FIM Loungen kahdeksanosaisessa sarjassa pureudutaan klassikkoautojen maailmaan. Sarjan seitsemännessä osassa tarkastelemme autoa, joka oli klassikko ja syntyessään. Klassikkoautojen maailmaa, historiaa, lainalaisuuksia ja niiden arvonkehitystä avaa klassikkoautojen asiantuntija, autotoimittaja ja -kirjailija Arttu Toivonen.

Vanha sanonta siitä, että uusi auto on huono sijoitus, on kiistatta tarkoitettu niille, jotka kulkevat paikasta toiseen arkisen harmaalla autolla. Historia tuntee kuitenkin autoja, jotka ovat olleet sijoituksena erinomaisia jo uutena.

BMW Z8:n muotoihin haettiin runsaasti vaikutteita yhdestä 1950-luvun kauneimmista autoista, BMW 507:sta.

BMW:ltä puuttui pitkään urheiluauto. Lähes konkurssikypsä yritys haki 1960-luvulla suuntaa ja pohti identiteettiään pitkään: se seikkaili kääpiöautomaailmassa lisenssituotteena tehdyllä Isettalla, eikä osannut päättää, mitä olisi halunnut tehdä. Sitten se keksi eurooppalaisen urheilullisen sedanin, tai ainakin kehitti konseptia esimerkiksi englantilaisten hyvänä kilpakumppanina. Mutta urheiluauto siltä puuttui.

Ensimmäinen kokeilu oli vuonna 1987, kun myyntiin tuli eksoottinen ja erikoinen BMW Z1. Sitä seurasivat huomattavasti tavanomaisempi ja halvempi Z3 vuonna 1996 ja lähes futuristinen Z4 vuonna 2002. Ne edustivat kuitenkin keskiluokkaista ja keskihintaista urheiluautoa, joka ei suoraan kilpaillut esimerkiksi Porsche 911:n kanssa.

Münchenissä tiedettiin, että urheiluauto pitäisi tehdä kunnolla, ja että sen myymiseksi pitäisi kehittää jotain ylivertaista.

Ohjauspyörä on ”banjomallinen”, joka sekin on nyökkäys klassikkoautojen suuntaan.

BMW Z8:ksi nimetyn auton kori valmistettiin alumiinista, mutta tällä kertaa Saksassa eikä Yhdysvalloissa kuten Z3:n ja Z4:n korit.

Pääsuunnittelija Henrik Fisker lainasi muotoiluun elementit ja mittasuhteet 1950-luvun urheiluautokaunotar BMW 507:sta. Konehuoneeseen istutettiin tuon aikakauden M5:n 400-hevosvoimainen V8-moottori.

Auto sisälsi paljon eksotiikkaa: esimerkiksi viirumaiset takavalot toteutettiin neonputkilla, joiden sanottiin syttyvän nopeammin kuin perinteiset hehkulamput ja kestävän koko auton iän.

BMW Z8:n muotoili sittemmin oman autotehtaan perustanut muotoilija Henrik Fisker.

Teknisesti BMW Z8 oli kiehtova, mutta se tarvitsi markkinointiin kunnollisen alkusysäyksen. BMW ilmoittikin, että se tulee takaamaan varaosien saatavuuden 50 vuodeksi eteenpäin. Automaailmassa tämä on äärimmäisen harvinaista. Osa valmistajista tekee klassikkoautojen osia uustuotantona, mutta jo esittelyvaiheessa annettu lupaus sukupolvien mittaisesta varaosatuotannosta on poikkeuksellista.

Z8 oli välitön myyntihitti – sitä valmistui vajaan neljän vuoden aikana 5 703 kappaletta.

BMW tarjosi Z8:ia vain kuusinopeuksisella manuaalivaihteistolla.

Kaikkein erikoisinta autossa on kuitenkin ollut sen hintakehitys. Uutena BMW Z8 maksoi Suomessa veroineen inflaatiokorjauksesta riippuen noin 180 000 euroa. Maahan niitä saatiin aikanaan neljä kappaletta, jotka kaikki myytiin tilauksesta.

Auton luonne paljastui tosin vasta jälkimarkkinoilla. BMW Z8:n hinnat eivät oikeastaan koskaan lähteneet laskuun, vaan muutaman vuoden ikäisenä, muutaman kymmenen tuhatta kilometriä ajettunakin ne maksoivat myös Suomessa saman kuin uutena. Yksittäinen auto saattoi vaihtaa omistajaa hieman pienemälläkin summalla, mutta kautta historian BMW Z8-mallin arvonalenema oli pahimmillaankin vain kymmenisen prosenttia.

Mittaristo on aikakaudelle ja BMW:lle erikoinen. Se on sijoitettu keskelle kojelautaa, käännetty kuljettajaan päin ja lisäksi mittarit ovat erillisiä.Sitten hinnat lähtivät nousuun. Vielä 5–6 vuotta sitten hinta pysytteli alle 200 000 euron koko Euroopan alueella. Viitisen vuotta sitten sijoittajat huomasivat, ettei BMW enää valmistaisi suurella, vapaasti hengittävällä V8:lla varustettua urheiluautoa.

Hinnat lähtivät ensin varovaiseen ja sitten jyrkempään nousuun. Peruskuntoisissa autoissa ne päätyivät noin 250 000 euron tietämille, hyväkuntoisista pyydettiin 300 000 euroa ja harvinaisia, Alpinan modifioimia Roadstereita laitettiin myyntiin melkein 400 000 euron hinnalla.

Yksi BMW Z8:n erikoisuuksia oli neonputkilla toimivat takavalot.

Halvimmankin BMW Z8:n arvo oli noussut niin selvästi, että autosta pystyy puhumaan erinomaisena sijoituksena – olipa sen ostanut uutena, huippukuntoisena käytettynä tai keskivertoisessa kunnossa olevana.

Henrik Fiskerin kädenjälki näkyy voimakkaasti keulassa – siinä on yhteisiä piirteitä toisen Fiskerin suunnitteleman auton, Aston Martin DB9:n, kanssa.

Sijoittajan vinkki: Suuria nousuja BMW Z8-rintamalla tuskin on luvassa. Sijoita rahasi mieluummin E46-sarjan M3 CSL:ään.

20.12.2018