Suomen väestö, työvoima ja talous kasvavat ilmaisen inhimillisen pääoman, maahanmuuttajien varassa. Mitä nopeammin he työllistyvät, sitä paremmin meillä kaikilla menee.

Turvapaikanhakijat maksavat valtiolle lähes miljardin ensi vuonna. (A-Studio, 27.11.2015)

Konkarivirkamies: Maahanmuuton kulut voivat kymmenkertaistua, mutta hinta kannattaa maksaa. (Yle Uutiset, 1.2.2016)

Tutkija: 10 000 maahanmuuttajaa tuo 600 miljoonaa koulutuspääomaa. (Turun Sanomat, 24.9.2015)

Ruotsi hyötynyt maahanmuutosta yli 90 miljardia. (Savon Sanomat, 19.9.2015)

Poiminnat uutisotsikoista ovat noin puolen vuoden ajalta. Etenkin viimesyksyinen Suomeen suuntautuvien turvapaikanhakijoiden virta nostatti keskustelun uusille kierrosluvuille. Onko maahanmuutto rasite Suomen kansantaloudelle vai voisiko siitä kenties olla jotain hyötyä?

Ennen kuin käymme itse asian kimppuun, on syytä tarkastella maahanmuuttotilastoja. Kuinka paljon Suomeen ylipäätänsä muuttaa ihmisiä muualta?

vaesto

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomen väestö kasvaa nykyään maahanmuuton varassa. Luonnollinen väestönlisäys, eli syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus, oli viime vuonna vain muutama tuhatta henkeä.

Suomen väkiluku kasvoi kuitenkin 14 860 hengellä 5 486 616 henkeen. Suurin syy kasvuun oli muuttovoitto ulkomailta.

maahanmuutto, maastamuutto

Maahanmuuttovirasto myönsi viime vuonna ensimmäisen oleskeluluvan Suomeen 20 709 henkilölle. Tähän lukuun eivät sisälly sellaiset hakijat, jotka ovat Suomen kansalaisten perheenjäseniä, eivätkä myöskään EU-kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä. Suurin osa luvista myönnettiin aikaisempien vuosien tapaan joko perhesiteen, opiskelun tai työn perusteella. Eniten oleskelulupia myönnettiin venäläisille, kiinalaisille ja intialaisille.

oleskeluluvat

Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan sai viime vuonna 1 628 henkilöä. Tämä luku kasvanee tänä vuonna huomattavasti, kun otetaan huomioon turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Viime vuonna Suomeen saapui enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aikaisemmin.

Vuoden loppuun mennessä hakijoita oli 32 476 henkilöä. Viranomaisarvioiden mukaan näistä turvapaikanhakijoista ehkä noin kolmasosa, eli 10 000 henkeä saa oleskeluluvan.

Suomen saapuneet turvapaikanhakijat

Maahanmuuttajien osuus väestöstä on kasvussa, ja turvapaikanhakijoita on tullut maahan ennätysmäärä. Tätä taustaa vasten ei ole ihmeellistä, että niin kansalaiset, poliitikot kuin tutkijatkin ovat alkaneet pohtia sitä, mikä on maahanmuuttajien rooli kansantaloudessa. Ovatko maahanmuuttajat taloudellinen rasite? Vai voisivatko he olla voimavara?

Yhtäältä voidaan arvioida esimerkiksi sitä, mitä kuluja esimerkiksi turvapaikanhakijoista ja myönteisen päätöksen saaneista ihmisistä aiheutuu valtion taloudelle lyhyellä aikavälillä. A-Studio arvioi viime syksynä eri ministeriöistä saatujen tietojen perusteella, että tänä vuonna tällaisia kuluja koituisi 800 miljoonan euron edestä.

Toisaalta voidaan pohtia maahanmuuton pitkäaikaisia vaikutuksia. Tässä yhteydessä vedotaan monesti ruotsalaisen ajatushautomo Reforminstitutetin selvitykseen, jonka mukaan maahanmuuton kustannukset ovat pääosin lyhytaikaisia, mutta pitkällä aikavälillä maahanmuutto kasvattaa kansantaloutta. Se parantaa kilpailukykyä, kasvattaa ulkomaankauppaa, vahvistaa yrittäjyyttä sekä lisää työmarkkinoiden joustavuutta. Arena Idén on laskenut, että maahanmuutto on tuottanut Ruotsille vuodesta 1950 lähtien 900 miljardia kruunua sekä kasvattanut kansantuotetta 22 prosentilla.


”Maahanmuutto on tuottanut Ruotsille vuodesta 1950 lähtien 900 miljardia kruunua sekä kasvattanut kansantuotetta 22 prosentilla.”

