Suomen kansantalouden kasvu oli vuonna 2017 parasta pitkään aikaan. Talous kasvoi yli kolmen prosentin vauhtia, mikä on paras lukema sitten vuoden 2007. Myönteinen vire näkyy myös maakuntien talouskehityksessä.

Talouskasvu oli laaja-alaista, sillä sekä kotitalouksien kulutus että investoinnit ja vienti vetivät hyvin. Kuluttajien luottamus nousi vuoden 2017 mittaan ennätyskorkealle. Myös yritysten luottamus oli hyvin vahvaa ja päätoimialojen tuotanto-odotukset ovat tällä hetkellä parhaimmat moneen vuoteen.


Positiivinen vire kattaa koko maan.

Tilastokeskuksen tuoreiden, vuotta 2016 koskevien tilastojen, mukaan arvonlisäys kasvoi maakunnista eniten Kainuussa. Kainuussa arvolisäys kasvoi 6,9 prosenttia ja koko maassa 1,6 prosenttia. Kainuun jälkeen arvonlisäys kasvoi parhaiten Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Painoarvoltaan suurimmassa maakunnassa Uudellamaalla arvolisäys kasvoi 1,2 prosenttia. Heikoiten arvonlisäys kehittyi Etelä-Karjalassa, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa. 

Vuoden 2016 jälkeen maakuntien näkymät ovat kirkastuneet. Teollisuus- ja elinkeinoministeriön alueellisten kehitysnäkymien mukaan positiivinen vire kattaa koko maan, ja talouden ja työllisyyden ennakoidaan kehittyvän nousujohteisesti.

Syksyn 2017 raportin mukaan puolen vuoden sisällä – eli kevääseen 2018 mennessä – parannusta odotetaan 65 seutukuntaan Manner-Suomen 67 seutukunnasta. Heikkenevää kehitystä ei povattu yhteenkään seutukuntaan. Ainoastaan Haapaveden-Siikalatvan ja Koillis-Savon elinkeinoelämän vireen odotetaan pysyvän ennallaan.

Syksyyn 2018 ulottuvat arviot ovat myös hyvin myönteiset. Talouskehityksen odotetaan paranevan 65 seutukunnassa. Näkymien ei ennakoida heikkenevän, ja ainoastaan Savonlinnan sekä Koillis-Savon aluetalouskehityksen odotetaan pysyvän ennallaan.


Keskeinen kasvun veturi on vientiteollisuus.

Alueiden myönteisten kasvuodotusten taustalla ovat hyvät näkymät monilla toimialoilla. Keskeinen kasvun veturi on vientiteollisuus.

Samaan aikaan myönteisiä näkymiä on biotaloudessa, rakentamisessa, ICT-sektorilla, liike-elämässä ja matkailussa. Myös kaupan- ja palvelusektorin sekä rakentamisen hyvä aktiviteetti on tukenut maakuntien talouksia.

Varsinais-Suomen myönteiset kasvuodotukset nojaavat meriteollisuuteen ja autonvalmistukseen. Turun telakalla on tilauskirjaa vuoteen 2024 asti. Uudenkaupungin autotehdas oli vahvassa nousukiidossa vuonna 2017, ja näkymät vuodelle 2018 ovat valoisat. Äänekosken biotuotetehdas vahvistaa Keski-Suomen aluetaloutta ja säteilee myös koko maan talouteen. Tehdas valmistui viime vuoden puolella ja täyteen tuotantoon päästään tämän vuoden aikana.

Matkailu Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on voimakkaassa kasvussa. Ulkomaisten vierailijoiden määrä kasvoi vuoden 2017 aikana tuntuvasti, ja suoria lentoyhteyksiä Euroopasta Pohjois-Suomeen on avattu täksi talveksi.

Uudenmaan osuus koko kansantaloudesta on vajaa 40 prosenttia ja kasvunäkymät ovat hyvät. Suomen mittakaavassa Uudenmaan vahvuutena ovat elinkeinorakenteen monipuolisuus ja osaamisintensiivisten palveluiden varsin suuri osuus.


Työllisyys on kohentunut maakunnissa.

Talouskasvun piristyminen on näkynyt maakuntien työmarkkinoilla. Työllisyys on lisääntynyt ja työttömyys on vähentynyt kaikissa maakunnissa. Toisaalta samaan aikaan maakunnissa on runsaasti avoimia työpaikkoja. Paikoitellen esiintyy pulaa koulutetuista työntekijöistä muun muassa metallialalla, rakentamisessa ja ICT-alalla.

Suomen tärkeimmän vientimarkkinan, euroalueen, ja koko globaalin talouden hyvä kasvu on näkynyt maakuntien viennissä. Viime vuoden alkupuolella viennin arvo kasvoi edellisvuodesta 14 maakunnassa ja laski viidessä maakunnassa.

Suurimmat viennin arvon kasvulukemat nähtiin Keski-Pohjanmaalla (+44 prosenttia), Kainuussa (+29 prosenttia) ja Varsinais-Suomessa (+26 prosenttia). Uudellamaalla, jossa syntyy noin kolmasosa Suomen viennistä, viennin arvo kasvoi 17 prosenttia.

Vientipainoiltaan tärkeimmät maakunnat ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Neljännellä sijalla on vahvan teollisuustukijalan johdosta Lapin maakunta.


Teollisuusyrityksillä on merkittävä rooli maakuntien viennissä.

Teollisuuden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta on suurin Pohjois-Karjalassa (98,9 prosenttia tammi–kesäkuussa 2017). Toisaalta Keski-Pohjanmaalla kaupan alan yritysten osuus oli samaan aikaan 64,2 prosenttia ja teollisuuden osuus vain 35,5 prosenttia. Vaihtelua maakuntien välillä siis löytyy.

Talouden näkymät vuodelle 2018 ovat myönteiset. Joulukuun talousennusteemme mukaan talouden kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna hieman, mutta jatkuu edelleen vahvana. Suomen talous on parhaillaan keskellä hyvää kasvujaksoa ja globaalin talouskasvun vahva veto tukee Suomen vientiä.

Kotitalouksien vankka talousluottamus, työllisyyden kasvu ja ostovoiman paraneminen tukevat yksityistä kulutusta. Talouden hyvä vire ja vapaan kapasiteetin väheneminen pitävät yllä investointien myönteistä kehitystä.

Talousennusteemme mukaan vuonna 2018 Suomen kansantalous kasvaa 2,8 prosenttia ja tämä myönteinen vire näkyy myös maakuntien talouskehityksessä.

Artikkelin kirjoittaja Timo Hirvonen on FIMin pääekonomisti.

11.01.2018