Suomen väestö, työvoima ja talous kasvavat ilmaisen inhimillisen pääoman, maahanmuuttajien varassa. Mitä nopeammin he työllistyvät, sitä paremmin meillä kaikilla menee.
Turvapaikanhakijat maksavat valtiolle lähes miljardin ensi vuonna. (A-Studio, 27.11.2015)
Konkarivirkamies: Maahanmuuton kulut voivat kymmenkertaistua, mutta hinta kannattaa maksaa. (Yle Uutiset, 1.2.2016)
Tutkija: 10 000 maahanmuuttajaa tuo 600 miljoonaa koulutuspääomaa. (Turun Sanomat, 24.9.2015)
Ruotsi hyötynyt maahanmuutosta yli 90 miljardia. (Savon Sanomat, 19.9.2015)
Poiminnat uutisotsikoista ovat noin puolen vuoden ajalta. Etenkin viimesyksyinen Suomeen suuntautuvien turvapaikanhakijoiden virta nostatti keskustelun uusille kierrosluvuille. Onko maahanmuutto rasite Suomen kansantaloudelle vai voisiko siitä kenties olla jotain hyötyä?
Ennen kuin käymme itse asian kimppuun, on syytä tarkastella maahanmuuttotilastoja. Kuinka paljon Suomeen ylipäätänsä muuttaa ihmisiä muualta?
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomen väestö kasvaa nykyään maahanmuuton varassa. Luonnollinen väestönlisäys, eli syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus, oli viime vuonna vain muutama tuhatta henkeä.
Suomen väkiluku kasvoi kuitenkin 14 860 hengellä 5 486 616 henkeen. Suurin syy kasvuun oli muuttovoitto ulkomailta.
Maahanmuuttovirasto myönsi viime vuonna ensimmäisen oleskeluluvan Suomeen 20 709 henkilölle. Tähän lukuun eivät sisälly sellaiset hakijat, jotka ovat Suomen kansalaisten perheenjäseniä, eivätkä myöskään EU-kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä. Suurin osa luvista myönnettiin aikaisempien vuosien tapaan joko perhesiteen, opiskelun tai työn perusteella. Eniten oleskelulupia myönnettiin venäläisille, kiinalaisille ja intialaisille.
Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan sai viime vuonna 1 628 henkilöä. Tämä luku kasvanee tänä vuonna huomattavasti, kun otetaan huomioon turvapaikanhakijoiden määrän kasvu. Viime vuonna Suomeen saapui enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aikaisemmin.
Vuoden loppuun mennessä hakijoita oli 32 476 henkilöä. Viranomaisarvioiden mukaan näistä turvapaikanhakijoista ehkä noin kolmasosa, eli 10 000 henkeä saa oleskeluluvan.
Maahanmuuttajien osuus väestöstä on kasvussa, ja turvapaikanhakijoita on tullut maahan ennätysmäärä. Tätä taustaa vasten ei ole ihmeellistä, että niin kansalaiset, poliitikot kuin tutkijatkin ovat alkaneet pohtia sitä, mikä on maahanmuuttajien rooli kansantaloudessa. Ovatko maahanmuuttajat taloudellinen rasite? Vai voisivatko he olla voimavara?
Yhtäältä voidaan arvioida esimerkiksi sitä, mitä kuluja esimerkiksi turvapaikanhakijoista ja myönteisen päätöksen saaneista ihmisistä aiheutuu valtion taloudelle lyhyellä aikavälillä. A-Studio arvioi viime syksynä eri ministeriöistä saatujen tietojen perusteella, että tänä vuonna tällaisia kuluja koituisi 800 miljoonan euron edestä.
Toisaalta voidaan pohtia maahanmuuton pitkäaikaisia vaikutuksia. Tässä yhteydessä vedotaan monesti ruotsalaisen ajatushautomo Reforminstitutetin selvitykseen, jonka mukaan maahanmuuton kustannukset ovat pääosin lyhytaikaisia, mutta pitkällä aikavälillä maahanmuutto kasvattaa kansantaloutta. Se parantaa kilpailukykyä, kasvattaa ulkomaankauppaa, vahvistaa yrittäjyyttä sekä lisää työmarkkinoiden joustavuutta. Arena Idén on laskenut, että maahanmuutto on tuottanut Ruotsille vuodesta 1950 lähtien 900 miljardia kruunua sekä kasvattanut kansantuotetta 22 prosentilla.
