Professori Vilho Väisälän harvinainen kaksoisura tiedemiehenä ja yrittäjänä teki Vaisalasta vahvan vientiyrityksen, jonka sääilmiöiden mittaukseen erikoistuneet laitteet ja järjestelmät ovat ilmastonmuutoksen myötä entistäkin ajankohtaisempia.

Veisellin perheen elämä 1890-luvun Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa oli hyvin niukkaa. Johannes ja Emma Veisellillä oli seitsemän lasta, josta katraan vanhimmat olivat jo opiskelemassa. Lasten kouluttaminen erotti Veisellit muista kyläläisistä. Olihan varsin ennenkuulumatonta, että vähävaraisen perheen kaikki lapset haluttiin laittaa kouluun, myös tytöt.

Sivistyksen ja koulutuksen arvostus tuli molempien vanhempien suvuista. Jo Johanneksen isoisän isä oli käynyt Oulun triviaalikoulua. Ja lapset olivat poikkeuksellisen lahjakkaita, sen vanhemmat näkivät. Erityisesti Veisellin poikakolmikko Vilho (1889), Yrjö (1891) ja Kalle (1893) jakoivat jo lapsina isänsä kiinnostuksen luonnontieteisiin ja matematiikkaan.

Johannes Veisell oli ollut poikkeuksellisen lahjakas matematiikassa, mutta lapsena sairastetun polion vuoksi hän ei ollut kyennyt jatkamaan opintojaan. Sen sijaan hän perusti perheen ja otti vastaan työpaikan sahan konttorista.


Nuorimmista veljeksistä kasvoi ainutlaatuinen professoritrio.

Perheen elämän suunta muuttui, kun Johannes Veisell kuoli yllättäen vuonna 1904. Emma Veisell teki ratkaisevan päätöksen ja muutti perheineen Joensuuhun. Siellä kolme nuorinta poikaa – Vilho, Yrjö ja Kalle – pääsivät Joensuun klassilliseen lyseoon. Se oli tie yliopistoon, kuten Johannes olisi halunnut. Joensuussa perheen lapset ottivat käyttöönsä isänsä suvun vanhan suomenkielisen nimen, Väisälän.

Leskiäidillä oli syytä ylpeyteen. Vastuksista huolimatta kaikki lapset valmistuivat ylioppilaiksi ja suurin osa jatkoi yliopistoon. Nuorimmista veljeksistä kasvoi ainutlaatuinen professoritrio. Yrjöstä tuli fyysikko ja tähtitieteilijä ja Kallesta matemaatikko. Vilhosta tuli puolestaan matemaatikko sekä high tech -yritys Vaisalan perustaja.

Professori Vilho Väisälä ja radiosondi.

Vilho Väisälä valmistui maisteriksi vuonna 1912. Samana vuonna hän aloitti uransa magnetistina Valtion Meteorologisessa Keskuslaitoksessa. Väisälä eteni hyvin urallaan. Vuonna 1916 hänet nimitettiin Ilmalan leija-aseman johtajaksi ja vuonna 1919 aerologisen osaston johtajaksi.

Opinnot jatkuivat työn ohella ja Väisälä väitteli tohtoriksi vuonna 1919. Hän havitteli useampaan kertaan vielä vastuullisempaa postia Valtion Meteorologisessa Keskuslaitoksessa ja yliopistolla, mutta kerta toisensa jälkeen hän jäi valitsematta.

Se harmitti Vilhoa, mutta hän jatkoi tutkimustyötä ja tuotekehittelyä, mikä myöhemmin osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Väisälä kirjoitti yli sata tieteellistä artikkelia ja kehitti yhteensä kymmenen patentoitua keksintöä.


Väisälä kehitti maailman parhaan sääluotaimen.

Keväällä 1931 Väisälä sai nähdäkseen Karjalan Kannakselle pudonneen venäläisen sääluotaimen. Laite toimi radiotekniikalla, mikä oli tuolloin ilmatieteessä uusinta tekniikkaa. Havaintoja tehtiin leijojen ja ilmapallojen avulla, mutta harmittavan paljon tietoa katosi, kun kaikkia välineitä ei saatu aina takaisin.

Vilho Väisälän mielestä venäläisten idea oli loistava, mutta toteutus harvinaisen surkea. Väisälä päätti tehdä sääluotaimen paremmin itse.

Viiden vuoden kuluttua Vilho Väisälällä oli maailman paras sääluotain, jonka hän esitteli kansainväliselle asiantuntijayleisölle. Jo uuden radiosondin muotoilu herätti ihastusta; se oli pieni, kevyt ja ennen kaikkea edullinen. Se oli valtava harppaus meteorologisten havaintojen tekemisessä.


Väisälän ensimmäinen asiakas oli MIT eli Massachusetts Institute of Technology.

Se oli myös Vaisala-yhtiöiden syntyhetki. Vilho Väisälä perusti yrityksensä vasta 47-vuotiaana. Sitä ennen hänellä oli takanaan parin vuosikymmenen mittainen ura ansioituneena tutkijana ja virkamiehenä.

Perheellisenä virkamiehenä Väisälällä ei ollut suuria säästöjä. Hän haki Kansallis-Osake-Pankista 100 000 markkaa (n. 32 000 euroa) lainaa yrityksen ja tuotannon käynnistämiseen. Toimitilat hän löysi Ilmalan vierestä, Pasilasta, joka oli sopivan lähellä hänen silloista työpaikkaansa.

