Suomen kansantalouden kasvu oli vuonna 2017 parasta pitkään aikaan. Talous kasvoi yli kolmen prosentin vauhtia, mikä on paras lukema sitten vuoden 2007. Myönteinen vire näkyy myös maakuntien talouskehityksessä.

Talouskasvu oli laaja-alaista, sillä sekä kotitalouksien kulutus että investoinnit ja vienti vetivät hyvin. Kuluttajien luottamus nousi vuoden 2017 mittaan ennätyskorkealle. Myös yritysten luottamus oli hyvin vahvaa ja päätoimialojen tuotanto-odotukset ovat tällä hetkellä parhaimmat moneen vuoteen.


Positiivinen vire kattaa koko maan.

Tilastokeskuksen tuoreiden, vuotta 2016 koskevien tilastojen, mukaan arvonlisäys kasvoi maakunnista eniten Kainuussa. Kainuussa arvolisäys kasvoi 6,9 prosenttia ja koko maassa 1,6 prosenttia. Kainuun jälkeen arvonlisäys kasvoi parhaiten Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Painoarvoltaan suurimmassa maakunnassa Uudellamaalla arvolisäys kasvoi 1,2 prosenttia. Heikoiten arvonlisäys kehittyi Etelä-Karjalassa, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa. 

Vuoden 2016 jälkeen maakuntien näkymät ovat kirkastuneet. Teollisuus- ja elinkeinoministeriön alueellisten kehitysnäkymien mukaan positiivinen vire kattaa koko maan, ja talouden ja työllisyyden ennakoidaan kehittyvän nousujohteisesti.

Syksyn 2017 raportin mukaan puolen vuoden sisällä – eli kevääseen 2018 mennessä – parannusta odotetaan 65 seutukuntaan Manner-Suomen 67 seutukunnasta. Heikkenevää kehitystä ei povattu yhteenkään seutukuntaan. Ainoastaan Haapaveden-Siikalatvan ja Koillis-Savon elinkeinoelämän vireen odotetaan pysyvän ennallaan.

Syksyyn 2018 ulottuvat arviot ovat myös hyvin myönteiset. Talouskehityksen odotetaan paranevan 65 seutukunnassa. Näkymien ei ennakoida heikkenevän, ja ainoastaan Savonlinnan sekä Koillis-Savon aluetalouskehityksen odotetaan pysyvän ennallaan.


Keskeinen kasvun veturi on vientiteollisuus.

Alueiden myönteisten kasvuodotusten taustalla ovat hyvät näkymät monilla toimialoilla. Keskeinen kasvun veturi on vientiteollisuus.

Samaan aikaan myönteisiä näkymiä on biotaloudessa, rakentamisessa, ICT-sektorilla, liike-elämässä ja matkailussa. Myös kaupan- ja palvelusektorin sekä rakentamisen hyvä aktiviteetti on tukenut maakuntien talouksia.

Varsinais-Suomen myönteiset kasvuodotukset nojaavat meriteollisuuteen ja autonvalmistukseen. Turun telakalla on tilauskirjaa vuoteen 2024 asti. Uudenkaupungin autotehdas oli vahvassa nousukiidossa vuonna 2017, ja näkymät vuodelle 2018 ovat valoisat. Äänekosken biotuotetehdas vahvistaa Keski-Suomen aluetaloutta ja säteilee myös koko maan talouteen. Tehdas valmistui viime vuoden puolella ja täyteen tuotantoon päästään tämän vuoden aikana.

Matkailu Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on voimakkaassa kasvussa. Ulkomaisten vierailijoiden määrä kasvoi vuoden 2017 aikana tuntuvasti, ja suoria lentoyhteyksiä Euroopasta Pohjois-Suomeen on avattu täksi talveksi.

Uudenmaan osuus koko kansantaloudesta on vajaa 40 prosenttia ja kasvunäkymät ovat hyvät. Suomen mittakaavassa Uudenmaan vahvuutena ovat elinkeinorakenteen monipuolisuus ja osaamisintensiivisten palveluiden varsin suuri osuus.


Työllisyys on kohentunut maakunnissa.