Yksi laskee maahanmuuton aiheuttavan kuluja, toinen arvioi sen tuovan tuottoja. Lähestymistapoja vertailtaessa huomaa, että maahanmuuton taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ongelma on siinä, mihin vaikutuksiin ja millä aikavälillä huomio kiinnitetään. Tarkastellaanko esimerkiksi valtion taloutta vai kansantaloutta kokonaisuutena? Ja jos puhutaan kansantalouden kokonaisuudesta, niin puhutaanko bruttokansantuotteesta, kilpailukyvystä, työllisyydestä vai mistä? Entä mikä on oikea aikajänne, jolla vaikutusten pitäisi näkyä? Vuosi, kymmenen vuotta, sukupolvi, puoli vuosisataa?

Tutkijat ja asiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, että kaikista parhaiten maahanmuuton taloudelliset vaikutukset kiteytyvät maahanmuuttajien työllisyysasteeseen. Esimerkiksi Wellesley Collegessa vanhempana tutkijana työskentelevä Sari Pekkala-Kerr toteaa, että maahanmuuttajien työllistyminen ja heidän ansiotasonsa kehitys maassa oleskelun myötä antaa yleensä parhaan kuvan siitä, kuinka maahanmuuttajat ovat sopeutuneet työmarkkinoille ja osallistuvat verojen maksuun.

”Lisäksi maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia voi arvioida siltä kannalta, kuinka muuttajat vaikuttavat kohdemaan kansalaisten työllisyyteen ja ansioihin”, Pekkala-Kerr kertoo.

”Tätä aihetta koskevat tutkimukset yleensä havaitsevat, että heikosti koulutetut maahanmuuttajat syrjäyttävät ainoastaan kaikkein heikoimmin koulutettuja natiiveja. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät tyypillisesti aiheuta negatiivisia vaikutuksia juuri millekään kansalaisryhmälle.”

stetoskooppi

Kolmas tapa mitata maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia on tarkastella muuttajien vaikutuksia verojen ja julkisten menojen tasapainoon. Pekkala-Kerrin mukaan näiden laskelmien tekeminen on melko hankalaa, ja ne perustuvat monille tiedoille sekä oletuksille siitä, kuinka nuoria ja koulutettuja maahanmuuttajat ovat, kauanko he pysyvät maassa sekä kuinka nopeasti ja pysyvästi he työllistyvät.
”Itse valitsisin mittariksi työllisyysasteen, koska muut mittarit kuitenkin riippuvat suuresti työllistymisestä ja ansiokehityksestä”, hän toteaa.

Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla neuvonantajana työskentelevä Juuso Vanhala on samoilla linjoilla Pekkala-Kerrin kanssa. Hän toteaa, että maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen ja kansantalouteen on mielekästä tarkastella vain maahanmuuttajien koko elinkaaren yli, ja tässä suhteessa työllisyysaste kuvaa hyvin kokonaistilannetta.

stiftinpoistaja

”Maahanmuuttaja aiheuttaa julkiselle taloudelle suoria kustannuksia maassaolon ensimmäisinä vuosina esimerkiksi kotouttamisen kustannuksina”, Vanhala toteaa.

”Julkisen talouden kokonaisvaikutusten kannalta tärkeämpää on kuitenkin, työllistyykö maahanmuuttaja, jääkö hän pysyvästi Suomeen ja kuinka hyvin hänen lapsensa pärjäävät – ja tähän viimeiseenkin vaikuttaa vanhempien työllisyys. Valtaosa maahanmuuttajista on työikäisiä, joten maahanmuuttoon liittyy suuri kansantaloudellinen potentiaali. Jos maahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäinen kantaväestö, vaikutus julkiseen talouteen on selvästi positiivinen.”


”Maahanmuuttajien työllisyysaste kiteyttää kokonaistilanteen.”

Miltä maahanmuutto sitten näyttää työllisyysasteen näkökulmasta? Miten hyvin maahanmuuttajat työllistyvät?

Ainakin entistä suurempi osa suomalaisista työikäisistä (18–64 vuotta) on taustaltaan ulkomaalaisia. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työikäisen kantaväestön, eli kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni 80 000 hengellä vuosina 1987–2014. Samaan aikaan vieraskielisten, eli maahanmuuttajataustaisten työikäisten määrä kasvoi 221 000 henkilöllä. Työikäisten määrä Suomessa vähenee runsaalla 10 000 henkilöllä vuosittain pari seuraavaa vuosikymmentä, jos maahanmuuttajien määrä ei kasva.

Suomen talous, työikäisten määrän kehitys

Maahanmuuttajataustaisten työllisten määrä kasvoi vuosina 2000–2014 85 000 henkilöllä. Samalla kantaväestön eli kotimaisia kieliä puhuvien työllisten määrä vähentyi 33 000 henkilöllä. Kantaväestöön kuuluvien työttömien määrä kasvoi noin 17 000:lla, ja vieraskielisten työttömien määrä 28 000 henkilöllä.

