Yrityksillä menee lujaa, ja ne uskaltavat vihdoin investoida tulevaisuuden kasvuun. Onkin jo korkea aika, sillä taantuman aikana tuotantopotentiaali pääsi pahasti rapautumaan.

Finnpulp Oy:n uusi omistaja, kiinalainen pehmopaperialan jätti Hengan International aikoo investoida 1,4 miljardia euroa rakentaakseen Kuopion Sorsasaloon maailman suurimman havusellutehtaan. Vuonna 2021 valmistuvan biotuotetehtaan vaikutus Suomen vientituloon on sanomalehti Savon Sanomien mukaan noin prosentin verran.

Stora Enso taas kaavailee muuttavansa Oulun paperitehtaansa pakkauskartonkitehtaaksi. Mahdollinen investointi olisi noin 700 miljoonaa euroa vuosina 2019–2021, kertoo Arvopaperi-lehti.

Turussa Meyer Turku aikoo puolestaan lisätä investointejaan Turun telakkaan merkittävästi, raportoi Turun Sanomat. Tähän mennessä yhtiö on kertonut investoivansa telakkaan jopa 200 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Jan Meyerin mukaan tämäkään ei riitä, vaan telakka aikoo aloittaa uuden investointiohjelman.

Korkeasuhdanteessa yritykset ovat vihdoin alkaneet investoida. Kaikkialla rakennetaan uutta tai vähintäänkin korjataan vanhaa.


Viime vuonna investoinnit kasvoivat 6,3 prosenttia.

Tilastot kertovat, että Suomessa investoinnit ovat kasvaneet viimeksi kuluneiden muutamien vuosien aikana merkittävästi.

Suomen Pankki raportoi kesäkuussa, että viime vuonna koko talouden investoinnit kasvoivat 6,3 ja yksityiset investoinnit 8,4 prosenttia. Suomen Pankki ennustaa investointien kasvun myös jatkuvan ainakin vuoteen 2020 asti. Ennustejaksolla 2018–2020 investointien nopein kasvu ajoittuu tälle vuodelle, jolloin se yltää 4,2 prosenttiin.

”Investointien kasvu jatkuu tosi vahvana, vaikka se tosin hieman hidastuukin loppuvuodesta”, ennustaa Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustetoimiston päällikkö Juha Kilponen.

”Kasvu hidastuu osin siitäkin syystä, että viime vuonna saatiin päätökseen isoja investointihankkeita, kuten esimerkiksi Äänekosken sellutehtaan rakentaminen.”

Investoinnit kasvavat tällä hetkellä nopeammin kuin bruttokansantuote. Samalla kasvaa myös investointiaste, eli kiinteän pääoman bruttomuodostuksen osuus bruttokansantuotteesta. Investointiasteen osuus koko taloudesta on noussut noin 23 prosenttiin ja yksityisellä sektorilla 19 prosenttiin. Kilposen mukaan investointiaste on hyvällä tolalla.

”On tärkeää, että riittävän suuri osa BKT:stä käytetään investointeihin, koska ne kasvattavat talouden tuotantomahdollisuuksia. Jos investointiaste on matala, tuotantopotentiaali alkaa rapautua. Tyypillinen hyvä luku kehittyneelle taloudelle on reilu parikymmentä prosenttia.”


Yritykset luottavat tulevaisuuteen ja investoivat.

Se, että investoinnit ovat vihdoin kasvussa, on erityisen tärkeää, kun tilannetta peilataan finanssikriisin jälkeiseen aikaan. Vuoden 2008 syksyn ja 2015 syksyn välillä investoinnit kasvoivat ainoastaan puolisentoista vuotta kestäneenä ajanjaksona vuoden 2010 kesästä alkuvuoteen 2012. Muuten investoinnit olivat laskussa.

”Pääomakannan kasvu pysähtyi, kun investoinnit eivät riittäneet paikkaamaan pääomakannan rapautumista”, Juha Kilponen luonnehtii. ”Nyt täytetään finanssikriisin jälkeisten vuosien aikana syntynyttä kuoppaa.”

Finanssikriisiä seuranneelle investointien vähenemiselle pitää Juha Kilposen arvion mukaan hakea vertailukohtaa 1990-luvun alun poikkeuksellisen syvästä lamasta. Nyt nähtävä kasvu ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellista.

”Kyllä tämä on ihan tyypillistä korkeasuhdanteessa. Nousukautena investoinnit kasvavat bruttokansantuotetta nopeammin”, Kilponen sanoo.