Talouskasvun piristyminen on näkynyt maakuntien työmarkkinoilla. Työllisyys on lisääntynyt ja työttömyys on vähentynyt kaikissa maakunnissa. Toisaalta samaan aikaan maakunnissa on runsaasti avoimia työpaikkoja. Paikoitellen esiintyy pulaa koulutetuista työntekijöistä muun muassa metallialalla, rakentamisessa ja ICT-alalla.

Suomen tärkeimmän vientimarkkinan, euroalueen, ja koko globaalin talouden hyvä kasvu on näkynyt maakuntien viennissä. Viime vuoden alkupuolella viennin arvo kasvoi edellisvuodesta 14 maakunnassa ja laski viidessä maakunnassa.

Suurimmat viennin arvon kasvulukemat nähtiin Keski-Pohjanmaalla (+44 prosenttia), Kainuussa (+29 prosenttia) ja Varsinais-Suomessa (+26 prosenttia). Uudellamaalla, jossa syntyy noin kolmasosa Suomen viennistä, viennin arvo kasvoi 17 prosenttia.

Vientipainoiltaan tärkeimmät maakunnat ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Neljännellä sijalla on vahvan teollisuustukijalan johdosta Lapin maakunta.


Teollisuusyrityksillä on merkittävä rooli maakuntien viennissä.

Teollisuuden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta on suurin Pohjois-Karjalassa (98,9 prosenttia tammi–kesäkuussa 2017). Toisaalta Keski-Pohjanmaalla kaupan alan yritysten osuus oli samaan aikaan 64,2 prosenttia ja teollisuuden osuus vain 35,5 prosenttia. Vaihtelua maakuntien välillä siis löytyy.

Talouden näkymät vuodelle 2018 ovat myönteiset. Joulukuun talousennusteemme mukaan talouden kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna hieman, mutta jatkuu edelleen vahvana. Suomen talous on parhaillaan keskellä hyvää kasvujaksoa ja globaalin talouskasvun vahva veto tukee Suomen vientiä.

Kotitalouksien vankka talousluottamus, työllisyyden kasvu ja ostovoiman paraneminen tukevat yksityistä kulutusta. Talouden hyvä vire ja vapaan kapasiteetin väheneminen pitävät yllä investointien myönteistä kehitystä.

Talousennusteemme mukaan vuonna 2018 Suomen kansantalous kasvaa 2,8 prosenttia ja tämä myönteinen vire näkyy myös maakuntien talouskehityksessä.

Artikkelin kirjoittaja Timo Hirvonen on FIMin pääekonomisti.

11.01.2018

Tillväxten i den finländska ekonomin år 2017 var den bästa på länge. Ekonomin växte med mer än tre procent, vilket är den högsta tillväxten sedan 2007. Denna positiva trend återspeglas även i landskapens ekonomiska utveckling.

Den ekonomiska tillväxten var omfattande, eftersom såväl hushållens konsumtion som investeringarna och exporten var livliga. Konsumenternas tilltro till ekonomin steg till rekordnivåer under 2017. Även företagens tilltro till ekonomin var mycket stark och huvudbranschernas produktionsprognoser är för närvarande de bästa på många år.


Den positiva trenden omfattar hela landet.

Enligt Statistikcentralens färska statistik för år 2016 har förädlingsvärdet ökat mest i Kajanaland. Där ökade förädlingsvärdet med 6,9 procent och i hela landet med 1,6 procent. Efter Kajanaland ökade förädlingsvärdet mest i Norra Österbotten och Egentliga Finland.

I Nyland, det mest betydelsefulla landskapet, ökade förädlingsvärdet med 1,2 procent. Utvecklingen av förädlingsvärdet var svagast i Södra Karelen, Satakunta och Kymmenedalen.

Sedan år 2016 har landskapens utsikter blivit positivare. Enligt arbets- och näringsministeriets regionala utvecklingsprognoser omfattar den positiva trenden hela landet, och ekonomin och sysselsättningen väntas förbättras.

Enligt rapporten från hösten 2017 kommer 65 av fasta Finlands 67 ekonomiska regioner att uppleva en förbättring inom ett halvt år, det vill säga senast våren 2018. Ingen ekonomisk region förutspås uppleva en försvagad utveckling. Endast i Haapavesi-Siikalatva och Nordöstra Savolax väntas utvecklingen inom näringslivet att förbli som den är nu.

