FIM Lounge kiertotalous Herlevi

Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät. Tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla ja älykkyydellä. Onnistuessaan Suomi voi saada kiertotaloudesta miljardien eurojen vuotuisen arvonlisäyksen sekä luoda kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Kiertotalouden ympärille voi syntyä myös kokonainen uusi sijoitusluokka, arvioi Sitran johtava asiantuntija Kari Herlevi.

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen hupeneminen ovat suurimpia ihmiskuntaa ja ympäristöä uhkaavia globaaleja ongelmia. Ja vaikka ympäristötietoisuus onkin viimeksi kuluneiden muutamien vuosikymmenien aikana saanut yhä vankemman jalansijan niin teollisuudessa, muussa liiketoiminnassa kuin julkisella sektorillakin, ongelma on kaikkea muuta kuin ratkaistu.

Kari Herlevi vetää Sitrassa 2015 käynnistynyttä Kiertotalous-avainaluetta, jonka tavoitteena on tukea Suomen kehittymistä kohti kiertotaloutta.
Kari Herlevi vetää Sitrassa 2015 käynnistynyttä Kiertotalous-avainaluetta, jonka tavoitteena on tukea Suomen kehittymistä kohti kiertotaloutta.

”Me elämme yli varojemme, ja luonnonvaroja tärvätään yhä kohtuuttomassa määrin”, toteaa Sitran johtava asiantuntija Kari Herlevi. ”Maailmalla kaatopaikkaongelma kertoo selkeästi, miten tehottomasti talous yhä edelleen toimii.”

Taloutemme perustuu yhä suurelta osin lineaariseen malliin, jossa kerran valmistettu ja myyty tuote heitetään käytön jälkeen pois. Kuitenkin paljon järkevämpää olisi siirtyä kohti niin sanottua kiertotaloutta. Siinä materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen minimoidaan.

”Kiertotaloudessa resurssien ja materiaalien käyttöä tehostetaan niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa”, kertoo Herlevi, joka vetää Sitrassa keväällä 2015 käynnistynyttä Kiertotalous-avainaluetta. ”Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuote on suunniteltu niin, että materiaalit ovat eroteltavissa ja kierrätettävissä.”

FIM Lounge kiertotalous

Vaikka kiertotalous on ehkä helpoimmin ymmärrettävissä juuri materiaalien uudelleenkäytön kautta, eivät kaikista suurimmat hyödyt välttämättä löydy siltä suunnalta.

”Kyse ei ole pelkästään jätteen entistä suuremmasta hyödyntämisestä raaka-aineena tai energiana. Esimerkiksi laitteiden huollosta, uudelleenkäytöstä ja uudelleenvalmistuksesta voidaan saada paljon hyötyä irti”, Herlevi toteaa. 

Sitra on laskenut, että Suomi voisi saada kiertotaloudesta 2–3 miljardin arvonlisäyksen vuosittain.


”Kiertotalous voi synnyttää Suomeen yli 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.”

”Kiertotalous lisäisi myös työllisyyttä merkittävästi”, Herlevi kertoo. ”Rooman Klubin mukaan voisimme synnyttää vuoteen 2030 mennessä yli 75 000 uutta työpaikkaa, etenkin uudelleenvalmistuksen ja kierrätyksen alueella ja korkean teknologian sekä palvelualojen pk-yrityksiin. Nämä ovat työpaikkoja, joita on hankala ulkoistaa Suomesta ja joihin vaaditaan myös korkean tason osaamista.”

FIM Lounge Herlevi
”Liiketoiminta ja ympäristöajattelu liikkuvat nyt käsi kädessä samaan suuntaan”, Herlevi hehkuttaa.

Herlevin mukaan Suomella on jopa edellytyksiä nousta kymmenessä vuodessa kiertotalouden kärkimaaksi maailmassa. ”Korkean koulutuksemme, vahvan teknologiaosaamisemme ja hyvän cleantech-maineemme ansiosta meillä on hyvät lähtökohdat pärjätä kansainvälisessä kilpailussa”, hän toteaa.

Miten temppu sitten tehdään? Herlevin mukaan ajatuksena on luoda kiertotalouden skaalautuvia kokonaisratkaisuja, joilla tavoitellaan yritysten ja viennin kasvua.

