien kasvaneet voimakkaasti. Viime aikoina on kuitenkin havaittu merkkejä investointiaktiviteetin tasaantumisesta. Myönnettyjen rakennuslupien väheneminen viittaa rakennustuotannon rauhoittumiseen jatkossa.

Talouden hyvä aktiviteetti, vapaan kapasiteetin vähyys ja matala korkoympäristö tukevat investointiaktiviteettia tänä ja ensi vuonna. Investoinnit kasvavat 6,0 prosenttia vuonna 2018 ja 4,0 prosenttia vuonna 2019.

Talouden kasvupotentiaalin kannalta on erittäin tärkeätä, että tehdään laajennus- ja korjausinvestointeja. Suomen talouden yksi keskeinen vahvuus on kansalaisten ja yritysten korkea tietotaito. Tässä mielessä olisi toivottavaa, että myös tutkimus- ja kehittämisinvestointeja saataisiin lisättyä.”

Timo Hirvonen on FIMin pääekonomisti.

14.09.2018