Öljyn hinta puolittui vuonna 2014 alle puolessa vuodessa. Syyt romahdukseen löytyvät niin markkinadynamiikasta kuin globaalin geopolitiikan jännitteistäkin. Mutta ketkä ovat hintasodan voittajia ja ketkä häviäjiä?

Öljy pyörittää maailman talouden rattaita. Neljä viidesosaa globaalista energian tarpeesta tyydytetään fossiilisilla polttoaineilla. Öljyn osuus kokonaisuudesta on noin kolmekymmentä prosenttia.

Öljyn hinnan muutoksilla on merkittävä vaikutus maailmantalouteen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut, että kymmenen dollarin hinnan lasku barrelia kohti kasvattaa maailmantaloutta 0,2 prosenttia.

Niinpä viime vuosien merkittävin maailmantalouteen vaikuttava kehityskulku on ollut heinäkuussa 2014 alkanut öljyn hinnan lasku. Brent-öljyn hinta puolittui alle puolessa vuodessa. Kun yksi barreli maksoi vielä heinäkuussa noin 115 dollaria, oli hinta romahtanut 2014–2015 vuodenvaihteeseen mennessä jo 50 taalan hujakoille. Keväällä 2015 hinta nousi hetkeksi lähemmäksi 70 dollaria, mutta vakiintui syksyllä vähän alle 50 dollarin tasolle.

oljy

Mitä tapahtui? Kaiken taustalla vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan logiikka. Öljyn hinta nousi melko tasaisesti vuosituhannen alusta lukuun ottamatta finanssikriisin aikaa. Vuodenvaihteessa 2008–2009 hinta käväisi alle 50 dollarissa barrelilta. Sitten alkoi pari vuotta kestänyt nousu, jonka jälkeen hinta kieppui kolme ja puoli vuotta 100 ja 120 dollarin välillä.

Hinnan nousua on selitetty sillä, että tarjonta ei pysynyt kysynnän mukana. Öljyn kulutus maailmassa – etenkin Kiinassa – kasvoi. Samaan aikaan monet öljyntuottajamaat, kuten esimerkiksi Irak, kärsivät erilaisista konflikteista.

  • Brent-öljy
    Pohjanmereltä pumpattava kevyt, vaaleanruskea ja korkealaatuinen raakaöljy, jonka rikkipitoisuus on pieni ja tiheys alhainen. Brent on kauppaluokitus, jolla raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa määritellään.
  • Liuskeöljy
    Liuskeöljyllä tarkoitetaan öljy- ja kaasuliuskeesta tuotettavia keveitä nestemäisiä hiilivetyjä. Liuskeöljyn tuotannossa käytetään horisontaalista porausta ja ns. vesimurrosta.
  • Barreli eli tynnyri
    Yksi barreli raakaöljyä on noin 159 litraa eli 42 Yhdysvaltain gallonaa. 1 gallona = 3,785 litraa.

Vuoteen 2014 tultaessa markkinadynamiikka oli kuitenkin muuttunut. Korkea hinta auttoi suhteellisen kalliisti maaperästä irrotettavaa liuskeöljyä ja öljyhiekkaa tuottavia amerikkalaisia ja kanadalaisia yhtiöitä. Pelkästään USA:n päivittäinen öljyntuotanto kasvoi vuosina 2008–2014 neljällä miljoonalla barrelilla. Maailmassa tuotetaan noin 75 miljoonaa barrelia raakaöljyä päivässä.

Samaan aikaan öljyn kysynnän kasvu alkoi kuitenkin hiipua niin Euroopassa, USA:ssa kuin Aasiassakin. Kun sitten muun muassa Irak ja Libya alkoivat tuottaa entistä enemmän öljyä, kysynnän ja tarjonnan väliset suhteet muuttuivat.

Kaikki tämä heijastui öljyn hintaan, joka alkoi laskea heinäkuussa 2014. Marraskuun puolivälissä Brent oli tippunut jo 80 dollariin barrelilta.

