Lohkoketju mahdollistaa luottamuksellisen kaupankäynnin ja tiedonjaon sellaisten osapuolten kesken, jotka eivät tunne toisiaan – tapahtumia varmentamaan ei tarvita kolmatta osapuolta. Innokkaimmat puolestapuhujat uskovat lohkoketjun mullistavan koko maailman, kuten internet aikoinaan.

Itseohjautuvat autot nousivat maaliskuussa uutisotsikoihin isosti – sekä pahassa että hyvässä. Ensin raportoitiin siitä, miten Uberin autonominen auto ajoi Tempen kaupungissa Arizonassa pyörää taluttaneen naisen yli. Uberin auton tekoäly ei havainnut naista. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, jolloin autopilotin ohjaama auto on aiheuttanut ihmisen kuoleman.

Onnettomuutta seuranneella viikolla Googlen emoyhtiö Alphabetin itseohjautuvia autoja kehittävä tytäryhtiö Waymo kertoi tilanneensa 20 000 sähköautoa Jaguar Land Roverilta. Google arvioi, että sen itseohjautuvat autot ajavat yhteensä jopa miljoona matkaa päivässä niinkin pian kuin vuonna 2020.

Itseohjautuvia autoja on yritetty kehittää jo sata vuotta. Nyt tieteisfantasiasta on tulossa totta Uberin onnettomuuden kaltaisista takaiskuista huolimatta. Kaikki itseään kunnioittavat autonvalmistajat, kuten BMW, Nissan, General Motors, Mercedes Benz ja Tesla, kehittelevät omia versioitaan autonomisesta autosta.

Mutta kehitys ei pysähdy siihen, että kaduillamme ja valtateillämme huristelee tulevaisuudessa tuhansia ja taas tuhansia itseohjautuvia autoja. Hurjimmat visionäärit ovat nimittäin kehittäneet ajatuksen autosta, joka omistaa itse itsensä.


Itseään omistavien autojen mahdollistavan teknologian takana on lohkoketjut. 

Ajatuksen itse itsensä omistavasta autosta esitti Googlella aiemmin työskennellyt ja muun muassa kryptovaluutta Bitcoinin kehittämiseen osallistunut ohjelmistokehittäjä Mike Hearn viitisen vuotta sitten. Ideana on, että auto toimii myös autonomisena taloudellisena yksikkönä sen lisäksi, että se osaa ajaa itse.

Tällainen todella autonominen auto hankkii itse matkustajansa verkon välityksellä sekä maksaa saamistaan tuloista polttoaineet, huollot, vakuutukset ja verot. Mike Hearnin mukaan maailmassa, jossa autokyydit hoidetaan itseohjautuvilla, itse itsensä omistavilla autoilla, matkojen kustannukset alenevat dramaattisesti. Näin on muun muassa siksi, että autot kilpailevat keskenään vapailla markkinoilla, mutta niiden ei tarvitse välttämättä tuottaa voittoa.

Hearnin ajatukset kuulostavat todelliselta tieteisfantasialta. Kuitenkin idean mahdollistava teknologia on jo tätä päivää. Kyse on niin sanotusta lohkoketjusta.

Lohkoketjuteknologia toimii muun muassa kryptovaluutta Bitcoinin ytimessä. Innokkaimmat lohkoketjun puolestapuhujat ovat jopa väittäneet lohkoketjun mullistavan maailman samalla tavalla kuin internet on tehnyt.

Lohkoketjun idea on kymmeniä vuosia vanha, mutta sen ensimmäinen varsinainen sovellus oli Bitcoin. Salaperäisen Satoshi Nakamoto -nimen taakse piiloutunut ryhmä tai henkilö julkaisi kymmenen vuotta sitten – finanssikriisin innoittamana – artikkelin vertaisverkkoon perustuvasta sähköisestä valuuttajärjestelmästä.

