Porilainen talousvaikuttaja Fritz Arthur Jusélius loi omaisuutensa puutavarakaupalla. Kun rakas lapsi Sigrid menehtyi, isä perusti tämän nimissä säätiön. Siitä syntyi Suomen suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen edistäjä.

Porilaisen kauppiaan pojasta Fritz Arthur Juséliuksesta piti tulla lääkäri. Häntä ei kiinnostanut ryhtyä liikemieheksi tai kauppiaaksi isänsä tapaan, mutta toisin kävi.

Jusélius oli 12-vuotias, kun hänen isänsä kuoli keuhkokuumeeseen. Elettiin vuotta 1867. Fritz Arthur katsoi vanhimpana lapsena velvollisuudekseen jatkaa isän työtä kauppiaana. Hän kävi kauppakoulua ja auttoi äitiään Amaliaa kauppaliikkeen pidossa. Juséliuksen perhe oli varakas, ja koulujen käyminen oli itsestäänselvyys. Myös Fritz Arthurin sisaret saivat käydä koulua, myöhemmin useat heistä toimivat opettajina.

Saatuaan kauppakoulunsa suoritettua vuonna 1873 Jusélius aloitti konttoristina puutavaraliike Fredriksfors Ab:llä. Reilun kymmenen vuoden jälkeen Jusélius katsoi olevansa valmis perustamaan oman yrityksen. Hän lainasi äidiltään rahaa pääomaa varten ja perusti yhdessä Fredrik Werner Petrellin kanssa puutavaraliikkeen vuonna 1884. Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918  liikkeen nimestä tuli ytimekkäästi Osakeyhtiö F. A. Jusélius.

Pilppulan saha vuonna 1910.

Ensimmäisen kerran Jusélius avioitui vuonna 1882. Hän oli tuntenut naapurin tyttären Blenda Theresia Moliisin pitkään, mutta rohkeni kosia vasta kun hänellä oli tavoitteensa mukaisesti 100 000 silloista markkaa perheen perustamista varten.

Perheen ensimmäinen tytär Thyra Theresia syntyi puolitoista vuotta myöhemmin, mutta menehtyi jo viiden kuukauden ikäisenä. Toinen tytär Sigrid Maria syntyi toukokuussa 1887. Pikku Sigrid oli isänsä silmäterä, jonka onnen eteen isä oli valmis tekemään kaikkensa.

Vanhempien avioliitto oli jo alkanut rakoilla. Syyksi on arveltu F. A. Juséliuksen sitoutumista työhönsä ja pitkiä ulkomaanmatkoja. Aviopari päätyi tuona aikana erittäin harvinaiseen ratkaisuun, avioeroon.

Alkusyksystä vuonna 1893, kun Sigrid-tytär oli kuusivuotias, hän muutti äitinsä Blendan kanssa Tukholman keskustaan Humlegårdin puiston laidalla sijainneeseen asuntoon. Elämä Tukholmassa oli vaatimatonta, Blendalla oli pulaa rahasta ja polttopuista. Fritz Arthur Jusélius vieraili usein Tukholmassa katsomassa rakasta tytärtään. Vuonna 1894 Blenda päätti muuttaa tyttärineen takaisin Suomeen. He asettuivat Turkuun. Sigrid kävi koulua ja osoitti isänsä iloksi hyvää ”rätinkipäätä”.


Ainoan lapsen menetys oli Juséliukselle kova isku.

Kun Sigrid sairastui vakavasti tuhkarokkoon, Jusélius jätti työnsä ja keskittyi valvomaan tyttärensä vuoteen äärellä. Parhaasta mahdollisesta hoidosta huolimatta Sigrid menehtyi Turussa vuonna 1898 vain 11-vuoden ikäisenä. Kuolinsyy oli tuhkarokon jälkitautina saatu keuhkotuberkuloosi.

