Kesäsesonki näkyy joulun ohella selvästi vähittäiskaupassa. Mitä ruokia suomalaiset kuluttavat kesällä?

Tilastoja tarkastelemalla nähdään ruoan kulutuksen isoja trendejä. Suomalaisten perinteisiä kesäherkkuja ovat makkarat ja grillattava liha sekä kasvikset. Mutta myös kala kuuluu kesän suosikkeihin.

Lihan kulutus on Suomessa edelleen runsasta, vaikka sen kasvuvauhti on viime vuosina tasaantunut. Suomalaiset syövät sianlihaa noin 35 kiloa henkeä kohden vuodessa. Naudanlihaa syödään vuodessa noin 19 kiloa henkeä kohden.

Viime vuosikymmeninä erityisesti broilerin kulutus on ollut selvässä kasvussa. Kun siipikarjaa syötiin vuonna 1970 vain alle kilo henkeä kohden, viime vuonna vastaava lukema oli 23,5 kiloa.

Kalan kulutus on tällä vuosikymmenellä pysynyt verraten vakaana. Suomalaiset syövät vuodessa noin 14 kiloa kalaa henkeä kohden. 

kesaherkut

Suomessa tuotettiin lihaa vuonna 2016 yhteensä 403 miljoonaa kiloa. Tästä sianlihan osuus oli 190 miljoonaa kiloa ja naudanlihan 86 miljoonaa kiloa. Siipikarjanlihaa tuotettiin viime vuonna 125 miljoonaa kiloa. Lihan kulutuksen kotimaisuusaste oli 81 prosenttia.

Tällä vuosikymmenellä lihan kulutus on ollut Suomessa suurempaa kuin tuotanto, joten maahan tuodaan lihaa ulkomailta. Naudanlihan tärkeimmät tuontimaat olivat vuonna 2016 Puola, Saksa ja Tanska. Näiden kolmen maan osuus oli hieman yli 50 prosenttia koko naudanlihan tuonnista.

ruokatrendit

Lähes kaikki ruokakaupoissa myytävä broileri on suomalaista. Broilerin kulutuksen kotimaisuusaste on noin 85 prosenttia. Tuontiliha menee käytännössä ravintoloiden ja ruokateollisuuden käyttöön.

Siipikarjalihan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2016 olivat Saksa, Brasilia ja Alankomaat. Näiden osuus kokonaistuonnista on hieman alle 50 prosenttia.

ruokatrendit_grilliruoka

 

Kalan kulutus on kasvanut Suomessa tasaisesti, mutta toisaalta kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on vähentynyt huomattavasti. Jokainen suomalainen syö kalaa noin 14 kiloa vuodessa. Tästä määrästä vain alle neljä kiloa on kotimaista kalaa.

Kalan kulutuksen kasvu onkin tarkoittanut pääasiassa viljellyn tuontikalan kasvua. Tärkein tuontikala on norjalainen kasvatettu lohi, jota suomalaiset syövät suunnilleen saman verran kuin kaikkia kotimaisia kaloja yhteensä.


Suomessa lihankulutus on euroalueen keskiarvoa vähäisempää.

Naudan- ja porsaanlihan kulutus on viime vuosina ollut varsin vakaata, ja Suomessa lihankulutus on euroalueen keskiarvoa alhaisempi. Vuonna 2016 euroalueella kulutettiin henkeä kohden 90 kiloa lihaa, kun vastaava luku Suomessa oli 78 kiloa.

Grillaaminen ja herkullinen ruoka on hyvä tapa nauttia Suomen suvesta, eikä liene yllätys että jopa 88 prosenttia suomalaisista grillailee kesäisin. Kotimaisen lihan osuus grilliherkuista on sesonkiaikana noin 90 prosenttia. Vaikka suurin osa tuotteista on edelleen sian- ja naudanlihaa, on broilerinliha yleistynyt grilliruokana viime vuosina.