Maahanmuuttajien työttömyys on laskenut vuosina 2000–2014. Lasku oli erityisen jyrkkää aina vuoden 2008 finanssikriisiin asti, minkä jälkeen työttömyys on kääntynyt nousuun.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on hieman yli kaksinkertainen verrattuna Suomen kansalaisiin.


”Yksi laskee kuluja, toinen arvioi tuottoja.”

Vuonna 2014 maahanmuuttajien työttömyysaste oli 27 prosenttia, kun se vielä vuonna 2000 oli 32 prosenttia. Suomen kansalaisten työttömyysaste vuonna 2014 oli 13 prosenttia.

Maahanmuuttajien osalta korkein työttömyysaste oli Afrikan valtioiden kansalaisilla, 42 prosenttia. Matalin työttömyysaste oli Euroopan valtioiden kansalaisilla, 23 prosenttia.

Sari Pekkala-Kerr toteaakin, että pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomeen suuntautuva maahanmuutto on ollut jokseenkin ”kaksijakoista”. Toisaalta maahan on saapunut esimerkiksi EU-maista, Virosta ja Venäjältä varsin hyvin koulutettua ja helposti työllistyvää väkeä. Mutta samaan aikaan on saapunut muuttajia, jotka eivät ole työllistyneet yhtä helposti.

mm_gr_ulkomaalaistaustaiset

”Etenkin ne naiset, jotka saapuvat konfliktialueilta – luultavasti turvapaikanhakijoina – jäävät usein työvoiman ulkopuolelle joko pitkäksi ajaksi tai jopa pysyvästi”, hän sanoo.

”Ja valitettavasti työperäiset koulutetut maahanmuuttajat eivät useinkaan jää Suomeen pysyvästi.”

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllisyys paranee maassa vietettyjen vuosien mukaan. Vuoden maassa asuneiden maahanmuuttajien työllisyysaste on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 41 prosenttia, mutta kuusi vuotta maassa asuneiden työllisyysaste on jo kymmenen prosenttiyksikköä parempi.


”Maahanmuuttajien työttömyys laski tuntuvasti vuosina 2000–2013.”

Miten merkittävästä kansantaloudellisesta asiasta maahanmuutossa ja maahanmuuttajien työllistymisessä sitten on kysymys? Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Kaarina Reini on tarkastellut asiaa simuloimalla sitä, mitä tapahtuisi, jos maahanmuuttajien työpanos poistettaisiin kokonaan.

Reini toteaa vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa, Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset, että maahanmuuttajien työpanosta voidaan pitää merkittävänä talouden kannalta, jos maahanmuuttajille ei löydy korvaajia kantaväestön työttömistä tai työvoiman ulkopuolella olevista. Tämän olettamuksen käyttöä simuloinneissa voidaan perustella sillä, että tutkimuksissa ei ole juuri osoitettu syrjäytymisvaikutusta kantaväestölle työmarkkinoiden osalta.

kauha

Simulaatiossa havaittiin, että ilman maahanmuuttajien työpanosta Suomen bruttokansantuote (BKT) laskisi 1,7–1,9 prosenttia eli noin 2,9–3,4 miljardia euroa pitkällä aikavälillä riippuen siitä, kuinka suureksi maahanmuuttajien palkkataso oletetaan. Maan työllisyys heikkenisi noin kaksi prosenttia ja investoinnit laskisivat 1,6–1,8 prosenttia. Julkinen ja yksityinen kulutus laskisivat 1,5–1,8 prosenttia.

Vaikutukset ulottuisivat myös ulkomaankauppaan. Sekä tuonti että vienti supistuisivat yli prosentin, mutta vienti heikkenisi enemmän kuin tuonti. Tuonnin kilpailukyky kasvaisi suhteessa kotimaiseen tuotantoon. Käytettävissä olevan työpanoksen väheneminen kiristäisi kilpailua työvoimasta, mikä heijastuisi reaalipalkkoihin 0,6–0,7 prosentin nousuna. Kuluttajahintoihin kohdistuisi samansuuruinen nousupaine.


”Ilman maahanmuuttajien työpanosta BKT laskisi 1,7–1,9 prosenttia.”

Maahanmuutolla ja maahanmuuttajien työllistymisellä on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. Muuttajat ovat pääosin parhaassa työiässä olevia, 20–34-vuotiaita henkilöitä. He tuovat maahan täysin ilmaista inhimillistä pääomaa ilman, että heidän lapsuus- tai nuoruusvuosiin on tarvinnut investoida mitään. Maahanmuuttajat työllistyvät kuitenkin kantaväestöä heikommin. Miten tämän väestöryhmän työllistymistä voitaisiin parantaa?

