Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu on huimassa kasvussa. Matkailu on toimialana jo puolitoista kertaa suurempi kuin elintarviketeollisuus.

Suomi on tällä hetkellä yksi maailman houkuttelevimmista matkailumaista. Ainakin mikäli uskomme kansainvälisten matkailujulkaisujen arvioihin. Esimerkiksi maailman arvostetuimpia matkailuoppaita julkaiseva Lonely Planet valitsi Suomen viime syksynä tämän vuoden kolmanneksi parhaaksi matkailukohteeksi. Suomi oli Lonely Planetin TOP10-listalla ainoa eurooppalainen maa.

Lonely Planet’s Best in Travel 2017 -oppaan mukaan erityisesti satavuotisjuhlavuosi tekee Suomesta kiinnostavan matkakohteen, ja jokainen matkailija voi löytää omansa juhlavuoden lukuisista tapahtumista.

Maailman suurin matkailulehti National Geographic puolestaan valitsi Suomen 21 parhaan matkailumaan joukkoon. Lehti kehui Suomen rauhallista ja suojeltua luontoa sekä hiljaisuutta, jota löytyy muun muassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevalta Torassiepin porotilalta. Tilan valtteina ovat muun muassa puhelinkielto ja wifi-vapaus.

Talouslehti Financial Times yhtyi kuoroon nostaen viime vuoden lopulla Suomen yhdeksi tämän vuoden parhaista matkailumaista. FT mainosti muun muassa Hossan kansallispuistoa ja Tampereella vastikään avattua Muumimuseota. Suomalaisen matkailuelinkeinon iloksi Suomeen suuntautuva kiinnostus ei rajoitu pelkästään matkailutoimittajiin. Tilastokeskuksen tuoreen Majoitustilaston mukaan ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten määrä majoitusliikkeissä kasvoi tämän vuoden tammi–huhtikuussa peräti viidenneksellä, 19,5 prosentilla, viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.

Kaikkiaan ulkomaalaiset matkailijat viettivät kuluvan vuoden ensimmäisellä kolmanneksella majoitusliikkeissä runsaat kaksi miljoonaa vuorokautta.

Suurin ryhmä olivat venäläiset – 305 000 vuorokautta, missä oli kasvua 19,7 prosenttia viime vuoteen. Britit olivat kakkosena lähes 179 000 yöpymisellä ja 21,4 prosentin kasvulla. Saksalaisia yöpyi Suomessa kolmanneksi eniten. Ranskalaisten ja ruotsalaisten yöpymisiä kirjattiin myös runsaasti.

Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista eniten lisääntyivät kiinalaisten yöpymiset. Kiinalaiset viettivät suomalaisissa majoitusliikkeissä kaikkiaan 82 000 vuorokautta. Kasvua viime vuoden tammi–huhtikuuhun tuli huikeat 83,5 prosenttia.


Iso murros matkailuvirroissa on ollut Kiinan nousu Suomen viidenneksi tärkeimmäksi lähtömaaksi.”

Maailmanlaajuisesti turismi on ollut jo pitkään tasaisessa neljän prosentin kasvussa, eikä piskuinen Suomi ole jäänyt tässä kehityksessä osattomaksi. Finpron Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen kertoo, että ulkomaiset yöpymiset Suomessa ovat kasvaneet vuoden 1996 3,4 miljoonasta viime vuoden 5,8 miljoonaan.

”Tänä aikana neljän kärjessä ovat säilyneet samat maat – Venäjä, Ruotsi, Saksa ja Iso-Britannia – hieman järjestystä kuitenkin vaihdellen”, Virkkunen sanoo.

”Näiden neljän osuus oli vuonna 1996 yli puolet, eli 53 prosenttia, ulkomaisista yöpymisistä, mutta vuonna 2006 niiden osuus oli laskenut 46 prosenttiin. Viime vuonna neljän suurimman osuus oli enää 40 prosenttia.”

Euroopan isot maat muodostavat kuitenkin yhä vakaan ja vahvan kivijalan matkailukysynnälle. Euroopan Unionin maista tulee edelleen yli puolet kaikista ulkomaan matkailijoistamme.

”Iso murros matkailuvirroissa on ollut Kiinan – mukaan lukien Hongkong – nousu Suomen viidenneksi tärkeimmäksi lähtömaaksi”, Virkkunen kertoo.