  • API-asteikko
    Öljyn tiheys ilmaistaan usein American Petroleum Instituten laatiman API-asteikon mukaan, ja se on tärkeä peruste hinnoittelulle.
  • Sepelhanhi
    Shell UK Limited nimesi aikoinaan kaikki Iso-Britannian öljykentät vesilintujen mukaan. Löytöhetken mukaisessa aakkosjärjestyksessä nimettiin Auk (ruokki), Brent (Brent Goose).
  • Maailman suurin
    Perinteinen öljykenttä, Ghawar Saudi-Arabiassa, tuottaa noin 5 miljoonaa barrelia raakaöljyä päivässä. Suur-Ghawarin alueella on porattu öljyä jo 1950-luvulla.

Marraskuun lopulla 2014 hinnan lasku sai lisää vauhtia, kun öljyntuottajamaiden järjestö OPEC piti tärkeän kokouksen. OPEC-maat tuottavat nelisenkymmentä prosenttia kaikesta maailman öljystä. Järjestö on pitkään vaikuttanut öljyn hintaan joko lisäämällä tai vähentämällä tuotantoaan.

Marraskuussa 2014 OPEC-maat keskustelivat siitä, miten hintakehitykseen pitäisi reagoida. Osa maista, kuten esimerkiksi Venezuela ja Iran, olisivat halunneet järjestön – kuitenkin etupäässä maailman toiseksi suurimman öljyntuottajan, Saudi-Arabian – vähentävän tuotantoaan.

OPEC-maat ovat kovin riippuvaisia öljytuloistaan. Enemmistö niistä ei saa budjettejaan pidettyä tasapainossa, mikäli öljyn hinta on alle 100 dollaria barrelilta.

  • OPEC
    Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC perustettiin valvomaan öljyntuottajamaiden etuja. Organisaation tehtävänä on neuvotella öljyntuotannosta, hinnoista ja tulevista oikeuksista. Järjestöön kuuluvat Iran, Irak, Kuwait, Saudi-Arabia, Venezuela, Algeria, Angola, Indonesia, Libya, Nigeria, Qatar ja Yhdistyneet Arabiemiraatit.
  • Öljyvauraat
    OPEC-maat hallitsevat kahta kolmannesta maailman öljyvaroista ja tuottavat noin 40 % maailman öljystä.
  • Muut tuottajamaat
    Merkittävistä öljyntuottajista OPEC:in ulkopuolella ovat muun muassa Norja, Venäjä ja Yhdysvallat. Vuonna 2014 Yhdysvallat nousi maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi.

Saudit eivät kuitenkaan suostuneet leikkaamaan tuotantoaan. Ainakin osasyynä tähän ovat muistot 1980-luvulta, jolloin maa yritti vaikuttaa laskeviin öljyn hintoihin tuotantoaan vähentämällä. Tämä ei kuitenkaan tehonnut ja saudit menettivät markkinaosuutta.

Saudi-Arabia pystyy myös elämään pitkään alhaisen öljyn hinnan kanssa. Hallitus on kerännyt pahan päivän varalle suunnattomasti valuuttavarantoja ja sijoitusvarallisuutta, joilla se voi rahoittaa budjettiaan. Saudi-Arabian öljyministeri, Ali Al-Naimi, on todennut maan kestävän jopa 20 dollarin barrelihinnan. Saudien tuotantokustannukset ovat alle kymmenen dollaria barrelia kohti.

Kokouksensa jälkeen OPEC ilmoitti maailmalle pitävänsä päivittäisen tuotantonsa 30 miljoonan barrellin tasolla ainakin puoli vuotta ja seuraavansa, miten hinta käyttäytyy. Sittemmin, eli tämän vuoden syyskuussa Al-Naimi totesi CNBC:n haastattelussa, että kukaan ei voi määritellä öljyn hintaa – se on Allahin käsissä.