Yritykset kasvattavat tällä hetkellä investointejaan, koska ne luottavat tulevaisuuteen. Suhdannetilanne näyttäytyy keskimääräistä parempana. Teollisuuden tuotanto ja tilaukset ovat kasvussa, tuotanto-odotukset korkealla ja tilauskannan uskotaan pysyvän vahvana.

”Yritysten rahoitusolot ovat myös hyvät. Rahoituksen saatavuus ja lainakorot alhaisena pitävä kevyt rahapolitiikka tukevat investointien kasvua”, Juha Kilponen sanoo. ”Yritysten voitot ovat myös kasvaneet. Kilpailukykysopimuksella on ollut osansa yritysten kannattavuuden parantumisessa.”

Yritysten kannattavuus näyttäisi ennusteiden mukaan myös pysyvän vahvana ainakin vuosikymmenen vaihteeseen asti tuotannon kasvun ja tuottavuuden nopean kehityksen ansiosta. Tämä luo lisää edellytyksiä investoinneille, kasvulle ja työllisyyden paranemiselle.


Teollisuus investoi erityisesti koneisiin ja laitteisiin sekä kuljetusvälineisiin.

Mihin investoinnit sitten suuntautuvat? Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kesäkuussa julkaiseman Investointitiedustelun mukaan enemmistö teollisuuden tälle vuodelle suunnittelemista investoinneista on kone- ja laite- sekä kuljetusvälineinvestointeja. Niiden arvoksi arvioidaan tänä vuonna noin 2,8 miljardia euroa.

Rakennusinvestointien arvo olisi tiedustelun mukaan tänä vuonna noin 630 miljoonaa euroa. Muiden investointien arvo on kutakuinkin sama.

”Teollisuuden toimialoista erityisesti teknologiateollisuus panostaa investointeihin”, kertoo EK:n pääekonomisti Penna Urrila.

”Vuonna 2016 teknologiateollisuuden kiinteät investoinnit olivat 1 560 miljoonaa euroa. Meidän investointitiedustelumme mukaan alan investoinnit kasvoivat viime vuonna selvästi ja kasvun odotetaan jatkuvan. Tänä vuonna investointien arvon odotetaan nousevan noin 2,3 miljardiin euroon.”

Teknologiateollisuuden alatoimialoista metallien jalostuksen investoinnit ovat voimakkaassa kasvussa. Toimialan investointien arvon arvioidaan kasvavan tänä vuonna noin 600 miljoonaan euroon. Kone- ja metallituoteteollisuuden investoinnit taas kasvanevat noin miljardiin.

Metsäteollisuus vetää tällä hetkellä hieman henkeä investoinneissa, vaikka uutisissa kerrotaankin jo uusista suunnitteilla olevista hankkeista. Toimialan kotimaisten investointien arvo oli toissa vuonna 831 miljoonaa euroa. Viime vuonna investointien arvo laski 780 miljoonaan euroon, ja EK:n Investointitiedustelun mukaan niiden arvioidaan painuvan 470 miljoonan euron tasolle.

”Energiahuollon investoinnit ovat tänä vuonna 2,5 miljardin euron luokkaa”, Penna Urrila kertoo. ”On mielenkiintoista huomata, että kymmenkunta vuotta sitten ne olivat vain puolet tästä.”


Investoinnit selittävät noin kolmanneksen BKT:n kasvusta.

Suomen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti jo kolme vuotta. Suomen Pankin mukaan siirrymme tänä vuonna noususuhdanteesta korkeasuhdanteeseen – tilanteeseen, jossa talouden resurssit ovat tavanomaista tehokkaammassa käytössä. Tänä vuonna BKT:n taso ylittää vihdoin finanssikriisiä edeltäneen vuoden 2008 tason.

Viime vuosina tuotannon kasvu on selittynyt suuremmaksi osaksi työn tuottavuuden ja pääomakannan kasvulla. Työllisyys on kasvanut verkkaisesti ihan viime aikojen kasvupyrähdystä lukuun ottamatta.

Tuotannolliset investoinnit ovat nyt kasvussa, mikä vahvistaa talouden kasvuedellytyksiä, kuten aiemmin todettiin. Mutta kuinka suuri merkitys investointien kasvulla loppujen lopuksi on talouden kasvun kannalta?

”Investoinnit ovat erittäin merkittävä kasvun moottori”, Suomen Pankin Juha Kilponen toteaa. ”Investoinnit selittävät noin kolmanneksen BKT:n kasvusta.”


Investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen polkevat paikallaan.