Vielä parikymmentä vuotta sitten Kiina oli sijalla 19. Virkkunen uskoo Kiinan kasvavan edelleen voimakkaasti. Markkinointiponnistuksia lisätään Kiinan ja Japanin lisäksi entistä tarkemmin myös muun muassa Intian kasvaviin markkinoihin.

”Meillä on menossa matkailun rakenteen monipuolistuminen ja Suomen kehitys todelliseksi kohdemaaksi”, Virkkunen sanoo. ”Haasteemme on rakentaa vahva pohja niin vahvojen lähimarkkinoiden kuin myös dynaamisten kaukokohteiden varaan ja hallita yksittäisiä maariskejä.”

Mikä Suomessa kiinnostaa turisteja? Paavo Virkkunen arvioi, että Pohjoismaiden tunnettuus ja mielikuva ovat hyviä ja vastaavat ajan henkeen. Nyt halutaan rauhoittumista, aitoutta ja luontokokemuksia.

”Olemme runsaassa matkakohdetarjonnassa uusi raikas, kiinnostava ja kulttuurisesti sekä maantieteellisesti yhtenäinen kohde”, Virkkunen toteaa.

”Kilpailu matkailumarkkinoilla on kuitenkin kovaa. Tämä on johtanut yhteistyön tiivistymiseen alueellisesti yli valtiorajojen. Esimerkkinä Visit Arctic Europe -projekti ja Baltian maiden yhteistyö sekä Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan tiivistynyt yhteistyö kaukokohteissa”, Virkkunen jatkaa.

Pohjolaan tulevat matkailijat käyvät useissa maissa. Yhteistyöllä reagoidaan matkailija- ja liikennevirtojen kehitykseen. Virkkusen mukaan pohjoismaisen yhteistyön puitteissa Suomen tulee kuitenkin huolehtia siitä, että meidän oma erityislaatumme pääsee esiin.

”Olemme havainneet, että Islannin lisäksi myös Norja ja Tanska alkavat olla niin sanotusti täynnä. Nyt on Suomen vuoro kasvaa.”

Suomeen eri maista tulevien ryhmien välillä on selkeitä eroja sesonkiajankohdan, majoitusalueen ja mieltymysten sekä matkamotiivien välillä. Suomen luonto, rauha, hiljaisuus, puhtaus, revontulet ja esimerkiksi joulupukki ja muumit vetoavat kuitenkin kaikkiin.

”Venäläiset matkailijat tulevat pääasiassa Pietarin alueelta ja suuntaavat mökeille”, Virkkunen kertoo. ”Mökkilomiin yhdistetään kalastuksen kaltaisia aktiviteetteja. Venäläiset arvostavat myös korkeaa palvelutasoa, jota voidaan yhdistää myös mökkeilyyn.”

Saksalaiset muodostavat matkailukysyntämme vakaan ja vahvan kivijalan. Virkkunen odottaa tänä kesänä uutta vauhtia saksalaismatkailijoista.

”Slow-kampanjamme saunakiertue Saksassa on ollut todellinen menestys. Saksalaiset yöpyvät mielellään mökeissä tai muualla kuin perinteissä hotelleissa. Luontokokemus ja aktiviteetit ovat heille tärkeitä.”

Britit tulevat erityisesti joulukuussa perheineen Lappiin kokemaan ainutkertaisen elämyksen.

Japanilaiset matkailijat ovat laaja-alaisemmin kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista ja elämäntavasta. Monet tulevat erityisesti talvella lomailemaan pelkästään Suomeen.

”Suomalaiset designtuotteet ja brändit ovat japanilaisille tuttuja. Muumeja he suorastaan rakastavat.”

”Kiinalaiset kuluttavat matkoillaan eniten, mutta ovat ensisijaisesti kiinnostuneita globaaleista brändeistä ja ylellisyyshyödykkeistä”, Virkkunen luonnehtii.

Kiinalaisten keskiostot ovat huomattavasti suurempia kuin muiden kansallisuuksien. Kiinalaisten kuluttajien myötä Suomeen onkin rantautumassa uudentyyppistä kulutuskysyntää. Kulutuksen vauhdittamiseksi suomalainen matkailuteollisuus on alkanut tarjota kiinalaisille tuttuja maksuvälineitä, kuten AliPaytä.

”Kiinalainen matkustuskäyttäytyminen muuttuu kohti pienryhmiä ja erityiskiinnostuksen kohteita”, Virkkunen kertoo. ”Teemamatkailu kasvaa. Kiinalaiset panostavat yhä enemmän muutamiin kohteisiin yhä syvällisemmin, nopeiden piipahdusten sijaan.”