”Maahanmuutto on tuottanut Ruotsille vuodesta 1950 lähtien 900 miljardia kruunua sekä kasvattanut kansantuotetta 22 prosentilla.”
Yksi laskee maahanmuuton aiheuttavan kuluja, toinen arvioi sen tuovan tuottoja. Lähestymistapoja vertailtaessa huomaa, että maahanmuuton taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ongelma on siinä, mihin vaikutuksiin ja millä aikavälillä huomio kiinnitetään. Tarkastellaanko esimerkiksi valtion taloutta vai kansantaloutta kokonaisuutena? Ja jos puhutaan kansantalouden kokonaisuudesta, niin puhutaanko bruttokansantuotteesta, kilpailukyvystä, työllisyydestä vai mistä? Entä mikä on oikea aikajänne, jolla vaikutusten pitäisi näkyä? Vuosi, kymmenen vuotta, sukupolvi, puoli vuosisataa?
Tutkijat ja asiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, että kaikista parhaiten maahanmuuton taloudelliset vaikutukset kiteytyvät maahanmuuttajien työllisyysasteeseen. Esimerkiksi Wellesley Collegessa vanhempana tutkijana työskentelevä Sari Pekkala-Kerr toteaa, että maahanmuuttajien työllistyminen ja heidän ansiotasonsa kehitys maassa oleskelun myötä antaa yleensä parhaan kuvan siitä, kuinka maahanmuuttajat ovat sopeutuneet työmarkkinoille ja osallistuvat verojen maksuun.
”Lisäksi maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia voi arvioida siltä kannalta, kuinka muuttajat vaikuttavat kohdemaan kansalaisten työllisyyteen ja ansioihin”, Pekkala-Kerr kertoo.
”Tätä aihetta koskevat tutkimukset yleensä havaitsevat, että heikosti koulutetut maahanmuuttajat syrjäyttävät ainoastaan kaikkein heikoimmin koulutettuja natiiveja. Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät tyypillisesti aiheuta negatiivisia vaikutuksia juuri millekään kansalaisryhmälle.”
Kolmas tapa mitata maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia on tarkastella muuttajien vaikutuksia verojen ja julkisten menojen tasapainoon. Pekkala-Kerrin mukaan näiden laskelmien tekeminen on melko hankalaa, ja ne perustuvat monille tiedoille sekä oletuksille siitä, kuinka nuoria ja koulutettuja maahanmuuttajat ovat, kauanko he pysyvät maassa sekä kuinka nopeasti ja pysyvästi he työllistyvät.
”Itse valitsisin mittariksi työllisyysasteen, koska muut mittarit kuitenkin riippuvat suuresti työllistymisestä ja ansiokehityksestä”, hän toteaa.
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla neuvonantajana työskentelevä Juuso Vanhala on samoilla linjoilla Pekkala-Kerrin kanssa. Hän toteaa, että maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen ja kansantalouteen on mielekästä tarkastella vain maahanmuuttajien koko elinkaaren yli, ja tässä suhteessa työllisyysaste kuvaa hyvin kokonaistilannetta.
”Maahanmuuttaja aiheuttaa julkiselle taloudelle suoria kustannuksia maassaolon ensimmäisinä vuosina esimerkiksi kotouttamisen kustannuksina”, Vanhala toteaa.
”Julkisen talouden kokonaisvaikutusten kannalta tärkeämpää on kuitenkin, työllistyykö maahanmuuttaja, jääkö hän pysyvästi Suomeen ja kuinka hyvin hänen lapsensa pärjäävät – ja tähän viimeiseenkin vaikuttaa vanhempien työllisyys. Valtaosa maahanmuuttajista on työikäisiä, joten maahanmuuttoon liittyy suuri kansantaloudellinen potentiaali. Jos maahanmuuttajat pärjäävät työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin samanikäinen kantaväestö, vaikutus julkiseen talouteen on selvästi positiivinen.”
