Paasikiven suvun vaurastuminen seuraa tarkasti Suomen kehitystä jälleenrakentamisesta tähän päivään asti. Nyt kolmas polvi Paasikiviä hallitsee kansainvälistä yritystä Oras Investiä.

Paasikiven perheen tarinassa näkyvät suomalaiset arvot: halu pärjätä, tehdä rohkeita ratkaisuja ja uskoa perheeseen. Sivujuonteena kirjoitetaan suomalaisen hygieniahistorian kehitys – kylmän veden tappihanasta älyhanoihin ja kylpyhuonekonsepteihin 70 vuodessa.

Sodan jälkeisessä Suomessa kierrätys, kekseliäisyys ja yritteliäisyys olivat arvossaan. Jälleenrakennus oli täydessä käynnissä, mutta kaikesta oli puutetta. Raumalaisella metallimiehellä, Erkki Paasikivellä, oli ajatus – juuri nyt pitäisi perustaa oma yritys.

oras irja erkki paasikivi
K. Oras Oy:n yrittäjät, Irja ja Erkki Paasikivi 1950-luvulla.

Yritys laitettiin käyntiin perheen voimin. Autoilija Kosti Oras lainasi rahat Irja-tyttärelleen ja tämän miehelle Erkki Paasikivelle. Oras oli itsekin yrittäjä. Hän halusi keskittyä linja-autoliiketoimintaansa, mutta rahoitti vävynsä yrityksen omistusosuutta vastaan. Vuonna 1945 perustettiin yritys, jonka nimeksi tuli K. Oras Oy.


”Yrityksen koneet ostettiin käytettyinä ja materiaali haettiin läheltä – kranaatinkuorista tehtiin vesijohtoputkien liittimiä.”

Yrityksen koneet ostettiin käytettyinä ja materiaali haettiin läheltä – kranaatinkuorista tehtiin vesijohtoputkien liittimiä. Oras työllisti alkuunsa viisi henkilöä.

Kosti Oraksen ajatuksena oli ollut keskittyä autonkorjaukseen ja varaosakauppaan, mutta toisin kävi. Jo 1953 yhtiöjärjestyksessä toimialaksi kerrottiin vesi- ja lämpöjohtoalan tarvikkeiden tehdasmainen valmistus ja myynti eli armatuurikauppa.

Oras 1953
Oraksen oma valimo rakennettiin Rauman Rauhankadulle. Harjannostajaisia juhlittiin vuonna 1953.

Iso askel yritykselle oli tappihanojen valmistuksen aloittaminen vuonna 1951. Suomessa rakennettiin, ja veden piti tulla sisään. Yhdestä tappihanasta tuli kylmää ja toisesta kuumaa vettä.

Työn ja kodin yhdistäminen oli yrittäjille helppoa. Perheet, Orakset ja Paasikivet, asuivat yhdessä Syväraumankadulla vanhassa oluttehtaassa, jonka Kosti Oras oli hankkinut ja muuttanut asuintaloksi. Samassa pihassa oli Oraksen linja-autot ja Paasikiven metallipaja.

Liiketoiminnan lisäksi perhe laajeni. Toinen polvi Paasikiviä oli hyvässä kasvuvauhdissa, Pekka syntyi 1944, Jukka 1946 ja Jari 1954. Pojat olivat yrityksessä kesätöissä pienestä pitäen, kuten vanhemmat halusivatkin.

Vuonna 1959 Oras työllisti jo 85 henkilöä. Pajasta oli kasvanut tuotantolaitos, jossa tarvittiin metallimiesten lisäksi toimihenkilöitä.


”Uutuus oli sekoitehanat, jotka olivat vaatimuksena Aravataloihin.”

Liiketoiminta kasvoi määrätietoisesti, pienimuotoinen vienti käynnistyi. Kaikki mitä tehtiin, meni kaupaksi. Vuonna 1960 perheyritys saavutti ensimmäisen kerran miljoonan euron liikevaihdon, jonka se tuplasi seuraavana vuonna. Liikevaihto on laskettu vuoden 2012 rahan arvon mukaan.

Oraksella oli uudet toimitilat, väkeä töissä oli jo lähes 300 henkilöä. Yhtiöllä oli suunnitteluosasto, sillä tuotannon tehostaminen ja toimitusten luotettavuus ovat yrityksen kulmakiviä. Oma tuotekehitys takasi kilpailukyvyn maailmallakin.

oras paasikivi saphira-hana
Jukka Paasikivi käytännön markkinointitöissä 1970-luvulla.

Suomi liittyi Eftaan 1961, ja muutenkin kaupan rajoitteita purettiin. Se herätti Erkki Paasikiven miettimään tulevaisuutta. Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa kasvoivatkin vientikumppaneiksi, osaan niistä Oras perusti myöhemmin omia tuotantolaitoksia. Vaikka Oras oli hyvin vientimyönteinen, Venäjän markkinat eivät koskaan auenneet sille.

Oraksen liikemerkki sellaisessa muodossa kun suomalaiset sen tunnistavat, tehtiin 1970-luvun lopulla.

Vuosikymmenen aluksi Oras tarvitsi taas isommat toimitilat, ilman niitä Erkki Paasikiven mukaan yritys ei voi kasvaa riittävästi kansainvälille markkinoille. Näin Oras siirtyi Rauman Isometsän tehtaalle.


”Menestys ole mahdollista vain kotimaan markkinoiden varassa.”

1970-luku oli yrittäjille haastavaa aikaa, Suomi oli laskusuhdanteessa. Oraskin teki ensimmäisen tappiollisen tilinpäätöksensä vuonna 1970. Oras selvisi lamasta muita paremmin. Sen tuki oli uuden teknologian Safira-hana, joka tuotiin markkinoille laman ollessa syvimmillään. Safira oli valtava menestys.

