Kesäsesonki näkyy joulun ohella selvästi vähittäiskaupassa. Mitä ruokia suomalaiset kuluttavat kesällä?
Tilastoja tarkastelemalla nähdään ruoan kulutuksen isoja trendejä. Suomalaisten perinteisiä kesäherkkuja ovat makkarat ja grillattava liha sekä kasvikset. Mutta myös kala kuuluu kesän suosikkeihin.
Lihan kulutus on Suomessa edelleen runsasta, vaikka sen kasvuvauhti on viime vuosina tasaantunut. Suomalaiset syövät sianlihaa noin 35 kiloa henkeä kohden vuodessa. Naudanlihaa syödään vuodessa noin 19 kiloa henkeä kohden.
Viime vuosikymmeninä erityisesti broilerin kulutus on ollut selvässä kasvussa. Kun siipikarjaa syötiin vuonna 1970 vain alle kilo henkeä kohden, viime vuonna vastaava lukema oli 23,5 kiloa.
Kalan kulutus on tällä vuosikymmenellä pysynyt verraten vakaana. Suomalaiset syövät vuodessa noin 14 kiloa kalaa henkeä kohden.
Suomessa tuotettiin lihaa vuonna 2016 yhteensä 403 miljoonaa kiloa. Tästä sianlihan osuus oli 190 miljoonaa kiloa ja naudanlihan 86 miljoonaa kiloa. Siipikarjanlihaa tuotettiin viime vuonna 125 miljoonaa kiloa. Lihan kulutuksen kotimaisuusaste oli 81 prosenttia.
Tällä vuosikymmenellä lihan kulutus on ollut Suomessa suurempaa kuin tuotanto, joten maahan tuodaan lihaa ulkomailta. Naudanlihan tärkeimmät tuontimaat olivat vuonna 2016 Puola, Saksa ja Tanska. Näiden kolmen maan osuus oli hieman yli 50 prosenttia koko naudanlihan tuonnista.
Lähes kaikki ruokakaupoissa myytävä broileri on suomalaista. Broilerin kulutuksen kotimaisuusaste on noin 85 prosenttia. Tuontiliha menee käytännössä ravintoloiden ja ruokateollisuuden käyttöön.
Siipikarjalihan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2016 olivat Saksa, Brasilia ja Alankomaat. Näiden osuus kokonaistuonnista on hieman alle 50 prosenttia.
Kalan kulutus on kasvanut Suomessa tasaisesti, mutta toisaalta kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on vähentynyt huomattavasti. Jokainen suomalainen syö kalaa noin 14 kiloa vuodessa. Tästä määrästä vain alle neljä kiloa on kotimaista kalaa.
Kalan kulutuksen kasvu onkin tarkoittanut pääasiassa viljellyn tuontikalan kasvua. Tärkein tuontikala on norjalainen kasvatettu lohi, jota suomalaiset syövät suunnilleen saman verran kuin kaikkia kotimaisia kaloja yhteensä.
Suomessa lihankulutus on euroalueen keskiarvoa vähäisempää.
Naudan- ja porsaanlihan kulutus on viime vuosina ollut varsin vakaata, ja Suomessa lihankulutus on euroalueen keskiarvoa alhaisempi. Vuonna 2016 euroalueella kulutettiin henkeä kohden 90 kiloa lihaa, kun vastaava luku Suomessa oli 78 kiloa.
Grillaaminen ja herkullinen ruoka on hyvä tapa nauttia Suomen suvesta, eikä liene yllätys että jopa 88 prosenttia suomalaisista grillailee kesäisin. Kotimaisen lihan osuus grilliherkuista on sesonkiaikana noin 90 prosenttia. Vaikka suurin osa tuotteista on edelleen sian- ja naudanlihaa, on broilerinliha yleistynyt grilliruokana viime vuosina.
Makkaran suosikkiasema pitää edelleen. Suomessa syödään kesäkuukausina lähes 12 miljoonaa kiloa makkaroita. Jokainen suomalainen syö siis keskimäärin viisi pakettia grillimakkaraa kesän aikana.
Kesäkuukausina myydäänkin lähes 60 prosenttia koko vuoden makkaramyynnistä. Kulutushuippu on juhannusviikko, jolloin esimerkiksi vuonna 2015 kauppoihin toimitettiin jopa 1,4 miljoonaa kiloa makkaraa.
Miten sitten kesäpöydässä nautittavien ruokien hinnat ovat muuttuneet viime aikoina? Vastauksia tähän kysymykseen antaa esimerkiksi Tilastokeskuksen kuluttajahintatilastot.
Kalan hinta on noussut viime vuoden keväästä lähtien. Viime vuonna lohen hintaa nosti kalakannan pienentyminen. Tänä vuonna lohen hintaa on puolestaan nostanut sen ylikysyntä. Hinta määräytyy Oslon lohipörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Se vaikuttaa myös Suomeen ja kirjolohen hintoihin. Tänä vuonna lohen hinta on pysynyt korkealla tasolla Oslon pörssissä.
Broilerinlihan hinta on ollut viime vuosina laskussa, vaikka kulutus on kasvanut entisestään. Makkaran ystäville helpottava tieto on, että ruokamakkaran hinta on laskenut kahden viime vuoden aikana.
Kasvisruoan lisääntyvä suosio on merkittävä ruokatrendi. Kasvisruoan kulutuksen kasvu näkyy Tilastokeskuksen kotitalouksien kulutusmenotilastoissa. Tilastot ulottuvat tällä hetkellä vain vuoteen 2012, jonka jälkeen kasvisruoan kulutus on kasvanut entisestään.
Kaiken kaikkiaan suomalaisen kuluttajan kesäruokavalikoima on nykyään hyvin monipuolinen. Suurin osa ruoista tulee kuitenkin läheltä, ja täten kotimaisuusaste on korkea.
Kotimainen ruoka on maukasta. Lyhyt ja valoisa kesä kasvattaa ruokaan oman arominsa, ja Suomessa kasvaa monipuolisesti pohjoisen erikoiskasveja rukiista mesimarjaan.
On myös hyvä muistaa kotimaisen ruuan vaikutukset työllisyyteen ja kansantalouden kasvuun. Ruokaketju työllistää jopa 300 000 suomalaista.
Timo Hirvonen on FIMin pääekonomisti.
Makean mestari
Karl Fazerin ranskalais-venäläisestä konditoriasta on kasvanut 127 vuodessa tiiviisti ajassa elävä kansanvälinen ruoka-alan yritys, joka on yhä Fazerin suvun hallussa.
LUE JUTTU