Tähän mennessä olemme tarkastelleet lähinnä kiinteitä investointeja ja niidenkin osalta vain teollisuuden investointeja. Mutta etenkin tulevaisuuden kasvun kannalta on syytä kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon kansakunta investoi tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Tilastokeskuksen mukaan tutkimus- ja kehitystoimintaan käytettiin Suomessa kaikkiaan 5,9 miljardia euroa vuonna 2016. T&K-menojen osuus BKT:stä oli 2,8 prosenttia. Tilanne näyttää huolestuttavalta, sillä tutkimuksen ja kehityksen osuus bruttokansantuotteesta oli laskenut vuoteen 2016 mennessä yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 alkaen, jolloin se oli 3,8 prosenttia.

Teollisuuden osuus Suomen T&K-panostuksista on suunnilleen puolet. EK:n Penna Urrilan mukaan teollisuuden tilanne ei poikkea kokonaiskuvasta.

”Teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysmenot lähtivät laskuun viime vuosikymmenen lopulla”, hän kertoo. ”Viime vuonna tutkimus- ja tuotekehitystoiminta kääntyi hienoiseen kasvuun ja kuluvana vuonna tason odotetaan olevan hyvin lähellä viime vuotta eli vajaat 3 miljardia euroa.”

Penna Urrila sanoo olevansa erittäin huolissaan siitä, miten T&K-panostukset kehittyvät. Siinä missä kiinteissä investoinneissa täytetään taantuman aikana syntynyttä kuoppaa, tutkimus ja tuotekehitys näyttää polkevan paikallaan.

”Tällä on erittäin suuri merkitys talouden rakennemuutoksen ja tulevaisuuden kasvun kannalta”, hän toteaa.

Investointien kasvu jatkuu

Talouden hyvä aktiviteetti, vapaan kapasiteetin vähyys ja matala korkoympäristö tukevat investointiaktiviteettia tänä ja ensi vuonna, arvioi FIMin pääekonomisti Timo Hirvonen.

”S-Pankin elokuun talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3,0 prosenttia tänä vuonna ja 2,3 prosenttia ensi vuonna.

Investoinnit ovat vuodesta 2016 lähtien kasvaneet voimakkaasti. Viime aikoina on kuitenkin havaittu merkkejä investointiaktiviteetin tasaantumisesta. Myönnettyjen rakennuslupien väheneminen viittaa rakennustuotannon rauhoittumiseen jatkossa.

Talouden hyvä aktiviteetti, vapaan kapasiteetin vähyys ja matala korkoympäristö tukevat investointiaktiviteettia tänä ja ensi vuonna. Investoinnit kasvavat 6,0 prosenttia vuonna 2018 ja 4,0 prosenttia vuonna 2019.

Talouden kasvupotentiaalin kannalta on erittäin tärkeätä, että tehdään laajennus- ja korjausinvestointeja. Suomen talouden yksi keskeinen vahvuus on kansalaisten ja yritysten korkea tietotaito. Tässä mielessä olisi toivottavaa, että myös tutkimus- ja kehittämisinvestointeja saataisiin lisättyä.”

Timo Hirvonen on FIMin pääekonomisti.

14.09.2018

Det går undan för företagen och de vågar äntligen investera i framtidens tillväxt. Det börjar vara hög tid för investeringar, eftersom produktionspotentialen försämrades kraftigt under recessionen.

Hengan International är en jätte inom den kinesiska mjukpappersbranschen och Finnpulp Oy:s nya ägare. Bolaget tänker investera 1,4 miljarder euro i bygget av världens största fabrik som producerar cellulosa av barrträd. Fabriken ska ligga i Sorsasalo i Kuopio. Enligt tidningen Savon Sanomat kommer bioproduktsfabriken, som ska bli färdig 2021, att ha cirka en procents effekt på Finlands exportinkomst.

Stora Enso planerar däremot att omvandla sin pappersfabrik i Uleåborg till en fabrik som producerar förpackningskartong. Den potentiella investeringen skulle uppgå till cirka 700 miljoner euro under åren 2019–2021, uppger tidningen Arvopaperi.

I Åbo planerar Meyer Turku att betydligt öka sina investeringar i Åbo varv, rapporterar Turun Sanomat. Hittills har bolaget uppgett att det kommer att investera upp till 200 miljoner euro i varvet. Enligt vd Jan Meyer är detta inte nog, utan varvet kommer att starta ett nytt investeringsprogram.

I högkonjunkturen har företagen äntligen börjat investera igen. Det byggs nytt överallt, eller åtminstone repareras det gamla.


Investeringarna ökade i fjol med 6,3 procent.

Statistiken visar att investeringarna har ökat betydligt i Finland under de senaste åren.