”Maahanmuuttajien työllisyysaste kiteyttää kokonaistilanteen.”
Miltä maahanmuutto sitten näyttää työllisyysasteen näkökulmasta? Miten hyvin maahanmuuttajat työllistyvät?
Ainakin entistä suurempi osa suomalaisista työikäisistä (18–64 vuotta) on taustaltaan ulkomaalaisia. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työikäisen kantaväestön, eli kotimaisia kieliä puhuvien määrä väheni 80 000 hengellä vuosina 1987–2014. Samaan aikaan vieraskielisten, eli maahanmuuttajataustaisten työikäisten määrä kasvoi 221 000 henkilöllä. Työikäisten määrä Suomessa vähenee runsaalla 10 000 henkilöllä vuosittain pari seuraavaa vuosikymmentä, jos maahanmuuttajien määrä ei kasva.
Maahanmuuttajataustaisten työllisten määrä kasvoi vuosina 2000–2014 85 000 henkilöllä. Samalla kantaväestön eli kotimaisia kieliä puhuvien työllisten määrä vähentyi 33 000 henkilöllä. Kantaväestöön kuuluvien työttömien määrä kasvoi noin 17 000:lla, ja vieraskielisten työttömien määrä 28 000 henkilöllä.
Maahanmuuttajien työttömyys on laskenut vuosina 2000–2014. Lasku oli erityisen jyrkkää aina vuoden 2008 finanssikriisiin asti, minkä jälkeen työttömyys on kääntynyt nousuun.
Maahanmuuttajien työttömyysaste on hieman yli kaksinkertainen verrattuna Suomen kansalaisiin.
”Yksi laskee kuluja, toinen arvioi tuottoja.”
Vuonna 2014 maahanmuuttajien työttömyysaste oli 27 prosenttia, kun se vielä vuonna 2000 oli 32 prosenttia. Suomen kansalaisten työttömyysaste vuonna 2014 oli 13 prosenttia.
Maahanmuuttajien osalta korkein työttömyysaste oli Afrikan valtioiden kansalaisilla, 42 prosenttia. Matalin työttömyysaste oli Euroopan valtioiden kansalaisilla, 23 prosenttia.
Sari Pekkala-Kerr toteaakin, että pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomeen suuntautuva maahanmuutto on ollut jokseenkin ”kaksijakoista”. Toisaalta maahan on saapunut esimerkiksi EU-maista, Virosta ja Venäjältä varsin hyvin koulutettua ja helposti työllistyvää väkeä. Mutta samaan aikaan on saapunut muuttajia, jotka eivät ole työllistyneet yhtä helposti.
”Etenkin ne naiset, jotka saapuvat konfliktialueilta – luultavasti turvapaikanhakijoina – jäävät usein työvoiman ulkopuolelle joko pitkäksi ajaksi tai jopa pysyvästi”, hän sanoo.
”Ja valitettavasti työperäiset koulutetut maahanmuuttajat eivät useinkaan jää Suomeen pysyvästi.”
Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllisyys paranee maassa vietettyjen vuosien mukaan. Vuoden maassa asuneiden maahanmuuttajien työllisyysaste on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 41 prosenttia, mutta kuusi vuotta maassa asuneiden työllisyysaste on jo kymmenen prosenttiyksikköä parempi.
”Maahanmuuttajien työttömyys laski tuntuvasti vuosina 2000–2013.”
Miten merkittävästä kansantaloudellisesta asiasta maahanmuutossa ja maahanmuuttajien työllistymisessä sitten on kysymys? Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Kaarina Reini on tarkastellut asiaa simuloimalla sitä, mitä tapahtuisi, jos maahanmuuttajien työpanos poistettaisiin kokonaan.
