Lahjoittamalla osakkeita omasta sijoitussalkustaan välttyy 30–33 prosentin luovutusvoittoverojen maksamiselta. Lahjansaaja puolestaan maksaa luovutusvoittoveroa yleensä vasta tuotoista, jotka syntyvät osakkeilla lahjan saamisen jälkeen. Tosin lahjansaajan pitäisi malttaa pitää osakkeet omistuksessaan ainakin vuoden, sillä muuten niiden hankintahinnaksi katsotaan verotuksessa lahjanantajan hankintahinta.

Luovutusvoittoveron välttäminen lahjoittamalla edellyttää myös, että lahjoitus on todellinen, eikä vain pyrkimys pienentää osakesalkun realisoitumisesta koituvia veroja.

”Jos omaisuutta jää vielä lahjanantajan määräysvaltaan, on mahdollista, että siihen sovelletaan veronkiertosäädöstä. Näin voi käydä esimerkiksi, jos lahjansaajat ovat alaikäisiä lapsia”, johtava lakimies Päivi Kaari Veronmaksajain Keskusliitosta kertoo.


”Lahjavero lasketaan lahjan käyvän arvon mukaan.”

Yhdelle henkilölle saa lahjoittaa kolmen vuoden aikana alle 4 000 euron arvosta varallisuutta – ilman, että lahjasta peritään lahjaveroa. Jos summa ylittyy, lahjasta on tehtävä verotoimistoon lahjaveroilmoitus. Myös pienemmistä lahjoituksista voi ilmoittaa, jos tulevaa myyntiä silmällä pitäen haluaa, että lahjalle määritellään hankintahinta.

Lahjaveron suuruus riippuu lahjan arvosta sekä saajasta. Lapsille, vanhemmille ja puolisolle lahjoitettaessa lahjavero on 8–20 prosenttia lahjan arvosta riippuen. Sen sijaan vieraille – ja myös esimerkiksi sisaruksille – annetuissa lahjoissa verotus on tiukempaa.

Lahjavero lasketaan lahjan käyvän arvon mukaan. Esimerkiksi osakkeissa ja rahasto-osuuksissa se tarkoittaa lahjoituspäivänä noteerattua markkinahintaa. Sen sijaan kiinteän omaisuuden, kuten kesämökin, käyvän arvon määrittämisessä verottaja pyrkii käyttämään esimerkiksi samalta alueelta myytyjen vastavanlaisten kiinteistöjen kauppahintoja.

Tavanomaista koti-irtaimistoa voi kuitenkin lahjoittaa huoletta ilman pelkoa maksettavaksi tulevista veroista, mikäli yksittäisen tavaran arvo ei ylitä 4 000 euroa. Myös koulutukseen ja elatukseen liittyvät lahjat on vapautettu tietyin edellytyksin lahjaverosta. Käytännössä vanhemmat voivat maksaa verotta esimerkiksi lapsensa lukukausimaksuja ulkomaisissa opinahjoissa.

Lahjat sopivat pesämunan kerryttämiseen myös pikkuhiljaa. Jos esimerkiksi kummilapselle alkaa lahjoittaa säännöllisesti vaikkapa rahastoon 50 euroa kuukaudessa, 18 vuoden kuluttua säästöjä on kertynyt reilut 10 000 euroa. Tämän päälle säästöt poikivat sijoitustuottoja, joiden suuruus riippuu sijoituskohteesta. Lahjaveroa lapselta ei peritä, mikäli yhdeltä ihmiseltä saadun lahjan arvo ei ole yli 111 euroa kuukaudessa.


”Lapsen asunnonostoa voi tukea myös lainalla.”

Alaikäiselle lapselle varoja lahjoitettaessa on kuitenkin syytä ottaa selvää pykälistä, jotka sääntelevät alaikäisen lapsen varainhoitoa. Holhoustoimilain mukaan lapsen varoja ei esimerkiksi saa sijoittaa hyvin riskipitoisiin kohteisiin, kuten noteeraamattomien yhtiöiden osakkeisiin tai kiinteistöihin ilman maistraatin lupaa. Mikäli alaikäisen lapsen omaisuuden arvo ylittää 20 000 euroa, huoltajan on ilmoittauduttava maistraatissa holhousasioiden rekisteriin.

Lapsen asunnonostoa voi tukea myös lainalla. ”Lahjan nimeäminen lainaksi välttyäkseen lahjaveroilta ei välttämättä kannata. Lainat jäävät kummittelemaan antajan perintöverotukseen, ja jos laina on maksamatta, kun velkoja kuolee, lainasta menee joka tapauksessa perintövero”, Päivi Kaari sanoo.

osakkeiden_lahjoittaminen_lahjapaketti

Mikäli ensisijaisen perijän talous on tukevalla pohjalla, omaisuuden voi jättää perinnöksi tai lahjoittaa myös yhden sukupolven yli. Tällöin maksettavien verojen kokonaismäärä pienenee.