”Luultavasti kaikki maat haluaisivat houkutella enemmän korkeasti koulutettuja työperäisiä maahanmuuttajia, joten heistä on melko kova kilpailu maailmalla. Koska heillä on muitakin vaihtoehtoja, tällaisten muuttajien maahantulo pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi”, Sari Pekkala-Kerr sanoo.

”Samoin Suomen yliopistoista valmistuneita ulkomaan kansalaisia kannattaisi houkutella jäämään Suomen työmarkkinoille. Näiden ryhmien osalta keskimääräiset taloudelliset vaikutukset ovat aivan varmasti positiivisia. Kannattaisi myös miettiä, miten näiden työperäisten muuttajien pysyvyyttä voitaisiin nostaa.”

pihdit

Pekkala-Kerrin mukaan ei ole yhtä selvää, mitä kriteerejä politiikan teossa tulisi noudattaa muiden ryhmien osalta. ”Maahantulopolitiikasta” riippumatta tarkeintä olisi kuitenkin noudattaa järkevää sopeuttamispolitiikkaa ja ottaa opiksi niistä maista, joissa maahanmuuttajien työllistyminen on ollut Suomea parempaa.

Suomen Pankin Juuso Vanhala toteaa, että maahanmuuttajien heikompi työllistyminen johtuu osaltaan heidän kantaväestöä heikommista lähtökohdista esimerkiksi koulutuksen, kielitaidon, työkokemuksen, verkostojen ja terveyden suhteen. Kotouttamistoimilla voidaan hänen mukaansa osaltaan pyrkiä tasoittamaan maahanmuuttajien kantaväestöä heikompaa asemaa työmarkkinoilla.

Vanhala huomauttaa, että maahanmuuttajien heikompi työllistyminen johtuu myös työmarkkinoidemme jäykkyyksistä. Suomessa on vähän matalan tuottavuuden työpaikkoja ja suhteellisen korkea minimipalkkataso. Korkeat sisääntulopalkat ovat haitallisia maahanmuuttajien työllistymiselle ja korkea minimipalkka hinnoittelee monet vähän koulutetut maahanmuuttajat ulos työmarkkinoilta.

sakset

”Joissakin maissa keskustellaan tilapäisestä ja rajatusta poikkeamisesta minimipalkasta maahanmuuttajien työllistämisen helpottamiseksi”, Vanhala toteaa.

”Vaihtoehtoisesti tai lisäksi voidaan ajatella esimerkiksi palkkatukia yksityisen sektorin työnantajille. Esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa tällä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia työllistymiseen.”

Vanhalan mukaan työnantajan kannalta maahanmuuttajiin saattaa liittyä myös kantaväestöä enemmän epävarmuutta. Työnantajan näkökulmasta voi olla iso riski palkata maahanmuuttaja, jonka kielitaidosta, osaamisesta ja tutkintotodistuksista ei voi olla ihan varma.

”Irtisanomissuoja ja koeaika voivat vaikuttaa kynnykseen tehdä epävarma rekrytointi. Jos minimipalkka on kovin korkea, voi kynnys palkkaamiseen olla liian kova”, hän toteaa.

Ylipäätänsä maahanmuuttajat tulisi Juuso Vanhalan mukaan rinnastaa työmarkkinoilla muihin korkean työttömyyden ryhmiin, kuten pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin. Nuoriso- tai pitkäaikaistyöttömyyteen auttavat toimet voivat auttaa myös maahanmuuttajia.

Talous, Vesa Engdahl, FIM Lounge

Maahanmuutto on suuri mahdollisuus

Maahanmuuton hyödyt voivat olla moninkertaiset suhteessa sen aiheuttamiin kustannuksiin, arvioi FIMin ja S-Pankki-konsernin päästrategi, Vesa Engdahl. Nyt kaivataan entistä aktiivisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

1. Hyvinvointivaltio tarvitsee maahanmuuttajia

Hyvinvointiyhteiskuntamme on viritetty jatkuvan talouskasvun oletuksen varaan. Talouskasvu riippuu kahdesta tekijästä, tuottavuuden kasvusta ja työpanoksesta. Suomessa väestö ikääntyy ja työikäinen väestö supistuu ilman maahanmuuttoa. Kun työvoima vähenee, mahdollisuutemme kasvattaa kansantaloutta heikentyy. Tarvitsemme joko korkeampaa työvoiman osallistumisastetta, suurempaa syntyvyyttä tai maahanmuuttajia, jotta työtätekevä väestönosa ei kutistuisi ja talouden kasvupotentiaalimme heikkenisi.

