Lohkoketju mahdollistaa luottamuksellisen kaupankäynnin ja tiedonjaon sellaisten osapuolten kesken, jotka eivät tunne toisiaan – tapahtumia varmentamaan ei tarvita kolmatta osapuolta. Innokkaimmat puolestapuhujat uskovat lohkoketjun mullistavan koko maailman, kuten internet aikoinaan.

Itseohjautuvat autot nousivat maaliskuussa uutisotsikoihin isosti – sekä pahassa että hyvässä. Ensin raportoitiin siitä, miten Uberin autonominen auto ajoi Tempen kaupungissa Arizonassa pyörää taluttaneen naisen yli. Uberin auton tekoäly ei havainnut naista. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, jolloin autopilotin ohjaama auto on aiheuttanut ihmisen kuoleman.

Onnettomuutta seuranneella viikolla Googlen emoyhtiö Alphabetin itseohjautuvia autoja kehittävä tytäryhtiö Waymo kertoi tilanneensa 20 000 sähköautoa Jaguar Land Roverilta. Google arvioi, että sen itseohjautuvat autot ajavat yhteensä jopa miljoona matkaa päivässä niinkin pian kuin vuonna 2020.

Itseohjautuvia autoja on yritetty kehittää jo sata vuotta. Nyt tieteisfantasiasta on tulossa totta Uberin onnettomuuden kaltaisista takaiskuista huolimatta. Kaikki itseään kunnioittavat autonvalmistajat, kuten BMW, Nissan, General Motors, Mercedes Benz ja Tesla, kehittelevät omia versioitaan autonomisesta autosta.

Mutta kehitys ei pysähdy siihen, että kaduillamme ja valtateillämme huristelee tulevaisuudessa tuhansia ja taas tuhansia itseohjautuvia autoja. Hurjimmat visionäärit ovat nimittäin kehittäneet ajatuksen autosta, joka omistaa itse itsensä.


Itseään omistavien autojen mahdollistavan teknologian takana on lohkoketjut. 

Ajatuksen itse itsensä omistavasta autosta esitti Googlella aiemmin työskennellyt ja muun muassa kryptovaluutta Bitcoinin kehittämiseen osallistunut ohjelmistokehittäjä Mike Hearn viitisen vuotta sitten. Ideana on, että auto toimii myös autonomisena taloudellisena yksikkönä sen lisäksi, että se osaa ajaa itse.

Tällainen todella autonominen auto hankkii itse matkustajansa verkon välityksellä sekä maksaa saamistaan tuloista polttoaineet, huollot, vakuutukset ja verot. Mike Hearnin mukaan maailmassa, jossa autokyydit hoidetaan itseohjautuvilla, itse itsensä omistavilla autoilla, matkojen kustannukset alenevat dramaattisesti. Näin on muun muassa siksi, että autot kilpailevat keskenään vapailla markkinoilla, mutta niiden ei tarvitse välttämättä tuottaa voittoa.

Hearnin ajatukset kuulostavat todelliselta tieteisfantasialta. Kuitenkin idean mahdollistava teknologia on jo tätä päivää. Kyse on niin sanotusta lohkoketjusta.

Lohkoketjuteknologia toimii muun muassa kryptovaluutta Bitcoinin ytimessä. Innokkaimmat lohkoketjun puolestapuhujat ovat jopa väittäneet lohkoketjun mullistavan maailman samalla tavalla kuin internet on tehnyt.

Lohkoketjun idea on kymmeniä vuosia vanha, mutta sen ensimmäinen varsinainen sovellus oli Bitcoin. Salaperäisen Satoshi Nakamoto -nimen taakse piiloutunut ryhmä tai henkilö julkaisi kymmenen vuotta sitten – finanssikriisin innoittamana – artikkelin vertaisverkkoon perustuvasta sähköisestä valuuttajärjestelmästä.

Ajatuksena oli luoda ilman välikäsiä toimiva maksujärjestelmä. Se ei tarvitse luotettavaa hallinnoijaa, esimerkiksi pankkia, vahvistamaan tapahtumia. Järjestelmä on suunniteltu niin, että tapahtumien vahvistamiseen tarvittava luottamus on rakennettu sen sisään. Erilaisilla salaustekniikoilla on merkittävä rooli, mutta järjestelmän ydin rakentuu lohkoketjun varaan.


