Iisalmelainen Olvi oli sadan vuoden ajan pieni paikallispanimo. Kun Heikki Hortling aloitti 1980-luvulla uransa isoenonsa perustamassa yrityksessä, Olvilla alkoi uusi aikakausi.

Iisalmen kauppalassa oli vuonna 1878 lähes 600 asukasta. Kasvuvauhti oli ollut kova, ja väkimäärä oli kymmenessä vuodessa tuplaantunut.

Saman vuoden lokakuussa kauppalan kestikievariin kokoontui kahdeksan arvostettua iisalmelaista nuoren apteekkarin, Gustaf Ignatiuksen, johdolla. Ignatius halusi keskustella panimon perustamisesta Iisalmeen. Asiantuntijaksi hän oli kutsunut Kuopion Lahdentaan panimon isännöitsijän ja panimomestarin William Gideon Åbergin.

Päätös panimon perustamisesta tehtiin sutjakkaasti, ja W. G. Åberg valittiin panimomestariksi ja isännöitsijäksi. Hänestä tuli myös uuden yrityksen osakas.

Panimo päätettiin rakentaa Poroveden Luuniemen pohjoisrantaan. Maaston kallioihin saataisiin helposti louhittua tarvittavat kellarit. Lisäksi järvi jäätyi suunnitellun rakennuspaikan kohdalta pohjaansa myöten, joten luonnonjäätä olisi lyhyt kuljetusmatka panimon kellareihin.

Luonnonjäätä käytettiin panimossa kellareiden jäähdytykseen vuoteen 1953 asti.

Ajat olivat 1800-luvun lopulla kohtuullisen hyvät. Teollistumisen aallot olivat ehtineet Savoon. Iisalmessa oli käynnistetty suursaha, perustettu tukkukauppoja ja harjoitettiin myös nahka- ja telakkateollisuutta. Ihmisillä oli hiukan enemmän rahaa kulutettavanaan. Ja kun järjestysoikeus myönsi tehtaalle luvan pitää kahta olutkauppaa Iisalmen kauppalassa, panimo sai ensimmäiset oluensa myyntiin vuonna 1880. Mietojen juomien suosio oli suurta, ja panimo laajensi tuotevalikoimaansa sahtiin ja simaan vuonna 1892.

Panimomestari W. G. Åberg ja rouva Onni Åberg halusivat tarjota miedompiakin virvokkeita, joten limonadilinja käynnistettiin vuonna 1906. Tosin asiaan vaikutti myös se, että mallasveroa nostettiin 1900-luvun alkupuolella roimasti, mikä kiristi panimoiden toimeentuloa.

Panimomestari W. G. Åberg ja rouva Onni Åberg halusivat tarjota myös miedompia virvokkeita, ja uusi limonadilinja käynnistettiin vuonna 1906.

Vuonna 1919 panimomestarin 29-vuotias poika, Evert Wilhelm Åberg, osti itselleen panimon koko osakekannan. E. W. Åbergilla oli näkemyksiä yrityksen kehittämisestä.

Raittiusliikkeiden yleistyminen teki tilanteesta epävakaan. Ensimmäinen kieltolaki oli säädetty vuonna 1907 ja toinen seuraisi 12 vuotta myöhemmin.

Osa raittiusliikkeistä tyytyi kohtuullisen käytön suositteluun, mutta osa vaati täyttä kieltolakia. Raittiusliikkeen alkuperäinen ajatus oli ollut kitkeä kotipolttoisen tekeminen, mutta ajan myötä olutkin koettiin vaaralliseksi. Käytännössä maaseutu kuivatettiin oluesta.


1900-luvun alussa Suomessa oli vain kuusi kuntaa, joissa sai anniskella olutta.

Tuleva teollisuusneuvos E. W. Åberg näki silti juomamarkkinassa paljon mahdollisuuksia ja hän perusti Iisalmen Oluttehtaalle myyntivaraston ja -konttorin Kajaaniin. Mietojen mallasjuomien ja virvoitusjuomien kysyntä myyntialueella oli niin kova, että toiminnan painopiste oli joka tapauksessa siirtymässä sinne. Kajaani oli siis sopiva paikka perustaa uusi kaljatehdas – ja niin E. W. Åberg tekikin.

Kun kieltolaki kumottiin vuonna 1932, Åbergin perustamasta Kajaanin Kaljasta tehtiin Oluttehdas Oiva. Se aloitti III-oluen valmistuksen. Vuonna 1938 Oluttehdas Oiva Oy ja Iisalmen Oluttehdas Oy yhdistyvät Oivaksi.

Vuonna 1952 Oiva sai uuden nimen. Siitä tuli Olvi – Olutta ja Virvoitusjuomia. Nimen ja logon Åberg osti toimintansa lopettaneelta helsinkiläiseltä panimolta.

”Kaljalla työt tehdään, oluella pidot pidetään”, toteaa vanhan suomalainen sananlasku.

Oluen myynti- ja valmistusrajoitukset olivat yhä tiukat. A III- eli IV-oluen valmistus oli sallittua vain osalle panimoista. Olvi panikin 1950-luvulla pääasiassa ykkösolutta. Vasta seuraavalla vuosikymmenellä Olvi pääsi Etelä-Suomen markkinoille. Kun säätely lakkasi vuonna 1969, keskioluesta tuli Olvin tärkein myyntituote.

