Suomen kansantalous on satavuotisen itsenäisyytemme aikana kokenut valtavan rakennemuutoksen maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta jälkiteolliseksi palveluyhteiskunnaksi.

Vuonna 1917 alkutuotannon osuus Suomen BKT:stä oli noin puolet, palveluiden osuus vajaa kolmannes ja jalostuksen reilu viidennes.

Itsenäisyytemme alkuvuosina peräti 70 prosenttia väestöstä sai toimeentulonsa maataloudesta. Teollisuudessa työskenteli 10 prosenttia väestöstä. Teollisuuskin oli vahvasti kytköksissä maaseutuun – valtaosa siitä oli metsäteollisuutta ja elintarvikkeiden jalostusta. Vain pieni osa työllisistä sai elantonsa palveluista, kaupasta, liikenteestä ja rakentamisesta.

Vielä sodan päätyttyä Suomi oli maatalousmaa. Teollistuminen käynnistyi voimallisesti muun muassa sotakorvausten myötä.

Toisen maailmansodan jälkeinen elinkeinorakenteen muutos oli nopeimpia, mitä Euroopassa on nähty. 1970-luvulle tultaessa Suomi oli muuttunut teollistuneeksi ja kaupungistuneeksi jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi, jossa suurin osa työvoimasta toimi palvelualoilla.

Tätä nykyä reilusti yli kaksi kolmasosaa Suomen BKT:stä syntyy palveluista, neljäsosa jalostuksesta ja vain pari prosenttia alkutuotannosta. Yksityisten palveluiden osuus BKT:sta on tätä nykyä noin puolet ja julkisten palveluiden viidesosa.

Sata vuotta sitten maatöissä ja savotoilla raataneiden torpparien, mäkitupalaisten ja metsätyömiesten jälkeläiset ansaitsevatkin nyt elantonsa kauppojen kassoilla, terveyskeskusten vuodeosastoilla ja IT-yritysten projekteissa.

FIM Lounge cutline Timo Hirvonen

Rakennemuutos kohotti elintasoa

”Suomen talouden rakennemuutos sadan viime vuoden aikana on mahdollistanut tuottavuuden ja elintason ripeän kasvun. Tärkeässä roolissa on myös ollut suomalaisten hyvä koulutustaso, joka on edesauttanut Suomea muuttumaan jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi.

Parhaillaan on menossa merkittävä murros. Digitalisaatio ja robotiikka tuovat isoja muutoksia talouteen, työelämään ja yhteiskuntaan seuraavien vuosikymmenten aikana.

Kuten sadan vuoden aikana on nähty, vanhan tilalle tulee uutta ja uusia mahdollisuuksia.”

Timo Hirvonen on FIMin pääekonomisti.

21.06.2017