Ainoan lapsen menetys oli Juséliukselle kova isku. Ajatus säätiöstä syntyi lähes heti Sigridin kuoleman jälkeen. Jusélius halusi jättää omaisuutensa peruspääomaksi säätiöön, joka edistäisi lääketieteen tutkimusta kaikkialla maailmassa.

Kaipaava isä rakennutti tyttärelleen muistomerkin, kahdeksankulmaisen mausoleumin Porin Käppärän hautausmaalle. Vuonna 1903 valmistuneen hautamuistomerkin alkuperäiset freskot teki taiteilija Akseli Gallen-Kallela. Ne kuitenkin tuhoutuivat rakennusvirheen vuoksi varhaisessa vaiheessa. Nykyiset freskot maalasi 1933–39 taiteilija Jorma Gallen-Kallela isänsä Akselin luonnosten mukaan. Taiteilija Pekka Halonen maalasi eteishallin freskot, mutta myös ne tuhoutuivat. Niitä ei enää maalattu uudestaan.

Sigrid Juséliuksen mausoleumi on yhä Porin merkittävimpiä nähtävyyksiä. Kerrotaan, että isä kävi tyttären arkulla joka päivä.  

Jusélius avioitui vielä kaksi kertaa, mutta molemmat liitot jäävät lapsettomiksi ja päättyivät puolison kuolemaan. Kahden viimeisen avioliiton mainitaan kuitenkin olleen onnellisia.

Sigrid Maria Jusélius.

Juséliuksen liiketoimet sen sijaan kukoistivat. Hänen puukaupalle kehittämänsä ajatus – ”suotuisana hetkenä tehty edullinen osto” – osui kohdalleen. Käytännössä se tarkoitti, että Jusélius teki puutavarahankinnat alueilta, joilla kilpailijat eivät toimineet. Koska Jusélius oli ainoa ostaja, kilpailu ei nostanut puutavaran hintaa.

Jusélius oli erikoistunut käsin sahattuun, uittamatta kuljetettuun erikoisjäreään puutavaraan. Lisäksi Jusélius sahautti puutavaran paikan päällä. Ellei paikkakunnalla ollut ammattitaitoista työväkeä, Jusélius toi sen mukanaan.

Toiminta kasvoi niin laajaksi, että Jusélius joutui ottamaan käyttöönsä höyrysahat. Parhaimmillaan saha voitiin pystyttää jopa kuudessa viikossa, ja kun sahattava loppui, saha siirrettiin toisaalle. Sahurit matkustivat muun muassa tavaravaunuissa, 40 miestä vaunua kohden.


Ketterä toimintatapa nosti Juséliuksen yhdeksi suurimmista puutavaranviejistä.

Juséliuksen puutavara kuivattiin ja laivattiin nopeasti maailmalle. Järeälle puutavaralle oli kysyntää varsinkin Espanjassa, Englannissa ja Tanskassa.

Toimintatapa nopeutti myös pääoman kiertoa. Kun hankittua puutavaraa ei uitettu montaa vuotta vedessä kilpailijoiden tapaan, rahat kaupoista tulivat heti.

Ainutlaatuisen ketterä toimintatapa nosti Juséliuksen suurimpien puutavaranviejien joukkoon jo 1880-luvulla. Idea toimi parhaiten 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Juséliuksen menestys puutavarakaupassa oli vaatimattomampaa.


Aloillaan oleminen ei sopinut Juséliukselle – tarmokas mies oli monessa mukana.

F.A. Jusélius oli henkeen ja vereen porilainen. Kun puutavarateollisuus ei enää vetänyt, varakas mies lähti mukaan politiikkaan. Hän toimi 26 vuotta Porin kaupungin valtuusmiehenä ja edusti kaupunkia porvarissäädyssä valtiopäivillä vuosina 1897–1906. Hän ajoi muun muassa tarmokkaasti Porin liittämistä suuriruhtinaskunnan rautatieverkkoon.