E. W. Åbergin ja hänen sisarenpoikansa Kalle Hortlingin talot olivat Iisalmessa vain 50 metrin päässä toisistaan. Niinpä Olvin tuleva suunnannäyttäjä, Kalle Hortlingin Heikki-poika, sai temmeltää rauhassa Åbergien ja Hortlingien pihamaalla.

Heikki Hortling lähti 1970-luvulla Itävaltaan opiskelemaan kauppatieteitä. Valmistuttuaan hän palasi Iisalmeen ja aloitti työt oluttehtaalla. Panimo oli Hortlingille tuttu työpaikka, sillä hän oli tehnyt siellä erilaisia töitä koko ikänsä. Heikki Hortling aloitti Olvilla markkinointipäällikkönä ja eteni panimon materiaali- ja hankintajohtajaksi. Hallituksen varapuheenjohtajaksi hän nousi 1987.

Vuonna 1987 Olvissa päätettiin tehdä OTC-listautumiseen johtava osakeanti. Uusmerkinnällä saatiin noin 12,3 miljoonaa markkaa. Ne käytettiin muun muassa käymiskellarin tankkikapasiteetin lisäämiseen.

Vuonna 1998 Heikki Hortlingista tuli Olvin hallituksen puheenjohtaja.

Kansainvälistyminen alkoi 1990-luvulla ja ensimmäistä kertaa Olvi lähti oluttehdasostoksille vuonna 1996. Alkajaisiksi se hankki osuuden AS Tartu Ölletehtaasta ja jo vuoden kuluttua se omisti yrityksen kokonaan. Tänä päivänä Olvi on huomattava oluenvalmistaja Viron lisäksi Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä.

Markkinat kiristyivät vuosituhannen vaihteessa. Sekä Sinebrychoff että Hartwall myytiin ulkomaisille juomajäteille. Olvi jäi ainoaksi itsenäiseksi suomalaiseksi 1800-luvulla perustetuksi panimoksi. Kotimaisuus onkin vahva kilpailuetu. Kasvu jatkui määrätietoisesti, ja 1998 Olvi listautui pörssin päälistalle.

Olvilla on myös reippaat edelläkävijän otteet markkinoinnissa. Olvia voidaan kiittää oluen ensimmäisen six pack -pakkauksen tuomisesta Suomen markkinoille vuonna 1997. Myöhemmin markkinoille tuotiin myös niin sanottu mäyräkoira. Ajan myötä nämä kuuden ja kahdentoista kappaleen olutpakkaukset valtasivat suurimman osan markkinoista.


Olvi on säilynyt perheyhtiönä listautumisesta huolimatta.

2000-luku oli Olville hyvää kasvun aikaa niin henkisesti kuin taloudellisestikin – Olvi on Suomen kolmanneksi suurin juomavalmistaja. Vuonna 2004 Olvi sai toimitusjohtajakseen Lasse Ahon, joka toimii edelleen yrityksen toimitusjohtajana.

Keväällä 2016 kuultiin suru-uutinen Iisalmesta. Olvin hallituksen puheenjohtaja Heikki Hortling oli kuollut yllättäen 65-vuotiaana. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pentti Hakkarainen ja varapuheenjohtajaksi Heikki Hortlingin tytär KTM Nora Hortling. Nora Hortling oli ollut hallituksessa mukana jo isänsä eläessä.

Listautumisesta huolimatta Olvi on perheyhtiö. Suurimman osan – noin 80 prosenttia – yrityksestä omistaa Olvi-säätiö sekä perustajan William Gideon Åbergin suku. Olvi-säätiön perustivat teollisuusneuvos E. W. Åberg ja hänen Hedwig-vaimonsa vuonna 1955. He siirsivät säätiölle enemmistön Olvi Oy:n osakkeista.


Olvi-säätiö jakaa vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa stipendejä ja avustuksia.

Heikki Hortlingin perintöä on yrityksen kehittäminen. Hortling totesi usein haastatteluissa, että vauraus ei kehity, jos sitä ei kehitä.

Keväällä 140 vuotta täyttänyt panimo yllätti juoma-alan, kun se hankki 80 prosenttia Suomen suurimpiin yksityisiin alkoholijuomien maahantuojiin kuuluvan Servaali Oy:n osakekannasta. Yritykset olivat tehneet pitkään yhteistyötä muun muassa Ruotsissa. Kaupan myötä Olvi katsoo nyt länteen ja vahvistaa asemaansa muun muassa Ruotsin markkinoilla. Se on juuri sitä Hortlingin tarkoittamaa vaurauden kehittämistä.

 

Olvi Oyj

Perustettu: 1878

Kotipaikka: Iisalmi

Toimitusjohtaja: Lasse Aho

Liikevaihto: 345,2 miljoonaa euroa (2017)

Tytäryhtiöt: Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä 

Olvi-konsernin henkilöstömäärä on noin ja vuosituotanto noin 600 miljoonaa litraa.

 

18.05.2018