Lohkoketju on kuin hajautettu tilikirja.

Lohkoketju on kirjanpidollinen innovaatio. Se on tilikirja, jolla voidaan seurata esimerkiksi hyödykkeiden vaihtoa ja omistusta. Tilikirja on hajautettu vertaisverkkoon, ja jokainen sen tapahtuma on linkitetty edellisiin tapahtumiin. Tilikirjasta on kopio kaikilla vertaisverkon jäsenillä.

Rakenne mahdollistaa luottamuksellisen kaupankäynnin ja tiedonjaon sellaisten osapuolten kesken, jotka eivät tunne toisiaan – eikä tapahtumia varmentamaan tarvita kolmatta osapuolta. Järjestelmä on hajautettu, joten yksikään toimija ei hallitse tai kontrolloi sitä. Tapahtumia on käytännössä mahdotonta väärentää tai muuttaa.


Lohkoketjun lupaus pohjautuu luottamukseen.

Lohkoketjun lupaus liittyy oleellisesti kaikenlaisiin tapahtumiin liittyvään luottamukseen – tai sen puutteeseen. Jos et voi välttämättä luottaa vastapuoleen, tarjolla ei ole luotettavaa kolmatta osapuolta tai sellaisen käyttäminen on kallista, löytyy kuitenkin teknologia, johon luottamus on rakennettu sisään.

Lisäksi lohkoketjuun voidaan liittää niin kutsuttuja älykkäitä sopimuksia. Toisin kuin perinteinen sopimus, älykäs sopimus voi kerätä hyvin suuren määrän tietoa monista ulkopuolisista lähteistä, työstää sitä sopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaan koko sopimuksen voimassaolon ajan ja tehdä tämän pohjalta siihen toiminnallisia muutoksia. Sopimuksen ehtojen toteutuminen voi perustua myös sellaiselle informaatioille, jota ei ollut saatavilla sopimusta laadittaessa.

Lohkoketjun idea on hyvin abstrakti, ja jopa alan asiantuntijat kiistelevät siitä, mitkä ovat ”oikeita” lohkoketjuja ja mitkä eivät. Keskustelua käydään myös paljon siitä, miten lohkoketjua voidaan hyödyntää.

Mike Hearnin ajatus täysin autonomisesta autosta pohjautuu lohkoketjun lupauksiin – anonyymeihin luottamuksellisiin tapahtumiin, joita esimerkiksi tietokoneet voivat tehdä keskenään ilman välikäsiä, sekä älykkäisiin sopimuksiin. Viisi vuotta sitten ajatuksiaan esitellessään Hearn sanoi, että tämä on hahmotelma ehkä viidenkymmenen vuoden päästä nähtävästä tulevaisuudesta.

Kuitenkin esimerkiksi Toyota on jo nyt lähtenyt miettimään, miten autoteollisuus voi hyödyntää lohkoketjua. Ja erilaisia lohkoketjuun liittyviä ideoita kehitellään sekä pilotteja ja kokeiluja tehdään parhaillaan alalla kuin alalla.

Nostetaanpa esille viisi esimerkkiä vireillä olevista lohkoketjuhankkeista:

1. Kryptovaluutat

Kymmenen vuotta sitten lanseerattu kryptovaluutta Bitcoin oli ensimmäinen lohkoketjun varsinainen käytännön sovellus. Tätä nykyä maailmassa lasketaan olevan jo yli 1 500 erilaista kryptovaluuttaa.

Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark Carney tylytti maaliskuun alussa Edinburghin yliopistossa pitämässään puheessa kryptovaluuttoja seuraavasti:

”Kryptovaluutat toimivat rahana parhaimmillaan vain joillekin ihmisille, rajoitetussa määrin ja silloinkin vain perinteisten valuuttojen rinnalla. Lyhyesti sanottuna, ne eivät toimi.”

Tästä huolimatta Bitcoinin varaan on rakennettu jo muun muassa erilaisia johdannaismarkkinoita ja kryptovaluuttojen tiimoilla viritetään mitä eriskummallisempia rahoitusjärjestelyjä.