Reini toteaa vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa, Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset, että maahanmuuttajien työpanosta voidaan pitää merkittävänä talouden kannalta, jos maahanmuuttajille ei löydy korvaajia kantaväestön työttömistä tai työvoiman ulkopuolella olevista. Tämän olettamuksen käyttöä simuloinneissa voidaan perustella sillä, että tutkimuksissa ei ole juuri osoitettu syrjäytymisvaikutusta kantaväestölle työmarkkinoiden osalta.
Simulaatiossa havaittiin, että ilman maahanmuuttajien työpanosta Suomen bruttokansantuote (BKT) laskisi 1,7–1,9 prosenttia eli noin 2,9–3,4 miljardia euroa pitkällä aikavälillä riippuen siitä, kuinka suureksi maahanmuuttajien palkkataso oletetaan. Maan työllisyys heikkenisi noin kaksi prosenttia ja investoinnit laskisivat 1,6–1,8 prosenttia. Julkinen ja yksityinen kulutus laskisivat 1,5–1,8 prosenttia.
Vaikutukset ulottuisivat myös ulkomaankauppaan. Sekä tuonti että vienti supistuisivat yli prosentin, mutta vienti heikkenisi enemmän kuin tuonti. Tuonnin kilpailukyky kasvaisi suhteessa kotimaiseen tuotantoon. Käytettävissä olevan työpanoksen väheneminen kiristäisi kilpailua työvoimasta, mikä heijastuisi reaalipalkkoihin 0,6–0,7 prosentin nousuna. Kuluttajahintoihin kohdistuisi samansuuruinen nousupaine.
”Ilman maahanmuuttajien työpanosta BKT laskisi 1,7–1,9 prosenttia.”
Maahanmuutolla ja maahanmuuttajien työllistymisellä on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. Muuttajat ovat pääosin parhaassa työiässä olevia, 20–34-vuotiaita henkilöitä. He tuovat maahan täysin ilmaista inhimillistä pääomaa ilman, että heidän lapsuus- tai nuoruusvuosiin on tarvinnut investoida mitään. Maahanmuuttajat työllistyvät kuitenkin kantaväestöä heikommin. Miten tämän väestöryhmän työllistymistä voitaisiin parantaa?
”Luultavasti kaikki maat haluaisivat houkutella enemmän korkeasti koulutettuja työperäisiä maahanmuuttajia, joten heistä on melko kova kilpailu maailmalla. Koska heillä on muitakin vaihtoehtoja, tällaisten muuttajien maahantulo pitäisi tehdä mahdollisimman helpoksi ja nopeaksi”, Sari Pekkala-Kerr sanoo.
”Samoin Suomen yliopistoista valmistuneita ulkomaan kansalaisia kannattaisi houkutella jäämään Suomen työmarkkinoille. Näiden ryhmien osalta keskimääräiset taloudelliset vaikutukset ovat aivan varmasti positiivisia. Kannattaisi myös miettiä, miten näiden työperäisten muuttajien pysyvyyttä voitaisiin nostaa.”
Pekkala-Kerrin mukaan ei ole yhtä selvää, mitä kriteerejä politiikan teossa tulisi noudattaa muiden ryhmien osalta. ”Maahantulopolitiikasta” riippumatta tarkeintä olisi kuitenkin noudattaa järkevää sopeuttamispolitiikkaa ja ottaa opiksi niistä maista, joissa maahanmuuttajien työllistyminen on ollut Suomea parempaa.
Suomen Pankin Juuso Vanhala toteaa, että maahanmuuttajien heikompi työllistyminen johtuu osaltaan heidän kantaväestöä heikommista lähtökohdista esimerkiksi koulutuksen, kielitaidon, työkokemuksen, verkostojen ja terveyden suhteen. Kotouttamistoimilla voidaan hänen mukaansa osaltaan pyrkiä tasoittamaan maahanmuuttajien kantaväestöä heikompaa asemaa työmarkkinoilla.
Vanhala huomauttaa, että maahanmuuttajien heikompi työllistyminen johtuu myös työmarkkinoidemme jäykkyyksistä. Suomessa on vähän matalan tuottavuuden työpaikkoja ja suhteellisen korkea minimipalkkataso. Korkeat sisääntulopalkat ovat haitallisia maahanmuuttajien työllistymiselle ja korkea minimipalkka hinnoittelee monet vähän koulutetut maahanmuuttajat ulos työmarkkinoilta.