Ajatuksena oli luoda ilman välikäsiä toimiva maksujärjestelmä. Se ei tarvitse luotettavaa hallinnoijaa, esimerkiksi pankkia, vahvistamaan tapahtumia. Järjestelmä on suunniteltu niin, että tapahtumien vahvistamiseen tarvittava luottamus on rakennettu sen sisään. Erilaisilla salaustekniikoilla on merkittävä rooli, mutta järjestelmän ydin rakentuu lohkoketjun varaan.


Lohkoketju on kuin hajautettu tilikirja.

Lohkoketju on kirjanpidollinen innovaatio. Se on tilikirja, jolla voidaan seurata esimerkiksi hyödykkeiden vaihtoa ja omistusta. Tilikirja on hajautettu vertaisverkkoon, ja jokainen sen tapahtuma on linkitetty edellisiin tapahtumiin. Tilikirjasta on kopio kaikilla vertaisverkon jäsenillä.

Rakenne mahdollistaa luottamuksellisen kaupankäynnin ja tiedonjaon sellaisten osapuolten kesken, jotka eivät tunne toisiaan – eikä tapahtumia varmentamaan tarvita kolmatta osapuolta. Järjestelmä on hajautettu, joten yksikään toimija ei hallitse tai kontrolloi sitä. Tapahtumia on käytännössä mahdotonta väärentää tai muuttaa.


Lohkoketjun lupaus pohjautuu luottamukseen.

Lohkoketjun lupaus liittyy oleellisesti kaikenlaisiin tapahtumiin liittyvään luottamukseen – tai sen puutteeseen. Jos et voi välttämättä luottaa vastapuoleen, tarjolla ei ole luotettavaa kolmatta osapuolta tai sellaisen käyttäminen on kallista, löytyy kuitenkin teknologia, johon luottamus on rakennettu sisään.

Lisäksi lohkoketjuun voidaan liittää niin kutsuttuja älykkäitä sopimuksia. Toisin kuin perinteinen sopimus, älykäs sopimus voi kerätä hyvin suuren määrän tietoa monista ulkopuolisista lähteistä, työstää sitä sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaan koko sopimuksen voimassaolon ajan ja tehdä tämän pohjalta siihen toiminnallisia muutoksia. Sopimuksen ehtojen toteutuminen voi perustua myös sellaiselle informaatioille, jota ei ollut saatavilla sopimusta laadittaessa.

Lohkoketjun idea on hyvin abstrakti, ja jopa alan asiantuntijat kiistelevät siitä, mitkä ovat ”oikeita” lohkoketjuja ja mitkä eivät. Keskustelua käydään myös paljon siitä, miten lohkoketjua voidaan hyödyntää.

Mike Hearnin ajatus täysin autonomisesta autosta pohjautuu lohkoketjun lupauksiin – anonyymeihin luottamuksellisiin tapahtumiin, joita esimerkiksi tietokoneet voivat tehdä keskenään ilman välikäsiä, sekä älykkäisiin sopimuksiin. Viisi vuotta sitten ajatuksiaan esitellessään Hearn sanoi, että tämä on hahmotelma ehkä viidenkymmenen vuoden päästä nähtävästä tulevaisuudesta.

Kuitenkin esimerkiksi Toyota on jo nyt lähtenyt miettimään, miten autoteollisuus voi hyödyntää lohkoketjua. Ja erilaisia lohkoketjuun liittyviä ideoita kehitellään sekä pilotteja ja kokeiluja tehdään parhaillaan alalla kuin alalla.

Nostetaanpa esille viisi esimerkkiä vireillä olevista lohkoketjuhankkeista:

1. Kryptovaluutat

Kymmenen vuotta sitten lanseerattu kryptovaluutta Bitcoin oli ensimmäinen lohkoketjun varsinainen käytännön sovellus. Tätä nykyä maailmassa lasketaan olevan jo yli 1 500 erilaista kryptovaluuttaa.

Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney tylytti maaliskuun alussa Edinburghin yliopistossa pitämässään puheessa kryptovaluuttoja seuraavasti:

”Kryptovaluutat toimivat rahana parhaimmillaan vain joillekin ihmisille, rajoitetussa määrin ja silloinkin vain perinteisten valuuttojen rinnalla. Lyhyesti sanottuna, ne eivät toimi.”