2. Logistiikka

Tanskalainen kuljetusjätti Moeller Maersk ja IBM kehittävät yhteistyössä lohkoketjuteknologiaan pohjautuvaa logistiikkapalvelua. Yhteistyöyrityksen ytimessä on pilvipalveluna tarjottava avoin digitaalinen alusta, jota kuljetuksiin liittyvät organisaatiot voivat hyödyntää.

Alustan ideana on helpottaa kauppatavaroiden liikkumista yli valtiorajojen ja tuoda samalla mukaan lisää läpinäkyvyyttä. Ratkaisut automatisoivat asiakirjaprosesseja, mikä säästää aikaa ja kustannuksia. Toimitusketjun eri toimijat voivat seurata reaaliaikaisesti lähetystapahtuman vaiheita.

Lohkoketjuteknologia mahdollistaa myös älykkäiden sopimusten laatimisen. Niiden avulla voidaan varmistua siitä, että tarvittavat hyväksynnät on saatu, hyväksyntäprosessi nopeutuu ja virheet vähenevät.

3. Timanttikauppa

Maailmanlaajuinen timanttikauppa on halki vuosisatojen perustunut ostajan ja myyjän ehdottomaan luottamukseen. Pelkkä kädenpuristus Antwerpenin timanttipörssissä on riittänyt takaamaan kaupan.

Samalla kuitenkin timanttikauppaan on liittynyt ongelmia. On puhuttu niin sanotuista veritimanteista, joiden alkuperästä ei ole tietoa. Vakuutusyhtiöt ovat myös maksaneet satoja miljoonia euroja timantteihin liittyvistä vakuutuspetoksista.

Everledger-yritys on luonut lohkoketjuteknologiaan pohjautuvan järjestelmän, jolla timantit pystytään rekisteröimään luotettavammin kuin alkuperätodistuksilla. Jokaiselle järjestelmään tuodulle timantille tehdään laserkaiverrus, jonka perusteella jalokivi voidaan tunnistaa.

Lohkoketjussa on tieto timanttien alkuperästä ja omistajanvaihdoksista. Järjestelmä tekee timanttien kaupasta aikaisempaa luotettavampaa ja turvallisempaa.

4. Asuntokauppa

Suomessa asunto-osakekirjat muutetaan digitaalisiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tämä mahdollistaa kokonaan uudenlaisia asuntokauppaan liittyviä palveluita. Lohkoketjuteknologia voi tulla tässä avuksi.

Suomalaiset pankit ja viranomaiset työstävät parhaillaan projektia, jonka ansiosta uusien asunto-osakkeiden siirtäminen käy aiempaa nopeammin ja näppärämmin. Lohkoketjun ja älykkäiden sopimusten ansiosta myyjien ja ostajien ei enää tarvitse kohdata fyysisesti ja jokainen kaupanteon osapuoli tietää reaaliaikaisesti täsmälleen, miten prosessi etenee. Uudenlainen, lohkoketjuteknologiaan pohjautuva asuntokauppajärjestelmä otettaneen käyttöön jo ensi vuonna.

5. Sote-uudistus

Sikäli kuin sote-uudistus toteutuu, tulevat suomalaiset saamaan palveluseteleitä, joilla he voivat toteuttaa valinnanvapautta terveydenhuollon palveluissa. Palveluseteleiden liikkeellelasku ja niiden hallinnointi on kuitenkin pulmallista, koska terveydenhuollossa tieto ja hallinto ovat hajallaan niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella.

Tomorrow Labs on kehittänyt ratkaisuksi lohkoketjuteknologiaa hyödyntävän konseptin. Se kauppaa parhaillaan tuleville 18 maakunnalle ajatusta lohkoketjuratkaisusta, joka loisi prosessiin ryhtiä ja nopeuttaisi järjestelmien yhdistämistä.


Lohkoketjun lupaus on kiehtova.

Periaatteessa lohkoketjuteknologia voisi palauttaa internetiin globaalin luottamuksen ilman kolmansia osapuolia. Kuka tahansa missä päin maailmaa tahansa voisi käydä kauppaa tai tehdä muunlaista vaihtoa kenen kanssa tahansa.

Maailman talousfoorumi on arvioinut, että kymmenen vuoden päästä jo kymmenen prosenttia maailman bruttokansantuotteesta on sidoksissa lohkoketjuteknologiaan. Toistaiseksi teknologia ottaa kuitenkin vasta ensi askeliaan. Valtaosa kehityksestä keskittyy Bitcoiniin ja muihin kryptovaluuttoihin.