 

Makkaran suosikkiasema pitää edelleen. Suomessa syödään kesäkuukausina lähes 12 miljoonaa kiloa makkaroita. Jokainen suomalainen syö siis keskimäärin viisi pakettia grillimakkaraa kesän aikana.

Kesäkuukausina myydäänkin lähes 60 prosenttia koko vuoden makkaramyynnistä. Kulutushuippu on juhannusviikko, jolloin esimerkiksi vuonna 2015 kauppoihin toimitettiin jopa 1,4 miljoonaa kiloa makkaraa.

Miten sitten kesäpöydässä nautittavien ruokien hinnat ovat muuttuneet viime aikoina? Vastauksia tähän kysymykseen antaa esimerkiksi Tilastokeskuksen kuluttajahintatilastot.

Kalan hinta on noussut viime vuoden keväästä lähtien. Viime vuonna lohen hintaa nosti kalakannan pienentyminen. Tänä vuonna lohen hintaa on puolestaan nostanut sen ylikysyntä. Hinta määräytyy Oslon lohipörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Se vaikuttaa myös Suomeen ja kirjolohen hintoihin. Tänä vuonna lohen hinta on pysynyt korkealla tasolla Oslon pörssissä.

Broilerinlihan hinta on ollut viime vuosina laskussa, vaikka kulutus on kasvanut entisestään. Makkaran ystäville helpottava tieto on, että ruokamakkaran hinta on laskenut kahden viime vuoden aikana.

 

ruokatrendit_grilliruoka

Kasvisruoan lisääntyvä suosio on merkittävä ruokatrendi. Kasvisruoan kulutuksen kasvu näkyy Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusmenotilastoissa. Tilastot ulottuvat tällä hetkellä vain vuoteen 2012, jonka jälkeen kasvisruoan kulutus on kasvanut entisestään.

Kaiken kaikkiaan suomalaisen kuluttajan kesäruokavalikoima on nykyään hyvin monipuolinen. Suurin osa ruoista tulee kuitenkin läheltä, ja täten kotimaisuusaste on korkea.

Kotimainen ruoka on maukasta. Lyhyt ja valoisa kesä kasvattaa ruokaan oman arominsa, ja Suomessa kasvaa monipuolisesti pohjoisen erikoiskasveja rukiista mesimarjaan.

On myös hyvä muistaa kotimaisen ruuan vaikutukset työllisyyteen ja kansantalouden kasvuun. Ruokaketju työllistää jopa 300 000 suomalaista.

Timo Hirvonen on FIMin pääekonomisti.

09.06.2017

Sommarsäsongen och julen märks tydligt i detaljhandeln. Vilken mat konsumerar finländarna på sommaren?

Om vi tittar på statistiken ser vi stora trender i matkonsumtionen. Finländarnas traditionella favoriträtter på sommaren är korv och grillat kött samt grönsaker. Men även fisk ingår i sommarfavoriterna.

Köttkonsumtionen är fortfarande hög i Finland, även om tillväxttakten har stabiliserats under de senaste åren. Finländarna äter cirka 35 kilo fläskkött per person och år och 19 kilo nötkött per person och år.

Under de senaste decennierna har särskilt kycklingkonsumtionen ökat tydligt. Då man år 1970 endast åt under ett kilo fjäderfä per person och år, så var motsvarande siffra förra året 23,5 kilo.

Fiskkonsumtionen har under detta årtionde hållit sig jämförelsevis oförändrad. Finländarna äter cirka 14 kilo fisk per person och år.

I Finland producerades år 2016 sammanlagt 403 miljoner kilo kött, varav andelen fläskkött var 190 miljoner kilo och nötkött 86 miljoner kilo. 125 miljoner kilo fjäderfäkött producerades förra året. 81 procent av köttkonsumtionen var inhemskt producerat kött.

Det här årtiondet har köttkonsumtionen i Finland varit större än produktionen, så kött importeras från utlandet. De viktigaste importländerna för nötkött år 2016 var Polen, Tyskland och Danmark. Dessa tre länder stod tillsammans för något mer än 50 procent av hela importen av nötkött.

