Evakkopoika Viipurista, Martti Kemppi, perusti pulavuosina veljiensä kanssa Lahteen verstaan. Tuotekehitys ja varhainen vientiin ryhtyminen kasvatti siitä kansainvälisen hitsauskoneiden yrityksen. Nyt Kemppi Oy:tä johtaa kohti teollista internetiä kolmas sukupolvi.

Martti Kemppi syntyi Karjalan kannaksella, Antrean Kuparsaareen pientilallisten perheeseen syksyllä 1919. Sisaruksia hänelle kertyi yhteensä kymmenen. Martti oli fiksu poika, joka halusi opiskella. Kansakoulun jälkeen hän jatkoi Viipurin kaupungin poikien ammattikouluun ja valmistui sähköasentajaksi. Halua olisi ollut myös jatko-opintoihin, mutta sota muutti suunnitelmat.

Kemppi taisteli sekä talvisodassa että jatkosodassa. Kun Karjalan kannas ja Viipuri sodan päätyttyä jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, Kemppi asettautui perheineen Lahteen, kuten muutkin viipurilaiset.


Toisen palveluksessa olemalla leipä ei levene.

Sodan jälkeen kaikesta oli hirvittävä pula. Toimeentulon hankkimiseen piti tehdä työtä yötä päivää. Päivät Martti Kemppi teki töitä Iivari Lähteenmäen sähköliikkeessä ja öisin hän rakensi omakotitalon liiterissä sähkömuuntajia. Hitsauskoneilla oli kysyntää, ja purkamalla vanhoja tavaroita taitava ja kekseliäs sai aina aikaan jotakin.

Kemppi laski, että toisen palveluksessa olemalla leipä ei levene, mutta yrittäjänä niin voisi käydä. Ainakin saisi tehdä töitä itselleen. Keväällä 1945 hän perusti kuuden veljiensä kanssa hitsauskoneita valmistavan verstaan kotinsa ulkorakennukseen. Tarkoituksena oli valmistaa hitsauskoneita, joille oli jälleenrakennuksen aikana kova kysyntä. Niiden lisäksi Kempin pojat valmistivat erilaisia kärryjä ja jopa kiukaita. Liiketoiminta lähti hyvin käyntiin, nyt oltiin oikealla tiellä.

Veljekset Kemppi Oy perustettiin virallisesti vuonna 1949. Pian Martti Kemppi ymmärsi, että jos liiketoimintaa haluaa kasvattaa kunnolla, oma osaaminen ei riitä, vaan tuotekehitykseen tarvitaan insinööri. Niinpä taloon haettiin insinööri. Hitsauslaitteiden piti Kempin mukaan olla hyvin toiminnallisia, mutta minimalistisia, keveitä ja helppoja käyttää. Hitsauksen piti tuottaa tekijälleen iloa.

Toinen oivallus oli luonnollinen seuraus ensimmäiselle: markkina-alueena Suomi oli liian pieni. Kemppi oli toiminut vain viitisen vuotta, kun se vuonna 1955 aloitti viennin – ensin Ruotsiin, Turkkiin ja Indonesiaan. Hitsauskoneille löytyi markkinoita myös maista, joista aikaisemmin oli tuotu koneita Suomeen. Markkina laajeni pian Sveitsiin, Hollantiin, Englantiin ja Länsi-Saksaan, ja kohta kaikkiaan yli kahteenkymmeneen maahan.


Tuotekehitys ja vienti siivittivät kasvua.

Tuotekehitys osoitti vahvuutensa. Kemppi Oy kehitti 1960-luvulla tyristoriohjatun tasasuuntaajan sekä ensimmäisen MIG/MAG-hitsauslaitteensa. Tuotanto tarvitsi lisää tilaa ja uusi tehdas rakennettiin Lahden Okeroisiin vuonna 1967. Se näkyi liikevaihdossa, joka nousi vuoteen 1968 mennessä lähes kahdeksaan miljoonaan markkaan. Viennin osuus oli jo neljännes. Samana vuonna yhtiö sai tasavallan presidentin vientipalkinnon tunnustuksena suomalaisten tuotteiden poikkeuksellisen merkittävistä vientisaavutuksista.

1970-luvulla yritys työllisti yli 300 henkilöä. Suurin kasvu oli tullut viimeisen kymmenen vuoden ajalta, ja vienti oli nyt kotimarkkinoita suurempi. Kasvu oli niin nopeaa, että yhtiö joutui rakennuttamaan asuntoja saadakseen työvoimaa tehtaalleen.

Menestyksekäs Martti Kemppi jakoi auliisti kokemuksiaan. Hän oli aktiivinen yrittäjä, jolla oli luottamustoimia teollisuuden organisaatioiden hallituksissa, muun muassa Suomen Sähköteollisuusyhdistyksessä, Teollisuuden harjoittajain liitossa ja Metalliteollisuuden harjoittajain liitossa. Martti Kempistä tuli teollisuusneuvos vuonna 1972, minkä jälkeen perhe ja työntekijät kutsuivatkin häntä ”neuvokseksi”.

X8-MIG-Welder-welding
X8 MIG Welder on niin sanottu moniprosessihitsausratkaisu vaativiin teollisiin hitsauskohteisiin pulssi-MIG/MAG-hitsauksesta puikkohitsaukseen.