Lohkoketjuteknologiassa on puutteita.

Itse teknologiassa on myös puutteensa. Se on hidas ja kuluttaa paljon energiaa.

Visa pystyy esimerkiksi prosessoimaan 2 000 tapahtumaa sekunnissa, mutta lohkoketjuun perustuva kryptovaluuttajärjestelmä Ethereum vain 15. Islanti käyttää enemmän sähköä kryptovaluuttojen louhimiseen kuin talojensa lämmittämiseen.

Moni kysyy myös, että mitä sellaista uutta lohkoketju tuo, jota jo nykyiset järjestelmät ja instituutiot eivät voisi tuottaa paljon sitä paremmin ja tehokkaammin.

Kysymykset ovat hyviä. Mutta lohkoketju voi merkitä todellista vallankumousta.

Kyseessä voi olla vastaavan kaltainen mullistus, joka syntyi, kun fransiskaanimunkki Luca Pacioli loi kaksinkertaisen kirjanpidon 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa. Ilman hänen luomaansa uudistusta niinkin tylsässä asiassa kuin kirjanpidossa maailmamme ei olisi sellainen kuin se on nyt.

Artikkeli perustuu osittain Aalto-yliopiston professori Pekka Nikanderin, Etlan johtavan tutkijan Timo Seppälän ja VTT:n vanhemman tutkijan Arto Laikarin haastatteluihin.

Suhtautuminen lohkoketjuihin kaksijakoista

”Sijoittaja voi suhtautua lohkoketjuteknologiaan joko rauhallisesti tai rauhattomasti”, arvioi FIMin johtaja Mikko Linnanvuori.

”Rauhallista suhtautumista lohkoketjuihin tukee se, että kyseessä on tietotekninen mahdollisuus samaan tapaan kuin ohjelmistorajapinnat tai pakettivälitteinen datasiirto.

Useimpien taloudellisten prosessien toimintaan ja asioiden kirjaamiseen on hyviä vakiintuneita tapoja, joissa keskeinen rooli on jollakin luotetulla taholla – viranomaisella, pankilla tai vaikkapa luottokorttiyhtiöllä. Järjestäytynyt yhteiskunta ja talousjärjestelmä pitävät yllä näitä rakenteita mutta myös muuttavat niitä, mikäli löytyy uusi, parempi tapa. Mahdolliset muutokset toteuttaa todennäköisesti joku olemassa oleva IT-palveluyhtiö, koska lohkoketjuteknologiaa ei liene kattavasti patentoitu.

Rauhatonta lähestymistapaa lohkoketjuteknologiaan puolestaan edustaa ajattelu, että nykyiset rakenteet ja kirjaamistavat sortuisivat jonkin katastrofin seurauksena. Keskuspankkeihin ja viranomaisiin ei voisi luottaa, nykyinen rahajärjestelmä sortuisi ja tilalle tarvittaisiin jotakin uutta. Tai sitten keskusjohtoisuudesta ja -valvonnasta haluttaisiin tietoisesti eroon. Monia näistä tulevaisuudenkuvista ei hevin toivo toteutuviksi.”

Mikko Linnanvuori on FIMin länsimarkkinarahastojen johtaja sekä FIM Brands, FIM Maailma ja FIM USA Sijoitusrahastojen päävastuullinen rahastonhoitaja.

16.04.2018

En blockkedja möjliggör en konfidentiell handel och utbyte av information mellan sådana parter som inte känner varandra – det krävs ingen tredje part för att verifiera transaktionerna. De ivrigaste förespråkarna är övertygade om att blockkedjor kan medföra en omvälvning i världen, såsom internet tidigare gjort.

I mars förekom stora nyhetsrubriker om självstyrande bilar – både negativa och positiva nyheter. Först kom en rapport om hur Ubers autonoma bil körde över en kvinna som ledde sin cykel i staden Tempe i Arizona. Den artificiella intelligensen i Ubers bil lade inte märke till kvinnan. Uppenbarligen är detta första gången en bil som styrs med autopilot har orsakat ett dödsfall.