”Joissakin maissa keskustellaan tilapäisestä ja rajatusta poikkeamisesta minimipalkasta maahanmuuttajien työllistämisen helpottamiseksi”, Vanhala toteaa.
”Vaihtoehtoisesti tai lisäksi voidaan ajatella esimerkiksi palkkatukia yksityisen sektorin työnantajille. Esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa tällä on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia työllistymiseen.”
Vanhalan mukaan työnantajan kannalta maahanmuuttajiin saattaa liittyä myös kantaväestöä enemmän epävarmuutta. Työnantajan näkökulmasta voi olla iso riski palkata maahanmuuttaja, jonka kielitaidosta, osaamisesta ja tutkintotodistuksista ei voi olla ihan varma.
”Irtisanomissuoja ja koeaika voivat vaikuttaa kynnykseen tehdä epävarma rekrytointi. Jos minimipalkka on kovin korkea, voi kynnys palkkaamiseen olla liian kova”, hän toteaa.
Ylipäätänsä maahanmuuttajat tulisi Juuso Vanhalan mukaan rinnastaa työmarkkinoilla muihin korkean työttömyyden ryhmiin, kuten pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin. Nuoriso- tai pitkäaikaistyöttömyyteen auttavat toimet voivat auttaa myös maahanmuuttajia.
Maahanmuutto on suuri mahdollisuus
Maahanmuuton hyödyt voivat olla moninkertaiset suhteessa sen aiheuttamiin kustannuksiin, arvioi FIMin ja S-Pankki-konsernin päästrategi, Vesa Engdahl. Nyt kaivataan entistä aktiivisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
1. Hyvinvointivaltio tarvitsee maahanmuuttajia
Hyvinvointiyhteiskuntamme on viritetty jatkuvan talouskasvun oletuksen varaan. Talouskasvu riippuu kahdesta tekijästä, tuottavuuden kasvusta ja työpanoksesta. Suomessa väestö ikääntyy ja työikäinen väestö supistuu ilman maahanmuuttoa. Kun työvoima vähenee, mahdollisuutemme kasvattaa kansantaloutta heikentyy. Tarvitsemme joko korkeampaa työvoiman osallistumisastetta, suurempaa syntyvyyttä tai maahanmuuttajia, jotta työtätekevä väestönosa ei kutistuisi ja talouden kasvupotentiaalimme heikkenisi.
2. Maahanmuuttajien työllistyminen on avainkysymys
Lyhyellä aikavälillä maahanmuutto voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, mutta ajan myötä hyödyt valtiontaloudelle ja koko kansantaloudelle voivat ylittää nämä kustannukset moninkertaisesti. Olennaista on se, onnistummeko sopeuttamaan maahanmuuttajat yhteiskuntaan ja työmarkkinoille. Työllistyessään maahanmuuttajat luovat hyvinvointia ja talouskasvua sekä pönkittävät julkista talouttamme.
3. Tarvitsemme aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa
Juuri nyt me käytämme paljon aikaa ja voimavaroja pakolaisongelman ratkaisuun. Jatkossa meidän pitäisi panostaa entistä ponnekkaammin aktiiviseen maahanmuuttopolitiikkaan, jotta saisimme Suomeen parhaassa työiässä olevaa koulutettua ja osaavaa työvoimaa. Tutkimukset osoittavat, että koulutettu työvoima ei syrjäytä kantaväestöä työmarkkinoilla. Ulkopuolelta tuleva työvoima on talouden kannalta suuri mahdollisuus.
Vesa Engdahl on FIMin ja S-Pankki-konsernin päästrategi.
Makean mestari
Karl Fazerin ranskalais-venäläisestä konditoriasta on kasvanut 127 vuodessa tiiviisti ajassa elävä kansanvälinen ruoka-alan yritys, joka on yhä Fazerin suvun hallussa.
LUE JUTTU