Kempin ensimmäinen sukupolvenvaihdos tehtiin 1980, kun Martti Kemppi oli kuusissakymmenissä. Toimitusjohtajana aloitti Martti Kempin vanhin poika 34-vuotias Jouko Kemppi.

”Mä olen aina ollut vilkas ja kekseliäs, ehkä villikin”, Jouko Kemppi kuvasi itseään Talouselämän haastattelussa vuonna 2005. Varatoimitusjohtajaksi tuli Jouko Kempin Hannu-veli. Siinä missä Jouko oli ulospäin suuntautunut, veli oli rauhallisempi – hän vastasi yrityksen talousasioista.

Yritys kasvoi voimakkaasti 1980-luvulla, ja perusti maailmalle kahdeksan uutta myyntikonttoria sekä teki ensimmäiset Kiinan-kaupat.


”Jos olisin ollut tavallinen ammattijohtaja, olisin saanut lopputilin.”

Laman merkit olivat silti jo ilmassa. Vuosikymmenen loppu oli hirvittävä. Kempit eivät osanneet edes kuvitella, kuinka syväksi lama voisi mennä. Hitsauskoneiden kysyntä hiipui kaikkialla, samoihin aikoihin loppui myös Neuvostoliiton-kauppa. Markka devalvoitiin, ja yritys teki jopa 40 miljoonan markan tappion. Omat pääomat loppuivat, eikä vakuuksia ollut.

”Jos olisin ollut tavallinen ammattijohtaja, olisin saanut lopputilin. Harvoin henkilö, joka on ollut viemässä yritystä lamaan, saa jatkaa”, Jouko Kemppi kertoo Talouselämän haastattelussa.

Veljekset tekivät yhdessä toimintasuunnitelman: Jouko Kemppi sai jatkaa toimitusjohtajana, ja hänellä oli takanaan koko perheen tuki.

Kun sisarukset, Hannu Kemppi, Jouko Kemppi ja Eija Vartiainen, näkivät, että yritys selviää sittenkin, he päättivät tehdä sukupolvenvaihdoksen vuonna 1996. He lahjoittivat osake-enemmistön kolmannelle polvelle eli lapsilleen, mutta pitivät itsellään äänivallan.

Yhtiön perustaja teollisuusneuvos Martti Kemppi ehti vielä nähdä yrityksensä siirtymisen kolmannelle polvelle. Martti Kemppi kuoli Lahdessa 83-vuotiaana vuonna 2002.

Kemppi Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Anssi Rantasalo siirtyi uusiin tehtäviin 1.6.2017 alkaen. Hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama hoitaa väliaikaisesti toimitusjohtajan tehtäviä. Vierellään Kemppi Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Kemppi.

Nuorempi polvi sai äänivallan vuonna 2007, ja vuonna 2014 sukupolvenvaihdos vietiin loppuun. Silloin Teresa Kemppi-Vasama valittiin Kemppi Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi ja Antti Kemppi puolestaan Kemppi Groupin hallituksen puheenjohtajaksi. Teresa Kemppi-Vasama on Jouko Kempin tytär, Antti Kemppi Hannu Kempin poika. Vaihdos hoidettiin mallikkaasti, toipuvan yrityksen arvostus oli alhaalla ja verot jäivät pieniksi.

Hitsaustoimiala siirtyi 2000-luvulla pitkälti Aasiaan. Kemppi oli ollut siellä silloin yli kaksi vuosikymmentä. Nyt sinne mentiin isosti. 2010-luvulla yritys perusti Aasian ja Tyynenmeren alueen organisaation ja liiketoimintakeskuksen Kuala Lumpuriin sekä tuotantolaitoksen Intiaan. Myös yrityksen toimitusjohtaja oli Malesiassa pari vuotta.


Jokaisella sukupolvella on ollut oma tehtävänsä.

Kemppien yhtiöt muodostuvat nykyään kolmesta toimialasta: hitsausliiketoiminnasta, kiinteistöliiketoiminnasta ja sijoitustoiminnasta. Martti Kempin piharakennukseen perustamasta hitsauskoneita valmistavasta verstaasta on kasvanut tärkeä osa kansainvälistä korkean teknologian elektroniikkateollisuutta. Liiketoiminnasta 90 prosenttia tulee globaaleilta markkinoilta.

Jokaisella sukupolvella on ollut oma tehtävänsä. Kolmannen polven tehtävä on muuttaa yhtiö globaaliksi suunnannäyttäjäksi teollisessa internetissä, aivan kuten Martti Kemppi aikoinaan näytti tulevaisuuden suuntaa hitsauskoneineen.

  Kemppi Oy

  • Kemppi Oy työllistää yli 600 hitsauksen asiantuntijaa 17 maassa. Partneriverkosto kattaa yli 60 maata.
  • Yhtiön pääkonttori sijaitsee Lahdessa. Yrityksen liikevaihto on yli 110 miljoonaa euroa.
  • Kemppi Group johtaa Kemppi Oy:tä. Kemppi Group vastaa Kempin markkina- ja omistaja-arvon pitkäaikaisesta kehityksestä.
  • Kemppi Groupin pääpaikka on Lahdessa, ja se työllistää noin 30 työntekijää.
  • Kemppi Groupin omistaa Kempin perhe, hallituksen puheenjohtaja on Antti Kemppi.
28.09.2017