Veckan efter olyckan meddelade Waymo, ett dotterbolag till Googles moderbolag Alphabet, att man har beställt 20 000 elbilar från Jaguar Land Rover. Google bedömde att dess självstyrande bilar kommer att göra upp till en miljoner resor dagligen så tidigt som år 2020.

I redan hundra års tid har man försökt utveckla självstyrande bilar. Nu håller den vetenskapliga fantasin på att förverkligas, trots motgångarna i likhet med Ubers olycksfall. Alla biltillverkare med självrespekt, såsom BMW, Nissan, General Motors, Mercedes Benz och Tesla, utvecklar sina egna versioner av autonoma bilar.

Men utvecklingen upphör inte med att det i framtiden förekommer tusentals och åter tusentals självstyrande bilar på våra gator och riksvägar. De galnaste visionärerna har nämligen utvecklat tanken på en bil som äger sig själv.


Bakom den teknologi som möjliggör bilar som äger sig själva står blockkedjorna.

För cirka fem år sedan lade programvaruutvecklaren Mike Hearn, som tidigare har arbetat hos Google och bland annat har deltagit i utvecklandet av kryptovalutan Bitcoin, fram tanken på en bil som skulle äga sig själv. Idén är att bilen även skulle fungera som en autonom ekonomisk enhet utöver att den skulle kunna köra på egen hand.

En sådan verkligt autonom bil skaffar själv sina passagerare via nätet och betalar bränsle, service, försäkringar och skatter med de intäkter den erhåller. Enligt Mike Hearn kommer resekostnaderna att minska dramatiskt i en värld där bilresorna sköts med självstyrande bilar som äger sig själva. Orsaken till detta är bland annat att bilarna konkurrerar sinsemellan på den fria marknaden, men de behöver nödvändigtvis inte ge vinst.

Hearns tankar låter verkligen som science fiction. Den teknologi som kan förverkliga idén finns ändå redan idag. Det är frågan om en så kallad blockkedja.

Blockkedjeteknologin fungerar bland annat i kryptovalutan Bitcoins kärna. De ivrigaste förespråkarna av blockkedjan har till och med påstått att blockkedja kommer att medföra en omvälvning av världen på samma sätt som internet har gjort.

Idén bakom blockkedjan har funnits i tiotals år, men Bitcoin är den första egentliga applikationen. Den grupp eller person som gömmer sig bakom det hemlighetsfulla namnet Satoshi Nakamoto publicerade – inspirerade av finanskrisen – en artikel om ett digitalt valutasystem som bygger på ett p2p-nätverk.

Syftet var att skapa ett betalningssystem som fungerar utan mellanhänder. Det kräver inte en pålitlig administratör, till exempel en bank, för att verifiera transaktioner. Systemet har planerat så att det förtroende som krävs för en verifiering av transaktionerna är integrerat. Olika krypteringstekniker spelar en betydande roll, men kärnan i systemet är byggt med stöd av en blockkedja.


En blockkedja är det samma som en splittrad kassabok.

En blockkedja är en bokföringsmässig innovation. Den är en kassabok med vilken man bland annat kan följa upp hur varor omsätts och ägs. Kassaboken är splittrad i ett p2p-nätverk och varje transaktion är länkad till tidigare transaktioner. Alla medlemmar i p2p-nätverket har en kopia av kassaboken.

Uppbyggnaden möjliggör en konfidentiell handel och utbyte av information mellan sådana parter som inte känner varandra – det krävs ingen tredje part för att verifiera transaktionerna. Systemet är splittrat, vilket betyder att ingen av aktörerna administrerar eller kontrollerar det. Det är i praktiken omöjligt att förfalska eller ändra transaktioner.


Blockkedjans löfte baserar sig på förtroende.

Blockkedjans löfte hör väsentligt samman med förtroende som rör alla slags transaktioner – eller brist på förtroende. Om du inte nödvändigtvis kan lita helt på den motsatta parten, finns det ingen tillförlitlig tredje part eller användningen av en sådan är dyrt, men det finns dock en teknologi där förtroendet har integrerats.