Esimerkiksi kesämökin siirtäminen jälkipolville toteutetaan usein niin, että mökki lahjoitetaan tai testamentataan lapsenlapsille, mutta mökin hallintaoikeus jätetään lapsille. Se, miten paljon hallintaoikeus pienentää lahjoitettavan mökin arvoa ja siten lahja- tai perintöveroa, riippuu hallintaoikeuden haltijan iästä.

Kaari kuitenkin muistuttaa, että verojen minimointi ei ole aina paras lähtökohta perintösuunnittelussa. Vaikka lahja- tai perintöverolta säästyisi, edessä voi olla muita ongelmia, jos esimerkiksi mökin yhteiskäyttö ei perinnön tai lahjan saajilta onnistu. Ja voihan myös olla, että perillisten määrä vielä muuttuu lahjan antamisen jälkeen.


”Perillisten verotaakkaa voi keventää lahjoittamalla omaisuutta jo hyvissä ajoin ennakkoon.”

Vaikka pienimmät – alle 20 000 euron – perinnöt on vapautettu perintöverosta kokonaan, kokonaisuudessaan lahjojen ja perintöjen verotus on viime vuosina kiristynyt. Nykyisin yli miljoonan euron perinnöille ja lahjoille on myös omat veroluokkansa.

Esimerkiksi miljoonan euron lahjasta lähisukulainen joutuu pulittamaan veroa yli 160 000 ja kaukaisemmat sukulaiset yli 325 000 euroa. Lisäksi miljoonan ylittävästä osasta verokarhu voi napata jopa 36 prosenttia veroa.Vaikka perintöveroa ei enää nykyisin makseta alle 20 000 euron perinnöstä lainkaan, isommissa omaisuuksissa perillisten verotaakkaa voi keventää lahjoittamalla omaisuutta perillisille jo hyvissä ajoin ennakkoon.

Pelkästään verottomat osuudet hyödyntämällä perilliselle saa annettua sievoisen summan, jos varallisuuden siirron aloittaa ajoissa. Jos esimerkiksi 30-vuotiaat vanhemmat ja 60-vuotiaat isovanhemmat alkavat heti vauvan syntymästä lahtien lahjoittaa lapselle täydet 3 999 euroa kolmen vuoden välein, lapselle kertyy näistä lahjoituksista noin 240 000 euron omaisuus – olettaen, että suvussa eletään 90-vuotiaiksi.

Lahjoitettujen varojen avulla saaduista sijoitustuotoista perillinen joutuu toki maksamaan aikanaan lähde- tai luovutusvoittoveroa, mutta lahja- tai perintöveroa omaisuuden siirtymisestä ei mene.

lahjavero

Kiinteän omaisuuden siirtäminen jälkipolville verotehokkaasti on pykälän verran vaikeampaa. Teoriassa esimerkiksi kesämökkiä voidaan lahjoittaa perillisille pala kerrallaan määräosien avulla, mutta se edellyttää erillisten lahjoitusten yhteydessä aina lainhuudatusta, johon liittyy kuluja.

”Eri vaihtoehtojen veroseuraamuksia kannattaa miettiä. Elämä tuo kuitenkin tullessaan kaikenlaista, joten aina optimointi ei onnistu”, Päivi Kaari sanoo.

Kiinteistön voi siirtää jälkipolville myös myymällä se alihintaan jollekin perilliselle. Tällöin kyse on lahjasta, mikäli myyntihinta on enintään ¾ kiinteistön käyvästä arvosta. Jos omaisuutta myy tarkoituksella alihintaan, myyjä ei yleensä saa kirjata kaupasta luovutustappioita. Ostajalle koituvan lahjaveron lisäksi kaupasta voi olla veroseuraamuksia myös myyjälle, kun kauppahinnasta ei saa vähentää koko hankintahintamenoa. Kaupassa maksettavaksi tulee aina myös kauppahintaan sidottu varainsiirtovero.

”Verosuunnittelun mahdollisuudet ovat suurimmillaan omaisuuden myyntitilanteissa tai kun on saanut perittyä tai lahjaksi saatua omaisuutta. Silloin kannattaa uhrata etukäteen muutama minuutti veroseuraamusten selvittämiseen”, Kaari sanoo.

Jutun tiedot perustuvat vuonna 2015 voimassa olevaan verotukseen.

07.12.2015