  • Öljyn käyttö
    Paitsi polttoaineena tehtaiden ja autojen koneissa sekä lämmityksessä öljyä käytetään muun muassa muoveihin, maalien sidos- ja väriaineisiin sekä esimerkiksi fenolia lääkekemikaalien syntetisointiin.
  • Öljynjalostus
    Öljynjalostamossa eri kemikaalit erotetaan tislaamalla. Raakaöljystä voidaan jakotislauksella erottaa erilaisia hiilivetyjä, kuten petrolia, bensiiniä, parafiinia ja bitumia. Tärkeitä tekijöitä jatkojalostuksessa ovat öljyn tislesaanto ja rikkipitoisuus. Tislesaantoa voidaan arvioida öljyn tiheyden perusteella (n. 780–1000 kg/m³).
  • Öljykentät
    On ollut olemassa öljykenttiä, joista öljy nousi omalla paineellaan maan pinnalle, mutta ne on käytetty tyhjiin jo ajat sitten. Nykyään, ennen kuin öljykenttä voidaan ottaa käyttöön, on sitä valmisteltava useita vuosia.

Geopolitiikan osuutta asiassa ei myöskään ole syytä vähätellä. Sattumoisin alhaisesta öljyn hinnasta kärsivien joukossa on Saudi-Arabian ja Yhdysvaltojen suurimpia vihollisia.

Shiia-muslimien johtama Iran on sunnien hallitseman Saudi-Arabian merkittävin vihollinen. Niin saudit kuin Yhdysvallatkin ovat jo pitkään olleet huolissaan Iranin ydinohjelmasta. Iran myös tukee Syyrian sisällissodan hallitusta, kun taas saudit ovat kapinallisten puolella. Venäjä on niin ikään tukenut Syyrian hallitusta, eivätkä myöskään sen toimet Ukrainassa ole olleet lännen mieleen.

Irania vastaan asetetut pakotteet kuitenkin puretaan vuodenvaihteessa, nyt kun sen ydinohjelmasta on päästy sopuun. Tämä tarkoittaa sitä, että iranilaista öljyä alkaa virrata maailmanmarkkinoille, mikä seikka on osaltaan pitänyt ja pitänee öljyn hintaa alhaalla jatkossakin.


”10 Yhdysvaltain dollarin hinnanlasku barrelilta kasvattaa maailmantaloutta 0,2 prosenttia (IMF).”

Alhainen öljyn hinta panee myös Syyriassa ja Irakissa toimivan Islamilaisen valtion entistä ahtaammalle. ISIS on ottanut alueella haltuunsa kymmeniä öljylähteitä ja myynyt öljyä alle markkinahinnan sotilaallisia operaatioitaan rahoittaakseen. ISIS on myös ilmoittanut tahtovansa valloittaa Saudi-Arabian.

Voittajat

USA
USA:ssa öljyn hinnan lasku saattaa hidastaa liuskeöljyn tuotantoa ainakin joksikin aikaa. Analyytikot ovat arvioineet myös öljyinvestointien laskevan jonkin verran.

Alhainen öljyn hinta hyödyttää kuluttajia, joille jää entistä enemmän varoja tuhlattavaksi muihin hyödykkeisiin kuin polttoaineisiin. Tämä kiihdyttää talouskasvua, joka voi optimistisimpien arvioiden mukaan nousta jopa neljään prosenttiin, mikäli öljyn hinta pysyttelee alhaalla.

EU
EU tuo 88 prosenttia käyttämästään öljystä. Alemmat energiakustannukset yhdistettynä dollariin nähden halventuneeseen euroon ovat omiaan lisäämään eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla.

Kun kuluttajillekin jää aiempaa enemmän rahaa muuhun kuin energiaan, voidaan öljyn hinnan laskua pitää EU:ssa jonkinlaisena ”minielvytyspakettina”. Euroopan johtavan talouden, Saksan, tämän ja ensi vuoden 1,8 prosentin talouskasvusta noin neljäsosan arvioidaan olevan öljyn hinnan laskun ansiota.