2. Maahanmuuttajien työllistyminen on avainkysymys

Lyhyellä aikavälillä maahanmuutto voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, mutta ajan myötä hyödyt valtiontaloudelle ja koko kansantaloudelle voivat ylittää nämä kustannukset moninkertaisesti. Olennaista on se, onnistummeko sopeuttamaan maahanmuuttajat yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Työllistyessään maahanmuuttajat luovat hyvinvointia ja talouskasvua sekä pönkittävät julkista talouttamme.

3. Tarvitsemme aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa

Juuri nyt me käytämme paljon aikaa ja voimavaroja pakolaisongelman ratkaisuun. Jatkossa meidän pitäisi panostaa entistä ponnekkaammin aktiiviseen maahanmuuttopolitiikkaan, jotta saisimme Suomeen parhaassa työiässä olevaa koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Tutkimukset osoittavat, että koulutettu työvoima ei syrjäytä kantaväestöä työmarkkinoilla. Ulkopuolelta tuleva työvoima on talouden kannalta suuri mahdollisuus.

Vesa Engdahl on FIMin ja S-Pankki-konsernin päästrategi.

07.04.2016

Befolkningen, arbetskraften och ekonomin i Finland växer med stöd av invandrarna, ett gratis mänskligt kapital. Ju fortare de kommer med i arbetslivet, desto bättre går det för oss alla.

Asylsökande kostar nästan en miljard för staten nästa år. (A-Studio, 27.11.2015)

Erfaren ämbetsman: Kostnaderna för immigrationen kan bli tiofaldiga, men det lönar sig att betala priset. (Yle Uutiset, 1.2.2016)

Forskare: 10 000 invandrare ger ett utbildningskapital på 60 miljoner. (Turun Sanomat, 24.9.2015)

Sverige har redan dragit nytta av invandringen för över 90 miljarder. (Savon Sanomat, 19.9.2015)

Dessa är exempel på nyhetsrubriker under cirka ett halvt år. Särskilt i höstas tog strömmen av asylsökande som kom till Finland upp debatten på en tidigare osedd nivå. Innebär invandring en belastning för Finlands nationalekonomi eller kunde man kanske få någon nytta av den?

Innan vi börjar behandla själva frågan är det klokt att betrakta invandringsstatistiken. Hur många människor flyttar egentligen till Finland från andra länder?

naturlig befolkningsokning

Enligt Statistikcentralens statistik växer numera befolkningen i Finland tack vare invandring. Den naturliga befolkningsökningen, dvs. skillnaden mellan levande födda och döda, uppgick under förra året till endast några tusen personer.

Befolkningen i Finland ökade emellertid med 14 860 personer till 5 486 616 personer. Den största orsaken till befolkningstillväxten var flyttningsöverskott från utlandet.

invandring utvandring

I fjol beviljade Migrationsverket ett första uppehållstillstånd åt 20 709 personer i Finland. Siffran omfattar inte sådana sökande som är familjemedlemmar till finska medborgare, och inte heller EU-medborgare eller deras familjemedlemmar. Den största delen av tillstånden beviljades i likhet med tidigare år antingen på grund av familjeband, studier eller arbete. De flesta uppehållstillstånden beviljades till ryssar, kineser och indier.

sve_uppehallstillstand

I fjol fick 1 628 personer uppehållstillstånd på grund av internationellt skydd. Denna siffra torde bli avsevärt högre i år, då man beaktar ökningen av antalet asylsökande. I fjol kom det fler asylsökande till Finland än någonsin tidigare.

Vid slutet av året hade det anlänt 32 476 asylsökande. Myndigheterna uppskattar att kanske en cirka tredjedel av dessa, dvs. 10 000 personer, får uppehållstillstånd.

asylsokande

Invandrarnas andel av befolkningen ökar, och ett rekordantal asylsökande har anlänt till landet. Mot denna bakgrund är det inte så konstigt att såväl medborgare, politiker som forskare har börjat fundera över invandrarnas roll för nationalekonomin. Utgör invandrarna en ekonomisk belastning? Eller kan de utgöra en resurs?

Å ena sidan kan man bedöma till exempel vilka kostnader asylsökande och personer som fått ett positivt beslut orsakar för statsekonomin på kort sikt. I höstas uppskattade A-studio utifrån uppgifter från olika ministerier att i år uppgår dessa kostnader till 800 miljoner euro.

Å andra sidan kan man fundera över invandringens långvariga effekter. I detta sammanhang hänvisas det ofta till den svenska tankesmedjan Reforminstitutets utredning, enligt vilken invandringens kostnader är huvudsakligen kortvariga. Däremot bidrar invandringen på lång sikt till en bättre nationalekonomi. Den förbättrar konkurrenskraften, ökar utlandshandeln, stärker företagandet samt ökar flexibiliteten på arbetsmarknaden. Arena Idé har räknat att sedan 1950 har invandringen gett Sverige 900 miljarder kronor samt ökat nationalprodukten med 22 procent.