”Toimitaan yli sektorirajojen ja toteutetaan kiertotaloutta globaalisti”, hän tiivistää. ”Tähän päästään varmistamalla ensiksi kotimarkkinoiden toimivuus. Meidän on aloitettava pikaisesti nopeita toimenpiteitä ja konkreettisia kokeiluja sekä tehtävä kiertotaloudesta valtavirtaa. Ensin kiertotaloutta edistetään niillä aloilla, joissa Suomi on jo vahva sekä käynnistetään käytännön pilotteja. Samaan aikaan luodaan pohjaa ja intoa laajemman, kauaskantoisen muutospolitiikan toteuttamiselle.”

FIM Lounge Kari Herlevi kiertotalous
”Kiertotaloudessa resurssien ja materiaalien käyttöä tehostetaan niin, että sekä raaka-aineet että niiden arvo säilyvät kierrossa”, kertoo Sitran johtava asiantuntija, Kari Herlevi.

Kari Herlevin mukaan kiertotalousajattelua voi hyödyntää melkein missä tahansa liiketoiminnassa. Sitra on selvityksissään havainnut, että Suomen suurimmat mahdollisuudet siirtyä kiertotalouteen löytyvät neljältä eri painopistealueelta: ruokajärjestelmästä, metsäperäisistä kierroista, teknisistä kierroista sekä liikkumisesta ja logistiikasta. Sitra on toistaiseksi kerännyt eri puolilta maata jo kymmeniä konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä kiertotalous käytännössä on.

EkoRent tarjoaa asiakkailleen sähköautojen käyttöpalvelun, jonka avulla auton voi vuokrata vaikkapa vain muutamaksi tunniksi. Globe Hope puolestaan valmistaa kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista design-vaatteita ja -asusteita. Neste tuottaa uusiutuvia polttoaineita lähes mistä tahansa kasviöljystä ja eläinrasvajätteestä. ZenRoboticsin tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntävä jätteenlajittelujärjestelmä erottelee kierrätyskelpoiset materiaalit rakennus- ja purkujätteestä. Ponsse tehdaskunnostaa valmistamiaan, asiakkailta palautuneita käytettyjä osia ja myy ne uudelleen.


”Suomi voi saada kiertotaloudesta kolmen miljardin euron arvonlisäyksen vuosittain.”

Kari Herlevi näkee kiertotalouden avaavan suuria mahdollisuuksia myös rahoitus- ja sijoitusalalle.

”Hollannissa on jo pankkeja, jotka ovat lähteneet kehittämään rahoitustuotteita, jotka sopivat erityisesti kiertotalouteen”, hän kertoo. ”Suomessa en ole vielä törmännyt vastaaviin, joten ainakin tällä markkinalla on vielä runsaasti tilaa.”

Sijoittajan näkökulmasta kiertotalous on myös kiinnostava alue. Herlevin mukaan nyt haetaan kokonaan uudenlaista, öljyn ja fossiilisten raaka-aineiden jälkeistä pohjaa taloudelliselle toiminnalle.

”Maailmalla on jo nähty, miten sijoittajat ovat vetäytyneet fossiilista polttoaineista muun muassa ilmastoriskin vuoksi”, hän toteaa. Tämä raha etsii uusia sijoituskohteita muun muassa kiertotaloudesta.

FIM Lounge Kari Herlevi kiertotalous
”Korkean koulutuksemme, vahvan teknologiaosaamisemme ja hyvän cleantech-maineemme ansiosta meillä on hyvät lähtökohdat pärjätä kansainvälisessä kilpailussa”, Herlevi arvioi.

Kiertotalous rakentuu globaalin megatrendin – ilmastonmuutoksen ja ekologisemman talousajattelun – varaan. Se on myös ajankohtainen teema maailmalla, EU:ssa ja Suomessa. Euroopan komissio on esimerkiksi asettamassa lainsäädännöllisiä tavoitteita, kannustimia ja ohjauskeinoja siirtymiselle kohti kiertotaloutta. Suomessa kiertotalous on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista.

Kari Herlevin arvion mukaan kiertotaloudesta voikin tulevaisuudessa muodostua jopa oma sijoitusluokkansa.

”Liiketoiminta ja ympäristöajattelu liikkuvat nyt käsi kädessä samaan suuntaan. Lisäksi kiertotalous edustaa ajattelua, jossa siirrytään arvoketjussa korkeammalle jalostusasteelle”, hän toteaa. ”Siihen siirtyvien yritysten joukosta löytyy yhä enenevässä määrin mielenkiintoisia sijoituskohteita.”

Sitra julkisti Suomen tiekartan kiertotalouteen 21.9. Finlandia-talossa.

22.09.2016