JAPANI
Energiaköyhä Japani hyötyy suuresti alhaisesta öljyn hinnasta. Japani on maksanut fossiilisista polttoaineista viime vuosina reilusti yli 200 miljardia dollaria vuosittain. Öljyn osuus laskusta on ollut 90 prosenttia. 30 prosentin alennus öljyn hinnassa on verrattavissa siihen tuottoon, jonka valtio sai korotettuaan arvonlisäveroa kolmella prosentilla.

Japani on siis saanut mukavasti ulkopuolista apua budjettivajeensa paikkauksessa. Öljyn hinnan lasku on tosin vaikeuttanut deflaation vastaista kamppailua. Japanin inflaatio on reilusti alle virallisen kahden prosentin tavoitteen.

SUOMI
Raakaöljyn dollarihinnan muutokset vaikuttavat Suomeen kotitalouksien ostovoiman ja yritysten kustannusten kautta. Vuosittainen öljylaskumme pienenee tietyillä oletuksilla jopa pari miljardia euroa. Pysyvä 40 prosentin hinnan alennus kiihdyttäisi Etlan laskelmien mukaan Suomen BKT:n kasvua jopa puolisentoista prosenttia ensi vuonna.

Taloutemme erityispiirre on kuitenkin suuri riippuvuus venäläisten ostovoimasta. Öljyn hinnan noustessa Venäjän kauppa puskuroi nousun vaikutuksia Suomen talouteen. Hinnan romahtaessa se vastaavasti nakertaa laskun positiivisia talousvaikutuksia.

KIINA
Maailman suurin öljyn tuoja Kiina hyötyy hinnan laskusta kenties vähemmän kuin voisi kuvitella. Kiinan talous pyörii paljolti hiilen varassa, ja öljyn hinnan muutosten vaikutukset heijastuvat ennen kaikkea liikenteen kautta. Polttonesteiden hinnoista päättää kuitenkin valtio, eivätkä ne seuraa maailmanmarkkinoita enää sen jälkeen, kun hinta on alle 80 dollaria barrelilta.

Kiina on myös lainannut runsaasti rahaa suurille öljyn tuottajille, kuten Venezuelalle, ja kiinalaiset pankit kärsivät, jos nämä eivät voi hoitaa velkojaan. Kuviota monimutkaistaa se, että Kiina on myös maailman neljänneksi suurin öljyn tuottaja.

INTIA
Tuontiöljystä riippuvainen, budjettivajeista ja korkeasta inflaatiosta kärsinyt Intia hyötyy suuresti alhaisesta öljyn hinnasta. Narendra Modin hallitus on käyttänyt tilannetta hyväkseen ja poistanut diesel-tuet autoilijoilta sekä korottanut polttoaineveroja.

Öljyn hinnan lasku pienentää Intian kauppa- ja maksutaseiden sekä budjetin vajeita. Alenevan inflaation myötä myös korkojen pitäisi laskea ja investointien lisääntyä. Intian BKT:n ennustetaan kasvavan 5,5–6 prosentin vauhtia lähivuosina, mikäli öljyn hinta pysyy alhaalla.

BRASILIA
Öljyn alhainen hinta vaikuttaa Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurimpaan öljyntuottajaan Brasiliaan sekä myönteisesti että kielteisesti.

Halvempi polttoaine hyödyttää maanviljelijöitä ja helpottaa inflaatiopaineita. Kuluttajahintoihin ja talouskasvuun tuontiöljyn entistä alempi hinta ei vaikuta suoraan, sillä energian hinta on ollut valtion tukien vuoksi jo muutenkin melko alhaalla.

Brasilialle sopisi myös nykyistä huomattavasti kalliimpi öljy, jotta rannikon syvänmeren öljyvarantoja kannattaisi hyödyntää. Suunnitelmien mukaan Brasilia tuottaa ensi vuosikymmenen alussa tuplasti nykyisen määrän öljyä.

MEKSIKO
Maailman kymmenenneksi suurin raakaöljyn tuottaja Meksiko on avaamassa 80 vuotta valtion kontrollissa ollutta öljy- ja kaasuteollisuuttaan yksityisille sijoittajille. Alhainen öljyn hinta on kuitenkin saanut investoijat varuilleen.