”Sedan 1950 har invandringen gett Sverige 900 miljarder kronor samt ökat nationalprodukten med 22 procent.”

En räknar med att invandringen orsakar kostnader, en annan bedömer att den ger vinst. När man jämför dessa förhållningssätt märker man att problemet med bedömning av invandringens ekonomiska effekter ligger i vilka effekter och hur lång tidsperiod som observeras. Ska man till exempel betrakta statsekonomin eller nationalekonomin som helhet? Och om man talar om nationalekonomin som helhet, talar man då om bruttonationalprodukten, konkurrenskraften, sysselsättningen eller vad? Och vilket är det rätta tidsspannet då effekterna borde bli synliga? Ett år, tio år, en generation eller ett halvsekel?

Forskare och experter är rätt eniga om att allra mest beror invandringens ekonomiska effekter på invandrarnas sysselsättningsgrad. Till exempel konstaterar Sari Pekkala-Kerr som arbetar som äldre forskare vid Wellesley College att invandrarnas sysselsättning och utvecklingen av deras inkomstnivå i och med att de vistas en längre tid i landet ger oftast den bästa bilden av hur invandrarna har anpassat sig till arbetsmarknaden och deltar i att betala skatt.

”Dessutom kan invandringens ekonomiska effekter bedöma med tanke på hur invandrarna påverkar medborgarnas sysselsättning och inkomster i destinationslandet”, berättar Pekkala-Kerr.

”Undersökningar som gäller temat observerar ofta att lågt utbildade invandrare tränger endast undan infödda som har den allra lägsta utbildningen. Högt utbildade invandrare orsakar inte vanligen negativa effekter för någon medborgargrupp.”

stetoskooppi

Det tredje sättet att mäta invandringens ekonomiska effekter är att betrakta invandrarnas effekter på balansen mellan skatter och offentliga utgifter. Enligt Pekkala-Kerri är det rätt svårt att göra sådana kalkyler, och de grundar sig på många uppgifter och antaganden om hur unga och utbildade invandrarna är, hur länge de stannar i landet samt hur snabbt och permanent de får arbete.
”Själv skulle jag välja sysselsättningsgraden som mätare, eftersom de andra mätarna ändå i stor omfattning är beroende av sysselsättningen och inkomstutvecklingen”, konstaterar hon.

Juuso Vanhala, rådgivare vid avdelningen för penningpolitik i Finlands Bank, är inne på samma linje som Pekkala-Kerri. Han konstaterar att det är meningsfullt att betrakta invandringens effekter på den offentliga ekonomin och nationalekonomin endast över invandrarnas hela levnadslopp, och i detta förhållande beskriver sysselsättningsgraden väl helhetssituationen.

stiftinpoistaja

”Invandraren orsakar den offentliga ekonomin direkta kostnader under de första åren i landet, till exempel som integrationskostnader.

”Med tanke på den offentliga ekonomins helhetseffekter är det emellertid viktigare om invandraren får arbete, stannar permanent i Finland och hur bra hans eller hennes barn klarar sig – och det sista påverkas av föräldrarnas sysselsättning. Den största delen av invandrarna är i arbetsför ålder, så invandringen är förknippad med ett stort nationalekonomiskt potential. Om invandrarna klarar sig på arbetsmarknaden lika bra som infödda finländare i samma ålder, är effekten på den offentliga ekonomin klart positiv.”


”Invandrarnas sysselsättningsgrad vittnar om helhetssituationen.”

Hur ser då invandringen ut med tanke på sysselsättningsgraden? Hur väl blir invandrarna sysselsatta?

Åtminstone har en allt större del av finländarna i arbetsför ålder (18–64 år) invandrarbakgrund. Enligt Statistikcentralens sysselsättningsstatistik minskade antalet infödda personer, dvs. personer som talar inhemska språk, i arbetsför ålder med 80 000 personer under 1987–2014. Samtidigt ökade antalet personer i arbetsför ålder med ett främmande språk som modersmål, dvs. med invandrarbakgrund, med 221 000 personer. Antalet personer i arbetsför ålder minskar i Finland med drygt 10 000 personer per år under de följande två årtionden, om inte antalet invandrare ökar.

Utvecklingen av antalet personer i arbetsför ålder

Antalet personer i arbetsför ålder med invandrarbakgrund ökade under 2000–2014 med 85 000 personer. Samtidigt minskade antalet sysselsatta som är infödda i Finland, dvs. personer som talar inhemska språk, med 33 000 personer. Antalet arbetsföra som är infödda ökade med 17 000 personer, och antalet arbetslösa med främmande språk som modersmål med 28 000 personer.