Isot ryhmämatkat ovat kiinalaisturismissa kuitenkin edelleen vallalla. Kaava on sama kuin aiemmin japanilaisten matkailussa.

Paavo Virkkusen mukaan viime aikojen trendi on ollut omatoimimatkailun kasvu. Tämä pätee niin kiinalaisiin kuin muihinkin kansallisuuksiin. Matkailu myös jakaantuu tasaisemmin kesän ja talven välillä. Lisäksi moni aiemmin pelkästään pääkaupunkiseudulla yöpynyt on löytänyt maastamme muitakin alueita.

”Viime vuonna esimerkiksi kiinalaiset löysivät Lapin talven, vaikka suurin osa heistä yöpyykin edelleen pääkaupunkiseudulla kesällä”, Virkkunen sanoo.

Viime vuonna pääkaupungin osuus kiinalaisten yöpymisistä oli 65 prosenttia ja Lapin osuus 21 prosenttia. Helsingissä kiinalaisten yöpymiset kasvoivat viime vuonna 14 prosenttia, Lapissa huikeat 91 prosenttia.

”Helsinki kehittyy myös kovaa vauhtia todelliseksi kaupunkikohteeksi – vastapainona yhä vahvasti luontopainotteiselle kuvalle Suomesta matkailumaana.”


Lapin matkailu on lavealla pohjalla.

Pitkälti yli tusinaa hotellia pyörittävän Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta vahvistaa, että kiinalaisturistien kiinnostus Suomea kohtaan näkyy Lapin matkailussa. Iso-Britannia on kuitenkin yhä suurin turistien lähtömaa. Lappi kiinnostaa myös ranskalaisia, saksalaisia, japanilaisia ja hollantilaisia.

”Hienoa tässä on se, että Lapin matkailu ja sen kasvu ovat nyt lavealla pohjalla”, Vuorentausta iloitsee.

”Meillä on takana pari vahvaa kasvuvuotta. Viime talvena kansainvälisten yöpymisten määrä kasvoi 30 prosenttia edellistalveen nähden. Kokonaisvolyymi on lähes 15 prosentin kasvussa. Kasvu jatkuu ensi talvikautena.”

matkailu

Ulkomailta Lappiin suuntautuvan matkailun kasvu on Vuorentaustan mukaan monen eri tekijän summa. Tuote on kunnossa – asiakkaat saavat hienoja elämyksiä ja kokonaisvaltaista palvelua.

”Lapin eksotiikka ja mystiikka kiehtovat. Tekemistä riittää alkaen poro-, koira-, ja kelkka-ajeluista ja päätyen revontulten metsästykseen. Etenkin jälkimmäisestä on tullut hitti, ja esimerkiksi aasialaisturistit tulevat Lappiin katsomaan revontulia jo syksyllä.”

Suomella on myös hyvä maine turvallisena maana, mikä ei ole vähäinen juttu keskellä turbulenttia maailmanpoliittista tilannetta. Lisäksi Lappiin suuntautuvat lentoyhteydet ovat parantuneet oleellisesti viime vuosina.

”Lappi on tätä nykyä kansainvälisesti erittäin kiinnostava matkailukohde”, Vuorentausta kiteyttää.

Matkailulla on suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Tilastokeskuksen matkailutilinpidon mukaan matkailutoimialojen osuus BKT:stä on 2,5 prosenttia.

Se on saman verran kuin maa-, metsä- ja kalatalous ja puolitoista kertaa enemmän kuin elintarviketeollisuus. Vuoteen 2025 mennessä matkailun osuus BKT:stä kasvaa kolmeen prosenttiin.

”Matkailu on myös kokoaan suurempi toimiala”, Visit Finlandin Paavo Virkkunen sanoo. ”Yksi matkailueuro tuo 56 senttiä muille toimialoille.”

Vientiin rinnastettavan matkailutulon arvo on lähes neljä miljardia euroa. Kotimaan matkailun arvo puolestaan on noin 10 miljardia.

Matkailun kotimaisuusaste on suuri, yli 80 prosenttia. Sekä arvonlisäverot että tuloverot jäävät pääosin Suomeen. Matkailualalla toimii noin 28 000 yritystä ja ala työllistää 140 000 työntekijää. Matkailuun odotetaan syntyvän 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

”Matkailuteollisuus kasvaa niin Suomessa kuin globaalistikin kansantalouksia nopeammin”, Virkkunen kiteyttää.

