Planmeca kasvoi kulosaarelaisesta tuolinvalmistajasta maailman johtavaksi hammashoitolaitteiden valmistajaksi. Heikki Kyöstilän vuonna 1971 perustama yritys on yhä vahvasti perheyritys.

Teollisuusneuvos Heikki Kyöstilä on aina ollut ehtivä mies. Perheen hän perusti jo teini-ikäisenä, mutta ennätti silti käydä loppuun kauppaopiston Lahdessa ja valmistua merkonomiksi vuonna 1965.

Kotitila Orimattilassa sai jäädä, kun Kyöstilä pääsi koulun jälkeen myyntiedustajaksi helsinkiläiseen hammaslääkintäalan Dentaldepot-yritykseen. Se oli ensimmäinen askel tulevaan, Kyöstilän asiakkaita olivat hammaslääkärit ja hammaslääkäriasemat.

Planmeca laajensi keväällä 2017 valikoimaansa uudella hoitovalaisimella. Valaisimen LED-teknologia ja peilioptiikka saavat aikaan laajan valaistusalueen, joka kattaa koko hoitoalueen. Tämä vähentää tarvetta säätää valoa toimenpiteen aikana. Tasainen ja voimakas valo minimoi varjokohtia riippumatta etäisyydestä toimenpidealueeseen. Valokentän tarkkarajaisuus tekee siitä myös potilaan silmille ystävällisen.

Muutama vuosi toisen palveluksessa synnytti ajatuksen omasta yrityksestä.

”Ajattelin, että voisin valmistaa hammaslääkintäalan tuotteita itsekin”, Heikki Kyöstilä kertoo Perheyritys-lehden haastattelussa vuonna 2014.

Mukaan yritykseensä hän kysyi Tapio-veljeään, joka suostuikin siihen. Heikki Kyöstilästä tuli kuitenkin yrityksen pääosakas. Planmeca-nimen veljekset olivat rekisteröineet yhdessä jo vuonna 1969.

Planmeca ryhtyi valmistamaan hammaslääkärin aputuoleja ja instrumenttikaapistoja vuonna 1971 Helsingin Kulosaaressa kerrostalon autotallissa. Alku oli vaatimatonta ja taloudellisesti tiukkaa. Pankit eivät olleet avokätisiä aloittaville yrityksille, vaan kaikki rahat oli hankittava itse. Alkupääomaa yrityksellä oli tuhat euroa.

Veljekset Tapio (vasemmalla) ja Heikki Kyöstilä (keskellä) sekä istumassa Planmecan pitkäaikainen tuotekehitysjohtaja Arto Virta.

Heikki Kyöstilällä oli yritykselleen todellinen visio: Planmecasta tulee huipputeknologiaa valmistava, kansainvälisille markkinoille suuntaava yritys, jonka keskeinen ominaisuus on oma tuotekehitys.

Vuonna 1972 veljekset perustivat toisen yhtiön, Plandent Oy:n, hammaslääkäritarvikkeiden maahantuontiyritykseksi. Vuonna 1972 he perustivat ensimmäisen ulkomaisen tytäryhtiön Saksaan.

Samaan aikaan Planmeca laajensi tuotantoaan ja suunnitteluaan potilastuoleihin ja hoitokoneisiin. Hoitokone on potilaan, hammaslääkärin ja hammashoitajan yhteinen työpiste, jossa on lääkärin kaikki hoitoon tarvitsemat varusteet. Planmecan ensimmäinen patentoitu potilastuolimalli meni tuotantoon vuonna 1975, ja ensimmäinen hoitokone vuonna 1979.

Vaikka tuotanto oli jo käynnissä, ensimmäiset viisi vuotta yrityksen historiassa olivat eloonjäämistaistelua, kuten taloudesta tarkka Heikki Kyöstilä on usein todennut. Kyöstilä teki tuoleja itsekin, mutta yritys tarvitsi tuotekehitysinsinöörejä päästäkseen eteenpäin. Siihen olisi tarvittu enemmän rahaa.

Yhtiön pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Helsingin Herttoniemessä.

Jälkikäteen katsottuna Planmecan menestyksen kulmakivet ovat olleet näkyvissä perustamisesta lähtien – korkea teknologia ja maailmanlaajuinen vienti.

Kyöstilälle oli alusta asti selvää, että Suomen markkinat eivät riitä, vaan suurin osa tuotannosta pitää saada vientiin. Suomen ulkomaankauppa oli vapautunut 1960- ja 1970-luvuilla, ja silloinen Suomen Ulkomaankauppaliitto jakoi vientitukia lupaaville uusien alojen vientiyrityksille.

Vientituen turvin Planmecakin pääsi heti aloitusvuonna 1971 esittelemään tuotteitaan messuille Saksaan. Nuorten yrittäjien iloksi jo ensimmäinen messumatka oli tuottoisa, ja tilauksia alkoi tulla ympäri maailmaa.

Vielä vuonna 2016 Kyöstilä harmittelee Kauppalehden haastattelussa, että yritys pääsi liian hitaasti panostamaan tuotekehitykseen. Sen olisi pitänyt tapahtua aikaisemmin ja nopeammin.

”Heti kun oli varaa palkata taloon ensimmäinen insinööri, pystyimme kehittämään teknologiaa ja vaativampia tuotteita”, Kyöstilä sanoo.

Kun tuotekehitys pääsi vauhtiin, se oli edistyksellistä ja innovatiivista, kuten Kyöstilä oli halunnutkin. Yritys muun muassa ryhtyi ensimmäisten joukossa 1980-luvulla käyttämään mikroprosessoreja hammaslääketieteen teknologiassa.