Invandrarnas arbetslöshet har sjunkit under 2000–2014. Nedgången var särskilt skarp ända fram till finanskrisen 2008, varefter arbetslösheten har börjat stiga.

Invandrarnas arbetslöshetsgrad är lite mer än dubbelt så stor jämfört med finska medborgare.


”En räknar kostnader, en annan bedömer vinsten.”

Under 2014 var invandrarnas arbetslöshetsgrad 27 procent, då den ännu under 2000 var 32 procent. Finska medborgares arbetslöshetsgrad uppgick till 13 procent under 2014.

I fråga om invandrare var arbetslöshetsgraden allra högst bland medborgare i afrikanska stater, 42 procent. Arbetslöshetsgraden var lägst bland medborgare i europeiska stater, 23 procent.

Sari Pekkala-Kerr konstaterar också att betraktat på längre sikt har invandringen till Finland varit rätt så ”tudelad”. Å ena sidan har det anlänt välutbildade personer som har lätt för att få arbete till exempel från EU-länder, Estland och Ryssland. Samtidigt har det emellertid anlänt invandrare som inte har haft lika lätt för att få arbete.

andelenin vandrar bakgrund

”I synnerhet de kvinnor som anländer från konfliktområden – troligtvis som asylsökande – stannar ofta utanför arbetskraften antingen under en längre tid eller till och med permanent”, säger hon.

”Och tyvärr är det ofta så att utbildade invandrare som anlänt på grund av arbete sällan stannar permanent i Finland.”

Sysselsättningsgraden bland personer med invandrarbakgrund blir bättre i och med att de lever en längre tid i landet. Sysselsättningsgraden bland invandrare som bott ett år i landet är enligt Statistikcentralens sysselsättningsstatistik 41 procent, men sysselsättningsgraden bland dem som bott sex år i landet är tio procentenheter bättre.


”Arbetslösheten bland invandrare sjönk kraftigt under 2000–2013.”

Hur stor betydelse har invandring och sysselsättningen av invandrare för nationalekonomin? Kaarina Reini, forskare vid Institutet för hälsa och välfärd har betraktat frågan genom att simulera vad som skulle hända om invandrarnas arbetsinsats skulle tas bort helt och hållet.

Reini konstaterar i en undersökning som gavs ut 2012, Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset (Invandringens ekonomiska effekter) att invandrarnas arbetsinsats kan anses vara betydelsefull med tanke på ekonomin, om det inte går att hitta ersättare för invandrarna bland arbetslösa infödda finländare eller infödda finländare som står utanför arbetskraften. Användningen av denna hypotes i simuleringar kan motiveras med att i undersökningar har det knappt kommit fram någon utslagenhetseffekt för infödda finländare i fråga om arbetsmarknaden.

kauha

I simuleringen observerades att utan invandrarnas arbetsinsats skulle Finlands bruttonationalprodukt (BNP) på lång sikt sjunka med 1,7–1,9 procent, dvs. 2,9–3,4 miljarder euro, beroende på hur hög man beräknar att invandrarnas lönenivå är. Sysselsättningen i landet skulle sjunka med cirka två procent och investeringarna med 1,6–1,8 procent. Den offentliga och privata konsumtionen skulle sjunka med 1,5–1,8 procent.

Effekterna skulle även nå utlandshandeln. Såväl import som export skulle minska med över en procent, men exporten skulle sjunka med är importen. Importens konkurrenskraft skulle öka i förhållande till den inhemska produktionen. Minskningen av den tillgängliga arbetsinsatsen skulle intensifiera konkurrensen om arbetskraft, vilket skulle återspegla sig på reallöner som en ökning av 0,6–0,7 procent. Ett liknande höjningstryck skulle riktas på konsumentpriserna.


”Utan invandrarnas insats skulle BNP sjunka med 1,7–1,9 procent.”

Invandringen och sysselsättningen av invandrare har betydande nationalekonomiska effekter. Invandrarna är huvudsakligen personer i den bästa arbetsåldern, mellan 20–34 år. De ger landet helt gratis mänskligt kapital utan att man har behövt investera något i deras barndoms- och ungdomsår. Invandrarna har emellertid svårare att få arbete än infödda finländare. Hur kan man förbättra sysselsättningen av denna befolkningsgrupp.

”Troligen vill alla länder locka till sig allt fler högt utbildade invandrare som invandrar på grund av arbete, så det pågår en hård konkurrens om dem ute i världen. Eftersom de har andra alternativ, borde man göra invandringen av sådana invandrare till så lätt och snabbt som möjligt”, säger Sari Pekkala-Kerr.