Dessutom kan man till blockkedjan koppla så kallade smarta avtal. I motsats till ett traditionellt avtal kan ett smart avtal samla en mycket stor mängd information från många externa källor, bearbeta den enligt de villkor som har fastställts i avtalet under hela den tid avtalet är i kraft och utifrån detta utföra funktionsmässiga ändringar. Förverkligandet av avtalsvillkoren kan även bygga på sådan information som inte var tillgänglig när avtalet upprättades.

Idén bakom blockkedjan är mycket abstrakt och till och med experter på området är oeniga om vilka blockkedjor är ”riktiga” och vilka inte. Man diskuterar även livligt om hur en blockkedja kan utnyttjas.

Mike Hearns tanke på en helt autonom bil grundar sig på blockkedjans löfte – på anonyma konfidentiella transaktioner, som till exempel datorer kan utföra utan mellanhänder, samt på smarta avtal. När Hearn för fem år sedan presenterade sin idé berättade han att detta är ett scenario över den framtid som kanske är verklighet om femtio år.

Till exempel Toyota har dock redan börjat fundera över hur bilindustrin skulle kunna utnyttja en blockkedja. Olika idéer som rör blockkedjan utvecklas och pilotprojekt och experiment pågår som bäst på många olika områden.

Här är fem exempel på pågående projekt med blockkedjor:

1. Kryptovaluta

Kryptovalutan Bitcoin, som lanserades för tio år sedan, var blockkedjans första egentliga praktiska applikation. Idag uppskattar man att det redan finns över 1 500 olika kryptovalutor i världen.

I sitt tal i universitetet i Edinburgh i början av mars risade Mark Carney, chef för den brittiska centralbanken, kryptovalutor enligt följande:

”Kryptovalutorna fungerar i bästa fall som pengar endast för ett fåtal, i begränsad omfattning och även då endast vid sidan av traditionella valutor. Kort sagt, de fungerar inte.”

Trots detta har man redan byggt upp bland annat olika terminsmarknader som baserar sig på Bitcoin och man håller på att genomföra de mest besynnerliga finansieringsarrangemangen utgående från kryptovalutor.

2. Logistik

Den danska transportjätten Moeller Maersk och IBM utvecklar tillsammans en logistiktjänst som grundar sig på blockkedjeteknologin. Kärnan i samarbetsföretaget är en öppen digital plattform som erbjuds som en molntjänst och som organisationer med anknytning till transporter kan dra nytta av.

Syftet med plattformen är att underlätta den gränsöverskridande transporten av handelsvaror och samtidigt erbjuda mer genomskinlighet. Lösningar automatiserar dokumentprocesserna, vilket sparar tid och kostnader. De olika aktörerna i leveranskedjan kan följa upp transporthändelsens olika skeden i realtid.

Blockkedjeteknologin gör det även möjligt att upprätta smarta avtal. Med hjälp av dessa kan man säkerställa att man har fått de godkännanden som krävs, godkännandeprocessen blir snabbare och det sker färre fel.

3. Diamanthandeln

Den globala diamanthandeln har under århundraden grundat sig på ett ovillkorligt förtroende mellan köparen och säljaren. Ett handslag på diamantbörsen i Antwerpen har varit det enda som har behövts för att garantera en affär.

Samtidigt har det dock förekommit problem inom diamanthandeln. Man har talat om så kallade blodsdiamanter, vars ursprung man inte känner till. Försäkringsbolagen har även betalat hundratals miljoner euro för försäkringsbedrägerier med anknytning till diamanter.

Företaget Everledger har skapat ett system som bygger på blockkedjeteknologin och med vilket diamanterna kan registreras på ett mer tillförlitligt sätt än med ursprungsintyg. Varje diamant som införs i systemet förses med en lasergravyr utifrån vilken ädelstenen kan identifieras.

Blockkedjan innehåller information om diamanternas ursprung och ägarbyten. Systemet gör handeln med diamanter mer tillförlitlig och säkrare än tidigare.

4. Bostadshandel

I Finland kommer bostadsaktiebreven under de kommande tio åren att ändras till digitala. Detta möjliggör helt nya tjänster med anknytning till bostadshandeln. Här kan blockkedjeteknologin vara till hjälp.

De finska bankerna och myndigheterna utarbetar för närvarande ett projekt med hjälp av vilket överförandet av nya bostadsaktier kan ske snabbare och smidigare än tidigare. Tack vare blockkedjan och smarta avtal behöver säljare och köpare inte längre träffas öga mot öga och alla affärsparter känner i realtid till exakt hur processen framskrider. Det nya systemet för bostadshandel som grundar sig på blockkedjeteknologin torde tas i bruk redan nästa år.