Artikkelissa käytettyjen tilastojen ja taustamateriaalin kokoamisessa auttoi Visit Finlandin tutkimuspäällikkö Katarina Wakonen.

FIM Lounge cutline Timo Hirvonen

Matkailun kasvunäkymät ovat valoisat

”Palveluiden vienti, johon matkailu lasketaan, on ollut kasvussa viime vuosina. Koko kansantalouden näkövinkkelistä on tervetullutta, että Suomen talouden kasvupohja laajenee palveluiden viennin ja matkailun hyvän vireen myötä.

Suomessa investoinnit ovat olleet vahvassa kasvussa viime vuosina. Osa näistä on kanavoitunut matkailuun. Esimerkiksi Lapin matkailuinvestoinneissa on tapahtunut selkeä käänne. Matkailun voimakas kasvu on piristänyt alan investointeja.

Matkailun pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat valoisat, sillä ihmisten varallisuus ja vapaa-aika lisääntyy.”

Timo Hirvonen on FIMin pääekonomisti.

05.07.2017

Resorna från utlandet till Finland ökar kraftigt Turistbranschen är redan en och en halv gång större som bransch än livsmedelsindustrin.

Finland är just nu ett av världens mest attraktiva länder för turister – åtminstone om vi får tro på de internationella resetidningarnas och -handböckernas rapporter. Till exempel Lonely Planet, vars resehandböcker är bland de mest ansedda i världen, valde Finland i fjol höstas till det tredje bästa resmålet i världen år 2017. Finland var dessutom det enda europeiska landet på Lonely Planets TOP10-lista.

Enligt handboken Lonely Planet’s Best in Travel 2017 gör särskilt självständighetens hundraårsjubileum Finland till ett intressant resmål, där alla hittar intressanta aktiviteter bland det stora antalet evenemang under jubileumsåret. I Finland kan turisten överraskande stöta på en högklassig utomhuskonsert, hitta en utmärkt restaurang eller få bada bastu efter en intressant konstutställning.

Världens största resetidning National Geographic valde Finland till ett av de 21 bästa turistländerna i världen. Tidningen berömde Finlands lugna och skyddade natur och tystnaden, som man hittar bland annat på Torassieppi rengård i Pallas-Yllästunturi nationalpark. I Torassieppi är telefoner är förbjudna och WiFi saknas helt, vilket är några av gårdens främsta attraktionsfaktorer.

Ekonomitidskriften Financial Times sällade sig till kören i slutet av 2016 genom att utse Finland till ett av de bästa resmålen år 2017. FT gjorde reklam bland annat för nationalparken i Hossa och för Muminmuseet, som nyligen öppnades i Tammerfors. Till den finländska turistbranschens glädje är det inte endast journalister från resetidningarna som visar intresse för Finland. Enligt Statistikcentralens färska Inkvarteringsstatistik ökade de utländska turisternas övernattningar på hotell och andra inkvarteringar i januari–april 2017 med hela 19,5 procent jämfört med motsvarande period i fjol.

Totalt bodde utländska turister drygt två miljoner dygn på hotell och inkvarteringar under det första tertialet av 2017.

Den största gruppen var turister från Ryssland – med 305 000 dygn. Mängden ökade med 19,7 procent från året innan. På andra plats stod britter med nästan 179 000 övernattningar och en ökning med 21,4 procent. På tredje plats stod turister från Tyskland. Även fransmän och svenskar stod för ett stort antal övernattningar.

För den största ökningen av antalet turister till Finland stod Kina, som är ett av de viktigaste avgångsländerna för vår turistbransch. Turister från Kina tillbringade totalt 82 000 dygn på inkvarteringsförläggningar av olika slag i Finland. Ökningen från januari-april i fjol var otroliga 83,5 procent.


Kina det femte viktigaste avgångslandet för turister.

Globalt har turismen ökat jämnt med fyra procent om året redan under en längre tid. Även Finland har fått del av den här utvecklingen. Direktör Paavo Virkkunen från Finpros enhet Visit Finland berättar att de utländska turisternas övernattningar i Finland har ökat från 3,4 miljoner år 1996 till 5,8 miljoner i fjol.

”Under den här perioden har samma länder hållit täten hela tiden, – dvs. Ryssland, Sverige, Tyskland och Storbritannien – även om ordningsföljden varierat något”, säger Virkkunen.

”År 1996 stod de här fyra länderna för mer än hälften av alla utländska övernattningar, dvs. 53 procent. År 2006 hade deras andel minskat till 46 procent. I fjol var de fyra största ländernas andel endast 40 procent.”