Toisaalta halvasta öljystä on myös hyötyä, sillä Meksiko tuo noin puolet polttonesteistään ulkomailta. Öljyn osuus kaikesta viennistä on alle 15 prosenttia, joten maa kestänee alhaista hintaa monia muita öljyntuottajia pitempään.

IRAN
Iran kärsi lännen sille ydinohjelmansa vuoksi langettamista pakotteista jo ennen kuin öljyn hinta alkoi laskea. Joidenkin arvioiden mukaan maa menetti niiden vuoksi jopa puolet öljytuloistaan.

Puolet valtion budjetista rahoitetaan öljytuloilla. Nyt kun Iran on päässyt lännen kanssa sovintoon ydinohjelmastaan ja pakotteet poistuvat, maailman neljänneksi suurimmat öljyvarannot omistava maa voi ryhtyä myymään nykyistä selvästi enemmän raakaöljyä. Lisäksi Iran saa käyttöönsä noin sadan miljardin dollarin edestä valuuttavarantojaan, joihin sillä ei ole ollut pääsyä.

Häviäjät

NORJA
Alentunut hinta on johtanut irtisanomisiin ja uusien projektien lykkääntymisiin Norjan öljysektorilla. Etenkin arktisten alueiden projektit lykkääntyvät, mikäli hinnat pysyvät alhaisina pitkään.

Upporikkaassa maassa huoli ei kuitenkaan ole suuren suuri, ja valtio pystyy tasapainottamaan budjetin jopa 40 dollarin hintatasolla. Norja on sijoittanut öljymiljardejaan osakkeisiin, korkopapereihin ja kiinteistöihin valtion öljyrahaston kautta. Rahaston markkina-arvo oli vuoden 2014 lopulla noin 745 miljardia euroa. Se on pitkälti toistakymmentä kertaa Suomen valtion budjetin kokoinen määrä rahaa.

SAUDI-ARABIA
Hintasodan käynnistänyt Saudi-Arabia tuntee seuraukset omassa nahassaan. Öljyn osuus maan viennistä on 85 prosenttia ja verotuloista 95 prosenttia.

Alhainen öljyn hinta on nostanut valtion budjettivajeen pariin kymmeneen prosenttiin BKT:sta. Maan valtavista, ehkä 740 miljardin dollarin valuuttavarannoista tosin riittää vajeen täytettä vielä joksikin aikaa. Kasvavan budjettikurin myötä Saudi-Arabia joutunee kuitenkin leikkaamaan arabikevään jälkeen aloitettuja sosiaalisia uudistusohjelmia.

VENEZUELA
Venezuelan lasketaan menettävän 700 miljoonaa dollaria aina kun öljyn hinta putoaa dollarilla. Öljy tuo 96 prosenttia maan vientituloista.

Presidentti Nicolás Maduro on sanonut pitävänsä noin 100 dollarin hintaa reiluna, mutta joidenkin analyytikkojen mukaan hinnan pitäisi olla jopa yli 130 dollaria, jotta valtio voisi rahoittaa budjettinsa.

Venezuelan BKT:n arvioidaan kutistuvan tänä vuonna peräti yhdeksällä prosentilla. Maassa on pulaa monista hyödykkeistä ja inflaatio on maailman korkein, kohta parinsadan prosentin luokkaa.

NIGERIA
Nigeria on noussut Afrikan suurimmaksi kansantaloudeksi pitkälti palvelujen nopean kasvun vuoksi.

Maan talous on kuitenkin yhä vahvasti riippuvainen öljystä. Yli 90 prosenttia maan vientituloista ja 60 prosenttia valtion tuloista saadaan öljystä.

Öljyntuotanto on kuitenkin takkuillut johtuen muun muassa suoranaisista varkauksista ja siitä, että investoinnit ovat jäässä lainsäädännöllisten uudistusten olemattoman etenemisen vuoksi. Öljytulojen ehtyessä valtio joutuu kiristämään vyötä, mikä köyhdyttää kansaa ja saattaa johtaa levottomuuksiin.