Finlands Bank rapporterade i juni att investeringarna inom hela samhällsekonomin ökat med 6,3 procent och privata investeringar med 8,4 procent. Enligt en prognos från Finlands Bank kommer investeringarna att fortsätta växa åtminstone fram till år 2020. Den snabbaste tillväxten under prognosperioden 2018–2020 sker i år, då den når 4,2 procent.

“Investeringarna kommer att fortsätta öka mycket kraftigt trots att tillväxten blir lite långsammare mot slutet av året”, säger Juha Kilponen, chef för prognosbyrån vid avdelningen för penningpolitik och forskning vid Finlands bank.

“Tillväxten blir också långsammare delvis för att några stora investeringsprojekt slutfördes i fjol. Ett exempel är bygget av cellulosafabriken i Äänekoski.”

Just nu ökar investeringarna fortare än bruttonationalprodukten. Samtidigt höjs också investeringsgraden, det vill säga den fasta bruttoinvesteringens andel av bruttonationalprodukten. Investeringsgradens andel av hela ekonomin har höjts till ca 23 procent, och till 19 procent inom den privata sektorn. Enligt Kilponen är investeringsgraden på en bra nivå.

“Det är viktigt att en tillräckligt stor del av BNP används för investeringar eftersom investeringarna ökar produktionsmöjligheterna inom ekonomin. Om investeringsgraden är låg, börjar produktionspotentialen förfalla. En typisk siffra för en utvecklad ekonomi är dryga 20 procent.”


Företagen litar på framtiden och investerar.

Att investeringarna nu äntligen ökar är speciellt viktigt med tanke på situationen efter finanskrisen. Mellan hösten 2008 och hösten 2015 ökade investeringarna endast under en tidsperiod på ett och ett halvt år från sommaren 2010 till början av året 2012. Under den övriga tiden minskade investeringarna.

“Kapitalstocken slutade växa, då investeringarna inte längre räckte till för att kompensera för försämringen av kapitalstocken”, beskriver Juha Kilponen. “Nu fyller vi hålet som uppstod under åren efter finanskrisen”.

Minskningen av investeringarna efter finanskrisen kan enligt Juha Kilponen jämföras med den exceptionellt djupa recessionen på 1990-talet. Den tillväxt vi ser nu är ändå inte på något sätt exceptionell.

“Det här är nog alldeles typiskt för en högkonjunktur. Under ett uppsving ökar investeringarna snabbare än bruttonationalprodukten”, säger Kilponen.

Just nu ökar företagen sina investeringar eftersom de litar på framtiden. Konjunkturen ser ut att vara bättre än genomsnittet. Produktionen och beställningarna inom industrin ökar, produktionsförväntningarna är höga och orderstocken förutses vara fortsatt stark.

“Företagen har också ett bra finansieringsläge. Tillgången till finansiering och den lätta finanspolitiken som håller låneräntorna låga stödjer investeringarnas tillväxt”, säger Juha Kilponen. “Dessutom har företagens vinster ökat. Konkurrenskraftsavtalet har bidragit till att företagens lönsamhet blivit bättre.”

Företagens lönsamhet kommer enligt prognoserna vara fortsatt stark åtminstone fram till decennieskiftet tack vare att produktionen ökar och produktiviteten utvecklas snabbt. Det skapar nya förutsättningar för investeringar, tillväxt och förbättring av sysselsättningsläget.


Industrin investerar särskilt i maskiner och anordningar samt i transportmedel.

På vilka delområden inriktas investeringarna, då? Finlands näringsliv r.f. (EK) publicerade i juni en investeringsbarometer. Enligt barometern kommer majoriteten av de investeringar som industrin planerar göra i år att gälla maskiner, anordningar och transportmedel. Enligt uppskattning kommer de här investeringarna att uppgå till cirka 2,8 miljoner euro.

Bygginvesteringarna skulle enligt barometern utgöra 630 miljoner euro i år. De övriga investeringarna uppgår till ungefär samma belopp.

”Av de olika industribranscherna satsar särskilt den tekniska industrin på investeringar, berättar EK:s chefsekonom Penna Urrila.

”År 2016 uppgick de fasta investeringarna till 1 560 miljoner euro. Enligt vår investeringsenkät ökade investeringarna i branschen klart i fjol, och tillväxten väntas fortsätta. I år väntas investeringarna uppgå till cirka 2,3 miljarder euro.”

Bland den tekniska industrins olika grenar ökar investeringarna starkt inom metallförädling. Värdet på investeringarna i detta område väntas öka till cirka 600 miljoner euro i år. Maskin- och metallindustrins investeringar torde öka till cirka en miljard.