De stora länderna i Europa bildar fortfarande en stark och stabil grund för efterfrågan inom turismen i Finland. Av alla utländska turister som reser till Finland kommer fortfarande över hälften från EU.

”En stor förändring i turistströmmarna har varit att Kina inklusive Hong Kong blivit det femte viktigaste avgångslandet för turister till Finland”, berättar Virkkunen.

För tjugo år sedan hade Kina nittonde plats på listan. Virkkunen tror att Kina kommer att fortsätta sin starka tillväxt. Ökade marknadsföringssatsningar görs inte bara i Kina och Japan utan också på den växande marknaden i Indien.

”Den finska turistbranschens struktur håller på att bli mångsidigare och Finland utvecklas till ett genuint resmål för turister”, säger Virkkunen. ”Vi måste skapa en stark grund som bygger både på starka närmarknader och på dynamiska fjärrmål. Samtidigt måste vi hantera enskilda landsrisker.”

Vad är det som väcker turisternas intresse för Finland? Enligt Paavo Virkkunen är de nordiska länderna välkända ute i världen. De har också en bra image som passar in i tidsandan. Nu söker turisterna lugn, äkthet och naturupplevelser.

”Vi är ett nytt, fräscht, intressant och både kulturellt och geografiskt enhetligt resmål i det stora utbudet av destinationer”, konstaterar Virkkunen.

”Men konkurrensen på turistmarknaden är hård. Det här har lett till en ökning av det regionala samarbetet över landsgränserna. Exempel på det här är projektet Visit Arctic Europe, de baltiska ländernas samarbete och det intensifierade samarbetet mellan Finland, Sverige, Danmark och Norge i fjärrmål.”

Turister som reser till Norden besöker flera länder. Genom samarbetet är det möjligt att reagera på turist- och trafikströmmarnas utveckling. Enligt Virkkunen ska Finland dock se till att vår särprägel lyfts fram inom det nordiska samarbetet.

”Island är så att säga fullbokat och vi har upptäckt att också Norge och Danmark börjar vara det. Nu är det Finlands tur att växa.”

Det finns klara variationer mellan de grupper som kommer till Finland från olika länder i fråga om säsongens tidpunkt, inkvarteringsområden, intressen och resmotiven. Men naturen, lugnet, tystnaden, renheten, norrskenet och till exempel jultomten och mumintrollen intresserar däremot alla.

”De ryska turisterna kommer i huvudsak från S:t Petersburgområdet och de hyr gärna stugor”, berättar Virkkunen. ”De vill ägna sig åt olika aktiviteter under sina stugsemestrar, till exempel fiske. Ryssar sätter dessutom värde på en hög servicenivå, och det är ju möjligt att erbjuda det även inom stugbranschen.”

Tyskar bildar en stark och stabil grund för efterfrågan inom turismen i Finland. I sommar väntar sig Virkkunen ett nytt lyft inom turismen från Tyskland.

”Vår Slow-kampanj, bastuturnén i Tyskland, var en verklig framgång. Tyskar övernattar gärna i stugor eller på andra ställen än på traditionella hotell. Naturupplevelser och aktiviteter är viktiga för dem.”

Britterna kommer särskilt i december till Lappland för att få unika upplevelser.

Japanska turister har ett bredare intresse för den finska kulturen och livsstilen. Många kommer på vintern enbart för att semestra i Finland.

”Finska designprodukter och varumärken är bekanta för japanerna. Och de älskar mumintrollen.”

”Kineser konsumerar mest på sina resor, men de är i första hand intresserade av globala varumärken och av lyxprodukter”, säger Virkkunen.

Kinesernas genomsnittliga köp är betydligt större än de övriga nationaliteternas. Med de kinesiska konsumenterna introduceras en ny slags konsumtionsefterfrågan i Finland. För att ge fart åt den har turistindustrin i Finland börjat erbjuda betalmedel som är bekanta för kineserna, till exempel AliPay.

”Det kinesiska resebeteendet utvecklas mot smågrupper och specialintressen”, berättar Virkkunen. ”Temaresorna ökar. Kineserna satsar allt mer på några enskilda destinationer i stället för snabba besök.”

Turismen från Kina domineras dock fortfarande av stora gruppresor. För dem gäller samma schema som tidigare var aktuell för turismen från Japan.