Väisälä oli tiedemies, mutta hänen kaupallinen strategiansa oli kirkas. Yritys tähtäisi heti vientiin, mikä oli poikkeuksellista 1930-luvulla. Väisälä halusi ottaa omalle vastuulleen sekä myynnin että markkinoinnin. Näin hän saisi kustannuksia pienemmiksi ja tuotteensa hinnan alhaisemmaksi.

Vaisalan ensimmäinen radiosondimalli, jonka valmistus alkoi vuonna 1936.

Strategia toimi. Teknisesti edistykselliset tuotteet kävivät kaupaksi, juuri kuten Väisälä oli laskenutkin. Pasilan-tilat kävivät vähitellen pieniksi, kun tuotanto kasvoi kysynnän mukaan.

Vuoden 1954 lopussa Vaisala muutti uuteen tehdaskiinteistöön Vantaanlaaksoon, Helsingin liepeille, missä se on vieläkin. Samalla yrityksen nimestä pudotettiin ä-pisteet: se oli nyt Vaisala Oy.

Vaikka yritys kasvoi, Väisälä ei missään vaiheessa luopunut valtionvirastaan. Hän tosin siirtyi vuonna 1948 Ilmatieteellisestä Keskuslaitoksesta meteorologian professoriksi Helsingin yliopistoon.


Lahjoituksillaan Väisälä varmisti meteorologian opetuksen kehityksen myös tulevaisuudessa.

Varakas professori teki mittavia lahjoituksia yliopistolle ja varmisti näin meteorologian opetuksen kehityksen vastaisuudessakin. Hiukan ennen kuolemaansa Vilho Väisälä lahjoitti osan Vaisalan osakkeista Suomalaiselle Tiedeakatemialle ja perusti Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston. Nykyään rahasto jakaa vuosittain apurahoja noin 1,5 miljoona euroa noin sadalle apurahansaajalle. Suomalainen Tiedeakatemia on yhä Vaisalan suurimpia osakkeenomistajia.

Vilho Väisälä toimi Vaisala Oy:n toimitusjohtajana kuolemaansa, vuoteen 1969, asti. Hän osallistui tutkimustoimintaan ja matkusti vielä lähes 80-vuotiaana ympäri maailmaa markkinoimassa Vaisalaa. Toimenpidevallan Väisälä oli tosin siirtänyt apulaistoimitusjohtajalleen jo 1950-luvulla. Yrityksessä olivat mukana myös Vilhon molemmat juristiveljet Väinö ja Hannes.

Professori Vilho Väisälä työhuoneessaan 1950-luvulla.

Vilho Väisälä oli valinnut seuraajakseen veljenpoikansa, nuoren diplomi-insinöörin Pentti Väisälän. Tällä oli näkemyksiä, mihin suuntaan yritystä tulisi viedä. Pentti Väisälä ehdotti, että yrityksen pitäisi katsoa toimialaa laajemminkin, eikä jäädä muutaman tuotteen varaan. Pentti Väisälän ehdotuksesta yritykseen perustettiin oma tutkimuslaboratorio vuonna 1957.

Pentti Väisälän elämä kuitenkin katkesi yllättäen vuonna 1962. Veljenpojan kuoleman jälkeen Vaisalassa tehtiin ensimmäinen ”sukupolvenvaihdos”. Hallitukseen tuli kaksi Väinö-veljen vävypoikaa – Hannu Voipio ja Olavi Neuvo.

Vaisala vakiinnutti asemansa erittäin merkittävänä suomalaisena high tech -vientiyrityksenä jo varhaisina vuosinaan. Oman tutkimus- ja tuotekehityksen perustaminen kannatti. Lisäksi yliopisto kasvatti yritykseen taitavia tekijöitä ja tutkijoita.


Aktiivinen tutkimus- ja kehitystyö edelleen tärkeässä roolissa

Vaisala alkoi kasvaa vahvasti 1980-luvulla. Se teki paljon yrityskauppoja ja hankki useita alansa yrityksiä niin Euroopasta kuin Yhdysvalloistakin. Yritys listautui Helsingin pörssiin vuonna 1988. Sen liikevaihto oli silloin reilut 40 miljoonaa euroa.

Nyt Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys, jonka pääkonttori on edelleen Vantaalla. Vaisalan liiketoiminta-alueet ovat Weather and Environment, joka keskittyy ympäristön mittausratkaisuihin ja Industrial Measurements, jonka mittalaitteita ja järjestelmiä käytetään erilaisissa teollisuuden sovelluksissa.

Vaikka yrityksen omistuspohja on laajennut suvun ulkopuolelle, Vilho Väisälän suku ja lähipiiri ovat yhä 30 suurimman omistajan joukossa, ja mukana on useita Väisälöitä ja Voipiota. Myös yrityksen filosofia on pysynyt ennallaan. Aktiivinen tutkimus- ja kehitystyö erikoisalalla vie johtavaan kansainväliseen asemaan.

 
   Vaisala Oyj (1936)

     Ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys.

     Yleistä tietoa yrityksestä:  
     Liikevaihto 2017: 332,6 miljoonaa euroa
     Viennin osuus: 96 prosenttia tuotannosta
     Pääkonttori: Vantaa
     Henkilöstö: yli 1600 työntekijää ympäri maailmaa
     Toimitusjohtaja: Kjell Forsén
     Hallituksen puheenjohtaja: Raimo Voipio
     Hallituksen varapuheenjohtaja: Yrjö Neuvo

 

Lähteet: Vaisala, Olli Lehto: Oman tien kulkijat: veljekset Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälä

10.04.2018