De prognoser som sträcker sig fram till hösten 2018 är också positiva. Den ekonomiska utvecklingen väntas förbättras i 65 ekonomiska regioner. Utsikterna väntas inte försämras, och endast i Nyslott och Nordöstra Savolax väntas den regionala ekonomiska utvecklingen förbli på samma nivå.


Den centrala motorn för tillväxten är exportindustrin.

Bakgrunden till de positiva regionala tillväxtprognoserna är goda utsikter inom flera branscher. Den centrala motorn för tillväxten är exportindustrin.

Samtidigt är utsikterna positiva inom bioekonomin, byggbranschen, ICT-sektorn, näringslivet och turismen. Även den positiva aktiviteten inom handels- och servicesektorn samt byggbranschen har främjat landskapens ekonomi.

Egentliga Finlands positiva tillväxtprognoser bygger på sjöfartsindustrin och biltillverkningen. Varvet i Åbo har sin orderbok fylld fram till år 2024. Bilfabriken i Nystad upplevde en kraftig tillväxt år 2017, och utsikterna för år 2018 är ljusa. Bioproduktfabriken i Äänekoski stärker den regionala ekonomin i Mellersta Finland och har också positiva effekter på hela landets ekonomi. Fabriken blev klar förra året och kommer att nå sin fulla produktionskapacitet under detta år.

Turismen i Lappland och Norra Österbotten ökar kraftigt. Antalet utländska besökare ökade betydligt under 2017, och direkta flygförbindelser från Europa till norra Finland har öppnats inför denna vinter.


Sysselsättningen har ökat i landskapen.

Nylands andel av hela landets ekonomi är knappt 40 procent och tillväxtutsikterna är goda. I jämförelse med övriga Finland är Nylands styrkor den mångsidiga näringslivsstrukturen och den stora andelen kompetensintensiva tjänster.

Uppsvinget i den ekonomiska tillväxten har återspeglats på landskapens arbetsmarknader. Sysselsättningen har ökat och arbetslösheten minskat i alla landskap. Å andra sidan finns det många lediga arbetsplatser i landskapen. Ställvis förekommer brist på utbildad personal bland annat inom metall-, bygg- och ICT-branschen.

Den ekonomiska tillväxten på Finlands viktigaste exportmarknad, euroområdet, och hela världen har återspeglats i landskapens export. I början av förra året ökade exportens värde i 14 landskap och minskade i fem landskap i jämförelse med föregående år.

Mest ökade värdet på exporten i Mellersta Österbotten (+44 procent), Kajanaland (+29 procent) och Egentliga Finland (+26 procent). I Nyland, som står för omkring en tredjedel av Finlands export, ökade exportens värde med 17 procent.

De landskap som är viktigast för exporten är Nyland, Egentliga Finland och Birkaland. Lappland kom på fjärde plats tack vare sin starka industri.


Företag inom industrin har en betydande roll i landskapens export.

De industriella branschernas andel av varuexportens värde var störst i Norra Karelen (98,9 procent i januari–juni 2017). I Mellersta Österbotten däremot stod företag inom handelsbranschen under samma tid för 64,2 procent och industrin för endast 35,5 procent. Det finns med andra ord skillnader mellan landskapen.

De ekonomiska utsikterna för år 2018 är positiva. Enligt vår ekonomiska prognos från december kommer den ekonomiska tillväxten att sakta ner något i år, men ändå fortsätta vara stark. Den finländska ekonomin befinner sig i en tillväxtfas och den globala ekonomiska tillväxten främjar Finlands export.

Hushållens tilltro till ekonomin, den ökade sysselsättningen och den förbättrade köpkraften främjar den privata konsumtionen. Den positiva trenden inom ekonomin och minskningen av den fria kapaciteten upprätthålls av den positiva utvecklingen i fråga om investeringar.

Enligt våra ekonomiska prognoser kommer Finlands nationalekonomi att växa med 2,8 procent år 2018, och denna positiva trend återspeglas även i landskapens ekonomiska utveckling.

Artikelförfattaren Timo Hirvonen är chefsekonom vid FIM.

06.02.2018