Nästan all kyckling som säljs i mataffärerna är finländsk. Av all kyckling som konsumeras är cirka 85 procent inhemsk. Det importerade köttet används i praktiken av restaurangerna och livsmedelsindustrin.

De viktigaste importländerna för fjäderfäkött år 2016 var Tyskland, Brasilien och Nederländerna. Dessa länder stod för något mindre än 50 procent av den sammanlagda importen.

Fiskkonsumtionen har ökat stadigt i Finland, men å andra sidan har andelen inhemsk fisk av konsumtionen minskat tydligt. Varje finländare äter cirka 14 kilo fisk per år. Av denna mängd är mindre än fyra kilo inhemsk fisk.

Den ökade fiskkonsumtionen har i själva verket inneburit en ökning av i huvudsak odlad importerad fisk. Den viktigaste importerade fisken är den norska odlade laxen, som finländarna äter ungefär lika mycket av som all inhemsk fisk sammanlagt.


I Finland är köttkonsumtionen mindre än genomsnittet i euroområdet.

Konsumtionen av nöt- och fläskkött har under de senaste åren varit ganska stabil och köttkonsumtionen i Finland har varit mindre än genomsnittet i euroområdet. År 2016 konsumerades i euroområdet 90 kilo kött per person och år, då motsvarande siffra i Finland var 78 kilo.

Grillning och delikat mat är ett bra sätt att njuta av den finska sommaren, och det är kanske ingen överraskning att så många som 88 procent av finländarna grillar på somrarna. Det inhemska köttets andel av grilldelikatesserna är cirka 90 procent under högsäsongen. Även om den största delen av produkterna fortfarande är fläsk- eller nötkött, så har kycklingkött blivit allt vanligare grillmat under de senaste åren.

Korv är fortfarande en stor favorit. I Finland äts under sommarmånaderna närmare 12 miljoner kilo korv. Varje finländare äter med andra ord i genomsnitt fem paket grillkorv under sommaren.

Under sommarmånaderna säljs i själva verket nästan 60 procent av hela årets korvförsäljning. Konsumtionen når sin topp under midsommarveckan, då till exempel hela 1,4 miljoner kilo korv levererades till butikerna år 2015.

Hur har då priserna på de rätter som avnjuts på sommarbordet förändrats den senaste tiden? Svaren på denna fråga fås av till exempel Statistikcentralens statistik över konsumentpriser.

Priset på fisk har ökat sedan förra våren. Förra året ökade priset på lax på grund av det minskade fiskbeståndet. I år har priset på lax däremot ökat på grund av den stora efterfrågan. Priset fastställs av Oslobörsens laxbolag genom tillgång och efterfrågan. Det påverkar även Finland och priserna på regnbågsforell. I år har priset på lax hållit sig på en hög nivå på Oslobörsen.

Priset på kyckling har sjunkit under de senaste åren, även om konsumtionen har ökat. Korvälskarna kan pusta ut, då priset på matkorv har sjunkit under de senaste två åren.

Det växande intresset för vegetarisk mat är en viktig mattrend. Den ökade konsumtionen av vegetarisk mat syns i Statistikcentralens statistik över hushållens konsumtionsutgifter. Statistiken sträcker sig för närvarande endast till år 2012, varefter konsumtionen av vegetarisk mat har ökat ytterligare.

Allt som allt är den finländska konsumentens urval av sommarmat ganska varierande idag. Den största delen av maten kommer trots allt från närheten, och därigenom är andelen inhemska produkter stor.

Inhemsk mat är välsmakande. Den korta och ljusa sommaren ger maten en egen arom och i Finland växer många nordliga specialväxter från råg till åkerbär.

Det är också bra att betona den inhemska matens effekter på sysselsättningen och den ekonomiska tillväxten. Livsmedelskedjan sysselsätter upp till 300 000 finländare.

Timo Hirvonen är chefsekonom vid FIM.

15.06.2017