”Likaså skulle det löna sig att locka utländska medborgare som tagit examen vid finländska universitet att stanna på den finska arbetsmarknaden. I fråga om dessa grupper är de genomsnittliga ekonomiska effekterna helt säkert positiva. Det lönar sig också att fundera över hur man kunde höja graden av permanent arbetsrelaterad invandring.”

pihdit

Enligt Pekkala-Kerri är det inte längre lika klart, vilka kriterier man borde följa i politiken i fråga om övriga grupper. Oberoende av invandringspolitiken vore emellertid det viktigaste att följa en rationell integrationspolitik och lära sig av de länder där sysselsättningen av invandrare är bättre än i Finland.

Juuso Vanhala från Finlands Bank konstaterar att den svagare sysselsättningen av invandrare beror delvis på sämre utgångspunkter jämfört med infödda finländare, till exempel i fråga om utbildning, språkkunskaper, arbetserfarenhet, nätverk och hälsa. Enligt honom kan man delvis genom integrationsåtgärder försöka jämna ut invandrarnas svagare situation på arbetsmarknaden.

Vanhala påpekar att den svagare sysselsättningen av invandrare beror även på vår stela arbetsmarknad. I Finland finns det få lågproduktiva arbetsplatser och en rätt hög minimilönenivå. Höga ingångslöner är skadliga för sysselsättningen av invandrare och en hög minimilön lämnar många lågutbildade invandrare utanför arbetsmarknaden.

sakset

”I vissa länder förs det diskussioner om tillfälliga och begränsade avvikelser från minimilönen i syfte att underlätta sysselsättningen av invandrare”, konstaterar Vanhala.

”Alternativt eller utöver detta kunde man tänka sig till exempel lönestöd för arbetsgivare inom den privata sektorn. Till exempel i Danmark och Tyskland har man observerat att detta har positiva effekter för sysselsättningen.”

Enligt Vanhala kan arbetsgivaren förknippa invandrarna med en större osäkerhet jämfört med infödda finländare. Ur arbetsgivarens perspektiv kan det utgöra en stor risk att anställa en invandrare, vars språkkunskaper, kompetens och examensbetyg man inte kan vara helt säker på.

”Uppsägningsskydd och prövotid kan påverka tröskeln att göra en osäker rekrytering. Om minimilönen är mycket hög, kan tröskeln för att anställa en invandrare vara för hög”, konstaterar han.

Överhuvudtaget borde man enligt Juuso Vanhala på arbetsmarknaden jämställa invandrarna med andra grupper med hög arbetslöshetsgrad, såsom långtidsarbetslösa och ungdomar. Åtgärder som hjälper ungdoms- och långtidsarbetslösa kan även hjälpa invandrare.

Vesa Engdahl

Invandring är en stor möjlighet

Fördelarna med invandringen kan vara flerfaldiga i förhållande till kostnaderna den orsakar, uppskattar Vesa Engdahl, huvudstrateg vid FIM och S-Bank-koncernen. Nu behövs en allt aktivare invandringspolitik.

1. Välfärdsstaten behöver invandrare

Vårt välfärdssamhället grundar sig på tanken om en ständig ekonomisk tillväxt. Den ekonomiska tillväxten beror på två faktorer, ökningen av produktivitet och arbetsinsatsen. I Finland blir befolkningen äldre och befolkningen i arbetsför ålder minskar utan invandring. När arbetskraften minskar, försvagas vår förmåga att öka nationalekonomin. Vi behöver antingen en större deltagandegrad av arbetskraften, en högre nativitet eller invandrare för att den delen av befolkningen som arbetar inte ska minska och vår ekonomiska tillväxtpotential inte ska sjunka.

2. Sysselsättningen av invandrare är en nyckelfråga

På kort sikt kan invandringen orsaka betydande kostnader, men med tiden kan fördelarna för statsekonomin och hela nationalekonomin överstiga dessa kostnader flerfaldigt. Det väsentliga är om vi lyckas med att anpassa invandrarna i samhället och på arbetsmarknaden. När invandrarna får arbete skapar de välfärd och ekonomisk tillväxt samt stöder vår offentliga ekonomi.

3. Vi behöver en aktiv invandringspolitik

För närvarande använder vi mycket tid och resurser för att lösa flyktingsituationen. I fortsättningen borde vi satsa allt mer på en aktiv invandringspolitik, för att vi ska få utbildad och kompetent arbetskraft i bästa arbetsåldern till Finland. Forskning visar att utbildad arbetskraft inte stöter ut infödda finländare på arbetsmarknaden. Arbetskraft som kommer utifrån är en stor möjlighet med tanke på ekonomin.

Vesa Engdahl är huvudstrateg för FIM och S-Bank-koncernen.

19.04.2016