Enligt Paavo Virkkunen har resor på egen hand varit en ökande trend på sistone. Detta gäller såväl kineser som andra nationaliteter. I dag fördelas resorna också jämnare på sommar och vinter. Dessutom har många som tidigare endast övernattat i huvudstadsregionen även hittat till andra områden i vårt land.

”I fjol upptäckte kineserna vintern i Lappland, även om största delen av dem fortfarande övernattar på sommaren i huvudstaden”, berättar Virkkunen.

I fjol var huvudstadens andel av kinesernas övernattningar 65 procent, medan Lapplands andel var 21 procent. I Helsingfors ökade kinesernas övernattningar med 14 procent och i Lappland med fantastiska 91 procent.

”Helsingfors utvecklas snabbt till en verklig stadsdestination som motvikt till Finlands starkt naturbetonade image som turistland.”


Turismen i Lappland har en bred bas

Ari Vuorentausta är VD för Lapland Hotels, som driver långt över ett dussin hotell. Han bekräftar att de kinesiska turisternas intresse för Finland syns i turismen i Lappland. Storbritannien är fortfarande det största avgångslandet för turister till Lappland. Lappland intresserar också fransmän, tyskar, japaner och holländare.

”Det fina med det här är att turismen i Lappland och dess tillväxt nu har en bred bas”, säger Vuorentausta belåtet.

”Vi har ett par år av stark tillväxt bakom oss. I vintras ökade antalet utländska turisters övernattningar med 30 procent från den föregående vintern. Den totala volymen har ökat med nästan 15 procent, och tillväxten kommer att fortsätta under vintersäsongen 2017–2018.”

matkailu

Enligt Vuorentausta är ökningen av turismen från utlandet till Lappland summan av flera faktorer. Produkten är i skick – kunderna får fina upplevelser och helhetsmässig service.

”Lapplands exotik och mystik lockar. Det finns gott om aktiviteter för alla, från turer med ren- eller hundspann och snöskoter till norrskensskådning. Särskilt det sistnämnda har blivit en hit och till exempel turister från Asien kommer till Lappland för att skåda norrskenet redan på hösten.”

Finland har också ett bra anseende som ett tryggt land, vilket inte är en liten sak i den turbulenta världssituationen. Dessutom har Lappland fått betydligt bättre flygförbindelser under de senaste åren.

”I dag är Lappland internationellt sett ett mycket intressant resmål”, sammanfattar Vuorensola.

Turismen har stor samhällsekonomisk betydelse för Finland. Enligt Statistikcentralens turismräkenskaper står turistbranscherna för 2,5 procent av landets BNP.

Det är lika mycket som jord-, skogs- och fiskerinäringen och en och en halv gånger mer än livsmedelsindustrin. Fram till år 2025 ökar turismens andel av BNP till tre procent.

”Turismen har också en större ekonomisk effekt än dess storlek skulle förutsätta”, säger Paavo Virkkunen från Visit Finland. ”En turisteuro ger 56 cent till andra branscher.”

Värdet på turismintäkterna, som är jämförbara med sedvanliga exportinkomster, är nästan fyra miljarder euro. Värdet på finländarnas resor i hemlandet är i sin tur cirka 10 miljarder.

Turistbranschen har en hög inhemsk andel, över 80 procent. Både mervärdesskatterna och inkomstskatterna blir i huvudsak kvar i Finland. I turistbranschen finns cirka 28 000 företag och 140 000 anställda. Branschen väntas erbjuda 40 000 nya arbetsplatser före utgången av år 2025.

”Turistindustrin växer snabbare än samhällsekonomierna. Detta gäller såväl Finland som globalt”, sammanfattar Virkkunen.

Forskningschef Katarina Wakonen från Visit Finland medverkade vid sammanställningen av den statistik och det bakgrundsmaterial som användes i denna artikel.

FIM Lounge cutline Timo Hirvonen

Ljusa tillväxtutsikter inom turismen

”Exporten av tjänster, dit turismen räknas, har vuxit under de senaste åren. Det är välkommet med tanke på hela samhällsekonomin att den finska ekonomin får en bredare tillväxtbas genom den positiva utvecklingen inom exporten av tjänster och inom turismen.

Investeringarna har ökat kraftigt i Finland under de senaste åren och en del av dem har gällt turismen. Det har skett en klar vändning till exempel i Lappland, där den starka tillväxten inom turismen har ökat investeringarna i branschen.

De långsiktiga tillväxtutsikterna inom turismen är ljusa eftersom människornas förmögenhet och fritid ökar.”

Timo Hirvonen är chefsekonom vid FIM.

01.08.2017