Erkki Paasikivi jatkoi toimitusjohtajana vuoteen 1978 asti, jolloin vuoroon tuli vanhin poika, Pekka. Pojat olivat jo olleet vakituisesti töissä perheyrityksessä, isän toiveesta kansainvälisessä toiminnassa.

Tekniikka ja Talous -lehdelle antamassaan haastattelussa vuonna 2013 Jari Paasikivi sanoo, että hän ei muista edes vakavasti pohtineensa muita uravaihtoehtoja.

oras lasse viren
Lasse Viren mainosti Oraksen hierovaa Sensiva-suihkua 1989. Suihkusta tuli menestys Suomessa ja Pohjoismaissa.

Erkki Paasikiven oppien mukaan tärkeät uudet asiat löydetään ulkomailta. Hänen toinen ohjeensa oli, ettei menestys ole mahdollista vain kotimaan markkinoiden varassa.

Erkki Paasikivi toimi hallituksen puheenjohtajana vuoteen 1996 asti. Hän oli aina ollut hyvin kiinnostunut taiteesta ja kulttuurista. Paasikivi suunnitteli itse sekä koruja että abstrakteja teoksia teräksestä ja kuparista. Nor Korun hän oli perustanut jo 1980, se valmisti koruja kullasta ja hopeasta. Nor Korun koruja liikkuu yhä kansainvälisissä huutokaupoissa.

Erkki Paasikivi
Erkki Paasikiven terästyö Keskustelu samalla tasolla. Erkki Paasikivi suunnitteli niin koruja kuin abstrakteja veistoksiakin.

Oras oli siirtynyt Paasikiven perheen omistukseen kokonaan vuonna 1987, Oraksilla oli siihen asti ollut vajaan kymmenen prosentin osuus yrityksestä.

Pojat Pekka, Jukka ja Jari olivat jo silloin kaikki johtotehtävissä yrityksessä, toimitusjohtajana. Yritys oli hankkinut tytäryhtiötä ympäri Eurooppaa.

Tuotekehitys oli arvossaan, kuten Oraksella aina. Vuonna 2001 Oras aloitti yhteistyön merkittävän italialaisen muotoilutalon Alessin kanssa. Il bagno Alessi -kylpyhuonekonsepti esiteltiin Milanon huonekalumessuilla 2002. Yhteistyö jatkui keittiöhanakokonaisuutena ja uutena kylpyhuonekonseptina. Yhteistyö huippumuotoilijoiden kanssa nosti Oraksen entistä kiinnostavammaksi hyvin vaativienkin kuluttajien silmissä.

alessi il bagno
Yhteistyö Alessin kanssa on tuonut Oraksen asiakkaiksi myös entistä laatutietoisempia kuluttajia.

Vuosituhannen vaiheessa Paasikivet miettivät strategiansa uusiksi. Perheen metallipajasta oli kasvanut kansainvälinen yhtiö. Omistusten kehittämisestä oli tullut olennainen kysymys.

Vuonna 2003 hallitukseen otettiin ensimmäinen perheen ulkopuolinen jäsen, rahoituksen professori Vesa Puttonen. Samoin hallitukseen tulivat ensimmäiset kolmannen polven Paasikivet, Kaj Paasikivi vuonna 2006 ja Risto ja Annika Paasikivi vuonna 2012.

Oras Invest perustettiin vuonna 2004. Se omistaa kokonaan Oras Groupin, Uponorista 23 prosenttia, Tikkurilasta 18 prosenttia ja Kemirasta 18 prosenttia. Oras Investiä hallitsee nyt kolmas polvi Paasikiviä – Annika, Kristiina, Kaj, Risto, Eerik, Henrik ja Sofia Paasikivi.

Jari Paasikivi on Oras Investin toimitusjohtaja ja Annika Paasikivi operatiivinen johtaja.


”Kasvu tulee markkinoita valtaamalla.”

Käytännön työ tehtaalla oli tuttua nuorille Paasikiville. Vanhemmat kuitenkin kannustivat lapsiaan hakemaan työkokemusta muualta kuin perheyrityksestä ja lapsista Kristiina ja Sofia ovatkin suuntautuneet muille aloille.

Erkki Paasikiven ajatukset yrittämisestä osuivat kohdalleen. Taloudellisesta kannattavuudesta ja vahvasta taseesta on pidetty kiinni vaikeinakin aikoina. Se vaikutti suunnitelmiin ja riskinottoon, mutta ei poistanut näkemyksellisyyttä ja rohkeutta.

”Vanhat hyvät ajat eivät palaa. Vain vahvat yritykset kykenevät tarttumaan hitaaseen elpymiseen. Kasvu tulee markkinoita valtaamalla. Menestyminen edellyttää ainutlaatuisten ja omaperäisten liikeideoiden kehittämistä”, tiivistää Jari Paasikivi Timo Herrasen kirjassa vuonna 2012.

  • Oras Groupin omistaa perheyhtiö Oras Invest Oy.

  • Oraksella on kaksi vahvaa brändiä: Oras ja Hansa. Toimitusjohtaja on Pekka Kuusniemi (2008)

  • Konsernin pääkonttori sijaitsee Raumalla ja tehtaat Raumalla, Saksan Burglengenfeldissä, Tšekin Kralovicessa ja Puolan Olesnossa.

  • Konserni toimii 20 markkinalla oman henkilöstön voimin.

  • Oras Groupin vuoden 2014 liikevaihto oli 258,1 miljoonaa euroa ja tilikauden lopussa konserni työllisti 1420 henkilöä.

  • Perheyritys Oras Investin nettovarallisuus oli vuoden 2014 lopussa 732 miljoonaa euroa.

11.02.2016