Odotetun suuren kansainvälistymisen aukaisi mittava laitetoimitus Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselle 1980-luvulla. Se oli väylä yli sataan yliopistolliseen hammaslääketieteen koulutusyksikköön ympäri maailmaa. Yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa jatkuu yhä tiiviinä.

Heikki Kyöstilä esittelemässä Planmecan tuotetta Münchenin kansainvälisillä messuilla 1971.

1980-luvun loppuvuosina vientimenestyksiksi nousi erityisesti kaksi tuotetta – maailman ensimmäinen mikroprosessoriohjattu potilastuoli ja hampaiden panoraamaröntgenlaite. Panoraamaröntgenlaite oli myös 1990-luvulla hammaslääketieteen myydyin laite maailmassa.

Planmecan tuotannosta meni 1990-luvun alusta lähtien yli 90 prosenttia vientiin. Kiinan markkinoilla yritys on ollut vuodesta 1984 asti.

Planmeca oli käynyt kokeilemassa Yhdysvaltojen markkinoita jo 1970-luvulla. Valloitus ei onnistunut ensimmäisellä kerralla vuonna 1978, eikä vielä toisellakaan kerralla vuonna 1982. Amerikan markkinat aukesivat kuitenkin vuonna 1986. Ratkaiseva tekijä oli Kyöstilän mukaan ylivertainen teknologia. Yhdysvalloissa maavoimien, ilmavoimien ja laivaston alokkaat kuvataan yhä Planmecan laitteilla. Hammaskartat tarvitaan mahdollista tunnistamista varten.

2000-luvulla Planmeca nousi merkittäväksi digitaalisten hammaskuvantamislaitteiden kehittäjäksi. 2010-luvulla se on panostanut muun muassa ohjelmistoihin, koulutukseen ja CAD/CAM-hammaslääketieteeseen.


”Ketteryys on perheyrityksen pääomaa.”

Fyysisesti Planmeca ei ole päässyt kauaksi autotallista, jossa se aloitti toimintansa. Helsingin Kulosaaresta on vain vajaat kolme kilometriä Herttoniemeen, jossa Planmeca Groupin tilat nyt ovat. Yhtiön hoitokoneet, röntgenlaitteet ja ohjelmistot suunnitellaan ja valmistetaan yhä Helsingissä.

Kyöstilä on pitänyt Planmecan perheyrityksenä. Heikki Kyöstilä perheineen omistaa Planmecasta valtaosan. Kyöstilän eläkkeellä olevalla veljellä, Tapio Kyöstilällä, on osakkeista 20 prosenttia.

Koko yhtiötä ei ole koskaan listattu. Yhtiöryhmään kuuluva Plandent käväisi pörssin OTC-listalla, mutta poistui sieltä kymmenisen vuotta sitten. Kyöstilän sanoin ei ole ollut syytä listautua, kun kaikki investointikohteet on pystytty hoitamaan omalla rahoituksella.

Heikki Kyöstilä on yhä Planmecan toimitusjohtaja. Hän on hiukan yli 70-vuotias, mutta käy edelleen Helsingin Herttoniemessä töissä lähes päivittäin. Teknologian kehitys ja myynti kiinnostavat yhä.

Yrityksen säilyminen perheyrityksenä on Kyöstilälle mieleen. Heikki Kyöstilällä on kolme poikaa, jotka kaikki ovat mukana sekä Planmecan hallituksessa että yrityksessä: Henrik Kyöstilä (1964) on Planmecan hallituksen puheenjohtaja. Planmecassa hän tekee töitä it-puolella. Janne Kyöstilä (1988) vastaa osin Kaukoidän viennistä. Myös kuopus, Tomi Kyöstilä (1994), on aloittanut perheyrityksessä työskentelyn.

Isokin perheyritys on nopea liikkeissään ja päätöksenteossa, mikä on etu markkinoilla.

”Ketteryys on perheyrityksen pääomaa”, sanoo Heikki Kyöstilä usein.

 Karl Heikki Kyöstilä

  • Teollisuusneuvos, Planmecan toimitusjohtaja
    Syntynyt 19.1.1946 Orimattilassa
    Asuu Helsingin Tammisalossa
    Lapset: Henrik Kyöstilä, Janne Kyöstilä, Tomi Kyöstilä
    Nettovarallisuus: 2,3 miljardia USD, maailman 613. rikkain ihminen (Forbes 2017)
  • Planmeca Oy on maailman johtavia hammashoitolaitteiden valmistajia, jonka tuotteita viedään yli 120 maahan ympäri maailmaa. Tuotevalikoimassa ovat digitaaliset hammashoitokoneet, 2D- ja 3D-röntgenlaitteet, CAD/CAM-tuotteet sekä niitä tukevat ohjelmistoratkaisut.
  • Planmeca Group -konserniin kuuluvat seuraavat yritykset:
    Planmeca Oy, Planmed Oy, Plandent Oy, LM-Instruments Oy, Opus Systemer AS, Triangle Furniture Systems Inc., E4D Technologies, Nordic institute of Dental Education Oy.
  • Yhtiön pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Helsingin Herttoniemessä. Planmeca Groupin liikevaihto on noin 730 miljoonaa euroa (2016), ja se työllistää lähes 2 700 henkeä, joista Suomessa on noin tuhat.
hammaslääkäritarvikkei
19.07.2017