Tästä huolimatta Bitcoinin varaan on rakennettu jo muun muassa erilaisia johdannaismarkkinoita ja kryptovaluuttojen tiimoilla viritetään mitä eriskummallisempia rahoitusjärjestelyjä.

2. Logistiikka

Tanskalainen kuljetusjätti Moeller Maersk ja IBM kehittävät yhteistyössä lohkoketjuteknologiaan pohjautuvaa logistiikkapalvelua. Yhteistyöyrityksen ytimessä on pilvipalveluna tarjottava avoin digitaalinen alusta, jota kuljetuksiin liittyvät organisaatiot voivat hyödyntää.

Alustan ideana on helpottaa kauppatavaroiden liikkumista yli valtiorajojen ja tuoda samalla mukaan lisää läpinäkyvyyttä. Ratkaisut automatisoivat asiakirjaprosesseja, mikä säästää aikaa ja kustannuksia. Toimitusketjun eri toimijat voivat seurata reaaliaikaisesti lähetystapahtuman vaiheita.

Lohkoketjuteknologia mahdollistaa myös älykkäiden sopimusten laatimisen. Niiden avulla voidaan varmistua siitä, että tarvittavat hyväksynnät on saatu, hyväksyntäprosessi nopeutuu ja virheet vähenevät.

3. Timanttikauppa

Maailmanlaajuinen timanttikauppa on halki vuosisatojen perustunut ostajan ja myyjän ehdottomaan luottamukseen. Pelkkä kädenpuristus Antwerpenin timanttipörssissä on riittänyt takaamaan kaupan.

Samalla kuitenkin timanttikauppaan on liittynyt ongelmia. On puhuttu niin sanotuista veritimanteista, joiden alkuperästä ei ole tietoa. Vakuutusyhtiöt ovat myös maksaneet satoja miljoonia euroja timantteihin liittyvistä vakuutuspetoksista.

Everledger-yritys on luonut lohkoketjuteknologiaan pohjautuvan järjestelmän, jolla timantit pystytään rekisteröimään luotettavammin kuin alkuperätodistuksilla. Jokaiselle järjestelmään tuodulle timantille tehdään laserkaiverrus, jonka perusteella jalokivi voidaan tunnistaa.

Lohkoketjussa on tieto timanttien alkuperästä ja omistajanvaihdoksista. Järjestelmä tekee timanttien kaupasta aikaisempaa luotettavampaa ja turvallisempaa.

4. Asuntokauppa

Suomessa asunto-osakekirjat muutetaan digitaalisiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä mahdollistaa kokonaan uudenlaisia asuntokauppaan liittyviä palveluita. Lohkoketjuteknologia voi tulla tässä avuksi.

Suomalaiset pankit ja viranomaiset työstävät parhaillaan projektia, jonka ansiosta uusien asunto-osakkeiden siirtäminen käy aiempaa nopeammin ja näppärämmin. Lohkoketjun ja älykkäiden sopimusten ansiosta myyjien ja ostajien ei enää tarvitse kohdata fyysisesti ja jokainen kaupanteon osapuoli tietää reaaliaikaisesti täsmälleen, miten prosessi etenee. Uudenlainen, lohkoketjuteknologiaan pohjautuva asuntokauppajärjestelmä otettaneen käyttöön jo ensi vuonna.

5. Sote-uudistus

Sikäli kuin sote-uudistus toteutuu, tulevat suomalaiset saamaan palveluseteleitä, joilla he voivat toteuttaa valinnanvapautta terveydenhuollon palveluissa. Palveluseteleiden liikkeellelasku ja niiden hallinnointi on kuitenkin pulmallista, koska terveydenhuollossa tieto ja hallinto ovat hajallaan niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.

Tomorrow Labs on kehittänyt ratkaisuksi lohkoketjuteknologiaa hyödyntävän konseptin. Se kauppaa parhaillaan tuleville 18 maakunnalle ajatusta lohkoketjuratkaisusta, joka loisi prosessiin ryhtiä ja nopeuttaisi järjestelmien yhdistämistä.