5. Sote-reformen

Om sote-reformen förverkligas kommer finländarna att få servicesedlar med vilka de kan förverkliga valfriheten vad gäller tjänster inom hälsovården. Lanseringen och förvaltningen av servicesedlar är dock komplicerad, eftersom informationen och administrationen inom hälsovården är splittrad både inom den privata och den offentliga sektorn.

Tomorrow Labs har som en lösning utvecklat ett koncept som utnyttjar blockkedjeteknologi. För närvarande marknadsför företaget tanken på en blockkedjelösning till de kommande 18 landskapen, vilket skulle ge processen en struktur och göra integreringen av de olika systemen snabbare.


Blockkedjans löfte är fascinerande.

I princip skulle blockkedjeteknologin kunna återställa det globala förtroendet på nätet, utan några tredje parter. Vem som helst, var som helst i världen, skulle kunna göra affärer eller andra slags byten med vem som helst.

Det världsekonomiska forumet har bedömt att om tio år kommer redan tio procent av världens bruttonationalprodukt att vara kopplat till blockkedjeteknologin. Tills vidare trampar teknologin dock ännu i barnskorna. Merparten av utvecklingen fokuserar på Bitcoin och andra kryptovalutor.


Det förekommer brister i blockkedjeteknologin.

Det förekommer även brister i själva teknologin. Den är långsam och förbrukar mycket energi.

Visa kan till exempel hantera 2 000 transaktioner per sekund, men kryptovalutasystemet Ethereum, som bygger på en blockkedja, endast 15. Island förbrukar mer energi på att utvinna kryptovalutor än på att värma upp sina hus.

Många ställer också frågan vad en sådan ny blockkedja för med sig som redan de nuvarande systemen och institutionerna inte skulle kunna producera på ett mycket bättre och effektivare sätt.

Frågorna är bra. Men en blockkedja kan innebära en verklig revolution.

Det kan vara frågan om en liknande omvälvning som då franciskanermunken Luca Pacioli skapade den dubbla bokföringen vid sekelskiftet 1400–1500. Utan den förnyelse han gjorde skulle vår värld inte ens vad gäller en så tråkig sak som bokföring se ut som den gör idag.

Artikeln grundar sig delvis på intervjuer med Pekka Nikander, professor vid Aalto-universitetet, Etlas ledande forskare Timo Seppälä och VTT:s äldre forskare Arto Laikari.

Inställningen till blockkedjor är tudelad

”En placerare kan förhålla sig antingen lugnt eller oroligt till blockkedjeteknologin”, bedömer FIMs chef Mikko Linnanvuori.

”En lugn inställning till blockkedjor stöds av det faktum att det är frågan om en datateknisk möjlighet på samma sätt som programvarugränssnitt eller paketkopplad dataöverföring.

Det finns bra etablerade tillvägagångssätt vad gäller de flesta ekonomiska processernas funktion och ärendenas registrering, där någon tillförlitlig part – myndighet, bank eller kanske ett kreditkortsbolag – spelar en central roll. Det organiserade samhället och ekonomisystemet upprätthåller dessa strukturer, men kan även ändra dem om man hittar ett nytt och bättre tillvägagångssätt. Eventuella förändringar genomförs sannolikt av ett redan befintligt IT-servicebolag, eftersom blockkedjeteknologin inte torde vara patenterad på ett heltäckande sätt.

En orolig inställning till blockkedjeteknologin representerar å sin sida tanken om att de nuvarande strukturerna och registreringsmetoderna skulle krascha till följd av en katastrof. Man skulle inte kunna lita på centralbankerna och myndigheterna, det nuvarande finanssystemet skulle krascha och man skulle behöva ersätta det med något nytt. Eller man skulle medvetet vilja bli av med centraliserat ledarskap och tillsyn. Man vill ju helst inte att någon av dessa framtidsbilder ska bli verklighet.”

Mikko Linnanvuori är direktör för FIM Västmarknaders fondteam samt huvudansvarig fondförvaltare för FIM BrandsFIM Global och FIM USA.

02.05.2018