Suomalainen yhdyskuntajäte ei päädy enää kaatopaikoille, vaan siitä on tullut merkittävä polttoaine taajamien kaukolämmön tuotannossa. Muutos on tapahtunut vain kymmenessä vuodessa.

Vuonna 2016 enää noin kolme prosenttia – eli 89 tuhatta tonnia – yhdyskuntajätteestä sijoitettiin Tilastokeskuksen mukaan kaatopaikalle. Vähennys on radikaali, sillä vielä vuonna 2006 kaatopaikoille kärrättiin peräti 1,4 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä.

Jätteitä hyödynnetään sekä materiaalina että energiantuotannossa. Jälkimmäisestä on tullut vallitsevin käsittelytapa.

Energiakäyttöön ohjautuu viisinkertainen määrä jätettä kymmenen vuoden takaiseen nähden. Reilusti yli puolet, 55 prosenttia, yhdyskuntajätteestä päätyi polttoaineeksi vuonna 2016. Jätteen poltto tuottaa energiaa ja hillitsee samalla myös kasvihuonepäästöjä sikäli kuin sillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Energian poltossa hyödynnettävän sekajätteen laatu ja koostumus on myös muuttunut. Näin on siksi, että yhä isompi osa jätteestä ohjautuu sekajätteen sijaan erilliskeräykseen, kuten esimerkiksi pakkausjätteiden keräykseen, ja siten hyödynnettäväksi materiaaleina.

Biojätteestä, kuten keittiö- ja ruokajätteestä sekä puutarhajätteestä, suuri osa kompostoidaan tai mädätetään. Mädätysjäännös käytetään maanparannusaineena tai viherrakentamisessa, kuten kompostimultakin.

Suomessa yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on kasvanut hiukan viime vuosina. Määrän kasvu selittyy kuitenkin asukasluvun kasvulla.

Suomalainen elämäntapa tuottaa noin viisisataa kiloa yhdyskuntajätettä henkeä kohti vuodessa. Vain viitisentoista kiloa meidän kunkin tuottamasta jätekasasta jää enää hyödyntämättä.

FIM Lounge cutline Timo Hirvonen

Kiertotalous luo yrityksille uusia mahdollisuuksia

”Suomessa yhdyskuntajäte hyödynnetään laajamittaisesti ja monipuolisesti. Eilisen jäte on tämän päivän raaka-aine. Näin tehdään monilla toimialoilla, kuten esimerkiksi metsäteollisuudessa.

Suomella on hyvät edellytykset nousta kiertotalouden edelläkävijäksi. Kiertotalous synnyttää suomalaisille yrityksille myös aivan uusia mahdollisuuksia olla kansainvälisen liiketoiminnan eturintamassa.”

Timo Hirvonen toimii FIMin pääekonomistina.

Lue FIM Loungesta myös kiertotaloudesta kertova artikkeli, Asiantuntija: Suomesta kiertotalouden kärkimaa.

20.02.2018