Maailman naiset saavat keskimäärin puolet vähemmän lapsia kuin 50 vuotta sitten. Lasten määrän kasvu on jo pysähtynyt, ja maapallon väestönkasvu tyssää vuosisadan lopulla.

Elämme historiallisia aikoja. Maailman lasten määrän kasvu on pysähtynyt. Yhdistyneiden kansakuntien väestötilastojen mukaan planeetallamme on kutakuinkin kaksi miljardia alle 15-vuotiasta lasta. Ennusteiden mukaan lasten määrä pysyy tällä tasolla koko kuluvan vuosisadan.

Maailman naiset saavat tätä nykyä keskimäärin puolet vähemmän lapsia kuin 50 vuotta sitten. Vielä 1960- ja 1970-lukujen taitteessa yksi nainen sai keskimäärin viisi lasta. Nyt naiset synnyttävät keskimäärin 2,5 lasta ja vuosisadan lopulla kaksi. Naisten kokonaishedelmällisyysluku ei ole koskaan ollut näin alhainen.

 

Syyt dramaattiseen syntyvyyden alenemiseen löytyvät kehittyvien maiden vaurastumisesta. Naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin aikaisemmin. Heillä on aiempaa paremmat mahdollisuudet muun muassa ehkäisyyn, ja kun lapsikuolleisuus on parantuneen terveydenhoidon vuoksi alentunut, perheet voivat suunnitella jälkeläistensä määrän entistä tarkemmin.

 

Kaikki tämä on merkinnyt sitä, että maailman väestönkasvu on hidastunut. Yhdistyneiden kansakuntien tutkijat arvioivat, että väestön kasvu lähestyy nollaa vuosisadan lopussa.

Tuolloin maailmassa on nykyisen seitsemän ja puolen miljardin sijasta yksitoista miljardia ihmistä. Kasvu keskittyy Aasiaan ja Afrikkaan. Aasian väestö kasvaa vielä miljardilla ennen kuin kasvu pysähtyy vuoden 2050 tienoilla. Afrikan väestö tuplaantuu samaan aikaan kahteen miljardiin ja uudestaan vuosisadan loppuun mennessä neljään miljardiin ihmiseen.

FIM, johtaja, Hertta Alava
Tyttöjen koulutus on ensiarvoisen tärkeää

”Tyttöjen koulutukseen satsaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta syntyvyys saadaan maltillisemmalle tasolle ja tuottavuus nousuun.

Yleisesti ottaen väestönkasvu vaikuttaa positiivisesti talouskasvuun. Kun on enemmän tekijöitä, syntyy enemmän tuotantoa. Haasteena tässä on se, että kaikille ei välttämättä löydy työpaikkoja, mikä voi johtaa sosiaalisiin ongelmiin.

Ihmisten hyvinvoinnin kannalta olennaista on tarkastella pelkän BKT:n sijaan sitä, miten asukasta kohti laskettu bruttokansantuote kasvaa. Aasian maissa on tässä onnistuttu toistaiseksi paremmin kuin Afrikassa.”

Hertta Alava on kehittyvien markkinoiden rahastotiimin johtaja ja FIM BRIC+FIM Frontier sekä FIM Sahara -sijoitusrahastojen päävastuullinen rahastonhoitaja.

16.03.2017