Skogsindustrin tar just nu en liten paus med investeringarna, trots att medierna redan rapporterat om nya projekt som är i planeringsskedet. De inhemska investeringarna inom skogsindustrin utgjorde 831 miljoner euro år 2016. I minskade investeringarnas värde till 780 miljoner euro, och enligt EK:s investeringsbarometer beräknas de sjunka ända ner till 470 miljoner euro.

“Investeringarna inom energiförsörjning var i år i storleksklassen 2,5 miljarder euro”, berättar Penna Urrila. “Det är intressant att observera att investeringarna för tio år sedan endast uppgick till hälften av det här beloppet”.


Investeringarna förklarar cirka en tredjedel av BNP:s tillväxt.

Finlands ekonomi har vuxit oavbrutet i tre års tid. Enligt Finlands Bank förflyttar vi oss från en konjunkturuppgång till en högkonjunktur i år – en situation där de ekonomiska resurserna utnyttjas mer effektivt än normalt. I år kommer BNP-nivån äntligen att överskrida nivån före år 2008, då finanskrisen började.

Ökningen av produktionen under de senaste åren har till största delen förklarats genom att arbetets produktivitet och kapitalstocken har ökat. Sysselsättningen har vuxit långsamt, om man bortser från en tillväxtspurt under den allra senaste tiden.

De produktionsmässiga investeringarna ökar just nu, och det stödjer förutsättningarna för ekonomisk tillväxt, vilket konstateras ovan. Men vilken betydelse har ökningen av investeringarna sist och slutligen för den ekonomiska tillväxten?

“Investeringar är en mycket betydande motor för tillväxt”, säger Juha Kilponen på Finlands Bank. “De förklarar cirka en tredjedel an BNP:s tillväxt.”


Investeringarna på forskning och utveckling stampar på stället.

Hittills har vi närmast studerat fasta investeringar, och också för deras del har endast investeringarna inom industrin behandlats. Men särskilt med tanke på tillväxten i framtiden finns det all orsak att fästa uppmärksamhet vid hur mycket Finland investerar i forskning och produktutveckling.

Enligt Statistikcentralen användes sammanlagt 5,9 miljarder euro på forskning och utveckling i Finland år 2016. FoU-utgifterna utgjorde 2,8 procent av BNP. Situationen verkar oroande eftersom forskningens och utvecklingens andel av bruttonationalprodukten hade sjunkit oavbrutet från år 2009 till 2016, då den var 3,8 procent.

Industrins stod ungefär för hälften av FoU-satsningarna i Finland. Enligt Penna Urrila vid EK avviker inte läget inom industrin från helhetsbilden.

“Industrins forsknings- och utvecklingsutgifter började minska vid slutet av förra decenniet”, berättar han. “I fjol började forsknings- och utvecklingsverksamheten öka svagt och under det pågående året beräknar vi att nivån ska komma mycket nära fjolårets nivå, det vill säga knappa 3 miljarder euro.”

Penna Urrila säger sig vara mycket oroad över hur FoU-satsningarna utvecklas. De fasta investeringarna fyller hålet som uppstod under lågkonjunkturen medan FoU verkar stampa på stället.

“Det här har en mycket stor inverkan på ekonomins strukturförändring och tillväxten i framtiden”, konstaterar han.

Investeringarna fortsätter att öka

Den goda ekonomiska aktiviteten, den låga graden av fri kapacitet och de låga räntorna stödjer investeringsaktiviteten i år och nästa år, säger Timo Hirvonen, chefsekonom vid FIM.

”Enligt S-bankens ekonomiprognos i augusti kommer Finlands ekonomi att växa med 3,0 procent i år och med 2,3 procent nästa år.

Investeringarna har ökat kraftigt ända sedan år 2016. Under de senaste tiderna har ändå observerats tecken på att investeringsaktiviteten håller på att plana ut. Antalet beviljade bygglov minskar, vilket tyder på att byggproduktionen kommer att sakta farten i fortsättningen.

Den goda aktiviteten inom ekonomin, den låga graden av fri kapacitet och de låga räntorna stödjer investeringsaktiviteten i år och nästa år. Investeringarna ökar med 6,0 procent år 2018 och med 4,0 procent år 2019.

Med tanke på ekonomins tillväxtpotential är det mycket viktigt att man gör utvidgnings- och reparationsinvesteringar. En av de centrala styrkorna hos Finlands ekonomi är medborgarnas och företagens höga expertis. I det här avseendet vore det önskvärt att också investeringarna på forskning och utveckling skulle kunna utökas.”

Timo Hirvonen är chefsekonom vid FIM.

26.09.2018