VENAJA
Öljyn ja kaasun osuus Venäjän viennistä on 75 prosentin luokkaa ja niiden tuottamilla tuloilla katetaan yli puolet valtion budjetista. Öljyn hinnan pitäisi olla 105 dollarin tietämillä, jotta tuloilla voitaisiin pitää budjetti tasapainossa.

Vaikka Venäjän öljynvienti on ollut kasvussa, maan talous on supistunut tänä vuonna hinnanlaskun seurauksena viitisen prosenttia. Suomen pankki arvioi, että vaikka öljyn hinta nousisikin lievästi vuosina 2016–2017, öljyn hinnan romahdus painaa Venäjän taloutta vielä ensi vuonna.

Ruplan kurssi heijastelee öljyn hinnan liikkeitä. Alhaisen öljyn hinnan olosuhteissa venäläisten pankkien ja yritysten ulkomaanvaluutoissa ottamien lainojen hoito on entistä raskaampaa. Tuonnista vahvasti riippuvaisen talouden inflaatio on kiihtynyt ja se laukkaa jo reilusti yli 15 prosentissa.

 

Cutline_VesaEngdahl

Öljyn hinta pysynee alhaalla

Brent-öljyn barrelihinta pysynee vielä pitkään 40–60 dollarin haarukassa. Öljyn hinnan kehitykseen vaikuttavat sekä kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhta että tuottajien, erityisesti OPECin ja Saudi-Arabian pitkän aikavälin tavoitteet suhteessa markkinaan. Tämä logiikka pitänee öljyn hinnan vielä pitkään 40–60 dollarin välimaastossa. S-Pankki-konsernin päästrategi Vesa Engdahl listasi kolme kehityskulkua, joita sijoittajan kannattaa pitää silmällä.

1. Kysyntä ja Saudi-Arabian rooli

Osasyy öljyn halpaan hintaan on Kiinan ja muun maailmantalouden kasvun hidastuminen ja kulutuksen odotettua hitaampi kasvu. Samalla tarjonta on kuitenkin jatkanut kohoamistaan ja öljystä on ylitarjontaa.

OPEC ja erityisesti Saudi-Arabia ovat haluttomia toimimaan kysynnän ja tarjonnan tasapainottajina ja puolustamaan öljyn korkeaa hintaa. Saudi-Arabian tavoitteena on ajaa alas niin Yhdysvaltojen liuskeöljyinvestoinnit kuin Norjan ja Brasilian kaltaisten maiden investoinnit öljyyn, jota porataan ääriolosuhteissa kalliilla. Jotta tähän päästään, pitää öljyn hinnan olla suhteellisen alhaalla pitkään.

2. Öljy-yhtiöiden kurssit ovat tulleet alas

Sijoittajan näkökulmasta öljyn hinta vaikuttaa kaikkeen – pitäähän öljy maailman talouden rattaat rasvassa. Sijoituskohteena öljy ja sen tuotantoon liittyvät toiminnot eivät ole olleet pop. Tähän liittyen myös esimerkiksi USA:n ja Norjan öljyalan high yield -lainojen riskit ovat nousseet.

Toisaalta öljy-yhtiöiden kurssit ovat tulleet vuoden aikana reippaasti alas ja niissä näkyy jo matala öljyn hinta. Öljy-yhtiöiden suhteen sijoittajan kannattaa siirtyä kohta ostolaidalle.

3. Alhainen öljyn hinta vauhdittaa maailmantaloutta

Öljyn hinnan lasku vauhdittaa maailmantaloutta, minkä vuoksi osakkeet säilynevät sijoittajien suosiossa. Alhaisesta hinnasta hyötyvät myös monet sellaiset toimialat, jotka käyttävät öljyjalosteita raaka- tai polttoaineena, kuten esimerkiksi kemian- ja vaateteollisuus sekä lentoyhtiöt.

Lue lisää FIMin näkemyksiä.

05.12.2015