Aloillaan oleminen ei sopinut Juséliukselle, joka oli tottunut matkustamaan ja hoitamaan asioita. Vuonna 1898 hän perusti Poriin yhdessä muutaman muun liikemiehen kanssa Porin puuvillatehtaan. Sen hallituksen puheenjohtajana hän toimi elämänsä loppuun asti.

Puuvillatehtaasta kasvoi erityisesti porilaisten naisten merkittävä työllistäjä. Vuonna 1912 yhtiöllä oli jo 650 työntekijää ja myynti oli 4,5 miljoonaa markkaa. Muistomerkkinä Porin puuvillatehtaan ajoista Pohjoisrantaa hallitsee yhä Porin puuvillatehtaan rakennuskompleksi. Nykyään siellä toimii muuan muassa yliopisto sekä useita yrityksiä ja virastoja.

Jusélius päätyi mukaan myös Porin tulitikkutehtaan toimintaan. Tehdas oli perustettu jo 1851, mutta omistajavaihdosten ja konkurssien jälkeen Jusélius hankki sen omistukseensa yhdessä Waldemar von Frenckellin kanssa. Tehtaalla valmistettiin tulitikkuja Venäjän ja sen liittolaisten tarpeisiin.

Vuonna 1916 tuotantomäärä oli 106 miljoonaa rasiaa, ja sodan päätyttyä tehdas oli jälleen maan suurin tulitikkujen valmistaja. Kaikki tiesivät Porin Vaarattomat Tulitikut – askin kannessa istui muhkea karhu soihtu olallaan.

Axel Gallén apulaisineen maalaamassa Porin Jusélius-mausoleumin Kevät-freskoa.

Vuorineuvos F. A. Jusélius kuoli 74-vuotiaana Porissa vuonna 1930. Hänet haudattiin Sigridin mausoleumiin.

Sigrid Juséliuksen Säätiön hallitus ryhtyi välittömästi perustavaan kokoukseen jälkisäädöksen mukaan. Varsinaisia jäseniä olivat lakitieteen tohtori Alexander Frey, filosofian maisteri Karl Nordgren, professori Carl F. Lindman, varakonsuli Walter Gallén, pankinjohtaja Risto Ryti, ministeri Rafael Erich ja lähetystöneuvos Harald Hällström.

Oikeusministeriö vahvisti säätiön säännöt toukokuun 9. päivänä vuonna 1930. Samalla tehtiin päätökset F. A. Jusélius A/B:n sahojen lopettamisesta ja yhtiön purkamisesta.

Sigrid Juséliuksen kuolemasta alkunsa saanut säätiö on jakanut apurahoja lääketieteelliseen tutkimukseen vuodesta 1949 asti. Säätiö on Suomen suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen tukija, ja vuonna 2018 se on myöntänyt apurahoja yli 18 miljoonaa euroa.

Sigrid Juséliuksen Säätiö

  • Perustettu: 1927
  • Perustaja: Vuorineuvos Fritz Arthur Jusélius (1855–1930)
  • Toiminta: Säätiön tukee kansallista ja kansainvälistä lääketieteellistä huipputason tutkimusta ja  on jakanut apurahoja lääketieteelliseen tutkimukseen vuodesta 1949 lähtien. 
  • Toimitusjohtaja:  Jussi Laitinen 
  • Hallituksen puheenjohtaja: Thomas Wilhelmsson
  • Jaetut apurahat 2018: 18,2 miljoonaa euroa
  • Säätiön varallisuus: Vuoden 2017 lopulla säätiön varallisuuden arvo oli lahjoitusrahastot mukaan luettuna yhteensä 768,7 miljoonaa euroa. Omaisuus koostuu 75-prosenttisesti pörssiosakkeista. 

Lähteet: Kansallisbiografia, Stina Björklund: Sigrid Juséliuksen jäljillä. Heijastuksia porvarillisesta lapsuudesta ja lapsuuden ihanteista 1800-luvun lopun Suomessa. Turun yliopisto 2011, pro gradu -työ.

16.10.2018