Lohkoketjun lupaus on kiehtova.

Periaatteessa lohkoketjuteknologia voisi palauttaa internetiin globaalin luottamuksen ilman kolmansia osapuolia. Kuka tahansa missä päin maailmaa tahansa voisi käydä kauppaa tai tehdä muunlaista vaihtoa kenen kanssa tahansa.

Maailman talousfoorumi on arvioinut, että kymmenen vuoden päästä jo kymmenen prosenttia maailman bruttokansantuotteesta on sidoksissa lohkoketjuteknologiaan. Toistaiseksi teknologia ottaa kuitenkin vasta ensi askeliaan. Valtaosa kehityksestä keskittyy Bitcoiniin ja muihin kryptovaluuttoihin.


Lohkoketjuteknologiassa on puutteita.

Itse teknologiassa on myös puutteensa. Se on hidas ja kuluttaa paljon energiaa.

Visa pystyy esimerkiksi prosessoimaan 2 000 tapahtumaa sekunnissa, mutta lohkoketjuun perustuva kryptovaluuttajärjestelmä Ethereum vain 15. Islanti käyttää enemmän sähköä kryptovaluuttojen louhimiseen kuin talojensa lämmittämiseen.

Moni kysyy myös, että mitä sellaista uutta lohkoketju tuo, jota jo nykyiset järjestelmät ja instituutiot eivät voisi tuottaa paljon sitä paremmin ja tehokkaammin.

Kysymykset ovat hyviä. Mutta lohkoketju voi merkitä todellista vallankumousta.

Kyseessä voi olla vastaavan kaltainen mullistus, joka syntyi, kun fransiskaanimunkki Luca Pacioli loi kaksinkertaisen kirjanpidon 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa. Ilman hänen luomaansa uudistusta niinkin tylsässä asiassa kuin kirjanpidossa maailmamme ei olisi sellainen kuin se on nyt.

Artikkeli perustuu osittain Aalto-yliopiston professori Pekka Nikanderin, Etlan johtavan tutkijan Timo Seppälän ja VTT:n vanhemman tutkijan Arto Laikarin haastatteluihin.

Suhtautuminen lohkoketjuihin kaksijakoista

”Sijoittaja voi suhtautua lohkoketjuteknologiaan joko rauhallisesti tai rauhattomasti”, arvioi FIMin johtaja Mikko Linnanvuori.

”Rauhallista suhtautumista lohkoketjuihin tukee se, että kyseessä on tietotekninen mahdollisuus samaan tapaan kuin ohjelmistorajapinnat tai pakettivälitteinen datasiirto.

Useimpien taloudellisten prosessien toimintaan ja asioiden kirjaamiseen on hyviä vakiintuneita tapoja, joissa keskeinen rooli on jollakin luotetulla taholla – viranomaisella, pankilla tai vaikkapa luottokorttiyhtiöllä. Järjestäytynyt yhteiskunta ja talousjärjestelmä pitävät yllä näitä rakenteita mutta myös muuttavat niitä, mikäli löytyy uusi, parempi tapa. Mahdolliset muutokset toteuttaa todennäköisesti joku olemassa oleva IT-palveluyhtiö, koska lohkoketjuteknologiaa ei liene kattavasti patentoitu.

Rauhatonta lähestymistapaa lohkoketjuteknologiaan puolestaan edustaa ajattelu, että nykyiset rakenteet ja kirjaamistavat sortuisivat jonkin katastrofin seurauksena. Keskuspankkeihin ja viranomaisiin ei voisi luottaa, nykyinen rahajärjestelmä sortuisi ja tilalle tarvittaisiin jotakin uutta. Tai sitten keskusjohtoisuudesta ja -valvonnasta haluttaisiin tietoisesti eroon. Monia näistä tulevaisuudenkuvista ei hevin toivo toteutuviksi.”

Mikko Linnanvuori on FIMin länsimarkkinarahastojen johtaja sekä FIM Brands, FIM Maailma ja FIM USA Sijoitusrahastojen päävastuullinen rahastonhoitaja.

16.04.2018