Kahdeksanosainen juttusarjamme esittelee taidetta sijoituskohteena. Taidesijoituksissa pätevät osittain samat lait kuin muussakin sijoittamisessa. Kysynnän ja tarjonnan suhde vaikuttaa aina hintoihin. Joskus Suomessa hintojen nousuun riittää, että lajityypillä on kaksi innokasta keräilijää.

Ilkka Lammi (1976–2000) on hyvä esimerkki taiteilijasta, jonka työt ovat olleet kannattava sijoitus myös rahallisesti. Nuoren taiteilijan lahjakkuus tunnistettiin jo varhain: hän teki varsinaisen tuotantonsa kuuden vuoden aikana, jolloin syntyi satoja öljymaalauksia sekä tuhansia piirroksia ja luonnoksia. Juhannusaattona hukkumisonnettomuudessa kuollut taiteilija oli vain 24-vuotias.

Lammin töiden hinnat lähtivät heti traagisen tapahtuman jälkeen nousuun, sillä vaikka hän olikin ollut tuottelias, tuotantoa ei tietenkään enää tulisi lisää. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii myös taidekaupassa: jos tuotantoa on vähän, mutta kysyntää paljon, hinnat nousevat. Päinvastaisessa tapauksessa hinnat laskevat.

Vuosituhannen vaihteessa Ilkka Lammin maalauksia myytiin noin 1 000 eurolla – nyt parhaimmillaan 70 000 eurolla.

Ilkka Lammin ”Poika ja siili” vuodelta 1995. Öljy kankaalle, 73 x 89 cm. 

”Tarjontaa pitää olla sopivasti, jotta hintataso syntyy. Jos taiteilijan töitä on hyvin harvoin myynnissä, hän jää suurelle yleisölle tuntemattomaksi, eikä kysyntää synny. Toisaalta liian runsas tuotanto levittää töitä jokaiseen huutokauppaan, eikä hintataso silloin nouse korkeaksi”, taideasiantuntija ja meklari Maria Ekman-Kolari sanoo.

Näin näyttää käyneen esimerkiksi Arthur Heickellin (1873–1958) maalauksille. Heickell oli valtavan tuottoisa taiteilija, ja hänen kerrotaan maalanneen jopa 30 työtä päivässä. Aiheina olivat usein maisemat ja luonto, jotka aiheina toki sopivat monelle seinälle. Suurta arvonnousua Heickellin töille ei ole näillä näkymillä odotettavissa, teoksia myydään huutokaupoissa muutamilla sadoilla euroilla.

Toisaalta sopivasti suosiota tarvitaan. Suositulla taiteilijalla on paremmat mahdollisuudet pysyä tunnettuna tulevaisuudessakin. Unohdettua taiteilijaa nostavat harvoin myöhemmätkään sukupolvet, ellei hän jostain muusta syystä nouse yleisön ja median tietoisuuteen.

Arthur Heickellin öljyvärimaalaus ”Järvimaisema” on kooltaan 48 x 66 cm.

Sijoittajan kannattaa perehtyä tarkasti kiikarissa olevan teoksen tekijään. Miten hänen teostensa hinnat ovat liikkuneet eli millainen on tekijän tai tietyn teoksen hintakuva. Ammattilaisilla on tähän omat työkalunsa, kuten taiteen hintoja seuraava Art Price -tietokanta. Siitä löytyy jokaisen julkisessa huutokaupassa myydyn teoksen hintatiedot. Erilaisilla hauilla pystyy haarukoimaan tietyn tekijän tai teoksen hintakehitystä suhteessa muihin vastaaviin.

Silti ammattilaisetkin saattavat joskus yllättyä. Hinta voi nousta odotuksia korkeammaksi tai jäädä huutokaupan asettamaan pohjahintaan. Kysyntä ratkaisee.

”Tarvitaan vähintään kaksi halukasta ostajaa samaan ostotilanteeseen. Joskus tiettyä taiteilijaa saattaa havitella vain kaksi keräilijää, joiden keskinäinen kilpailu pitää hinnat korkealla. Jos vaikka vain toisen ostotarve syystä tai toisesta lakkaa, hinnat romahtavat. Näin kävi Suomessa tinatuotteiden hinnoille, kun toinen kahdesta intohimoisesta keräilijästä kuoli.”


Suomen taidemarkkinat ovat pienet.

Tarina kuvaa osuvasti sitä, miten ammattikielellä sanottuna ”ohut” Suomen taidemarkkina on. Kotimarkkinat ovat pienet, mutta toisaalta alan ihmiset tuntevat ne usein läpikotaisin. Tietyt suomalaiset taiteilijat ovat kiinnostavia myös ulkomaisille ostajille, mutta vain melko harvat. Helene Schjerfbeck, Akseli Gallen-Kallela ja Tove Jansson sekä monet suomalaisen designin klassikkonimet kuuluvat tälle listalle.

Taiteilijoita on Suomessa paljon, ja vain pari prosenttia heistä kykenee elättämään itsensä teosten myynnillä. Tämä kertoo paljon markkinoiden pienuudesta.

 

Varmat klassikkonimet

  • Helene Schjerfbeck: tunnetaan hyvin maailmalla, kysyntä nousee yhä
  • Akseli Gallen-Kallela: Keitele-teos on valittu suosituimmaksi teokseksi Lontoon National Galleryssä. Myös teoksen kuvittamat oheistuotteet tekevät hyvin kauppansa.
  • Albert Edelfelt: kauppa vielä pitkälti kotimaisissa käsissä
  • Ellen Thesleff: kysyntä nousee yhä
  • Eero Järnefelt: kysyntä nousee yhä

Vielä on varaa nousta

  • Von Wrightin veljekset: Ateneumin näyttely nosti uudelleen esille
  • Hugo Simberg: Suomessa hyvin arvostettu, mutta töitä ei ole vielä juurikaan myyty Suomen rajojen ulkopuolelle
  • Elin Danielsson-Gambogi: kiinnostava taiteilija, joka sukupuolensa vuoksi ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota
  • Maria Wiik: kiinnostava taiteilija, joka sukupuolensa vuoksi ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota
  • Pekka Halonen: parhaimmillaan huippu, joukossa myös ”leipätöitä”

 

31.07.2018