Nuorella Lauri Rapalalla oli vain vähän koulutusta, mutta hän tiesi, mitä petokala ei pysty vastustamaan. Vaappuvasti uivasta vieheestä kasvoi maailman tunnetuin uistin, ja Rapala alkoi tarkoittaa uistinta.

Lauri Rapalan elämän alku ei ollut kovin lupaava. Hän syntyi aviottomaksi lapseksi vuonna 1905 Sysmän Rapalan kylään. Kirjurin tekemän virheen vuoksi Laurin sukunimeksi tuli kylän nimi. Töihin Lauri laitettiin heti alle kymmenkesäisenä, kiertokoulua hän oli käynyt sen verran kun oli töiltään ehtinyt.

Vuonna 1927 juuri armeijasta päässyt Lauri Rapala tapasi Elma Leppäsen ja avioitui tämän kanssa. Elma-vaimo oli kova työihminen, joka piti kurissa ja nuhteessa sekä miehensä että tasaisesti kasvavan lapsilauman. Elma myös opetti Laurin lukemaan ja laskemaan kunnolla.

Elämä 1920–30-luvulla Suomen maaseudulla oli vaatimatonta, eikä puute ollut koskaan kovin kaukana Rapaloiden elämästä. Molemmat tekivät töitä maataloissa, Elma piikana ja Lauri sekatyömiehenä. Lauri Rapala oli kova kalastamaan. Hänestä tavataan sanoa, että hän oli kalastaja sydämeltään. Aina kun mies maatöiltä ehti ja pääsi, hän lähti kalaan Päijänteelle. Verkoilla ja jopa tuhannen koukun pitkälläsiimalla tuli mojovia saaliita, josta riitti myös myyntiin Lahden torille. Tämä helpotti perheen toimeentuloa olennaisesti.

Monet hienot asiat ovat pienestä kiinni, näin on myös Rapalan tarinassa. Lauri Rapala näki vaimonsa Amerikan-serkuilla vaaput, joita hän myöhemmin kuvasi ”parhaat päivänsä nähneeksi kalan kaksoisolennoksi”. Ehkä sellaisia voisi kokeilla tehdä itsekin, hänen kerrotaan sanoneen.


Vaappuva liike ei ollut sattumaa.

Vuonna 1936 Lauri teki ensimmäisen uistimen, joka liikkui tasapainottomasti, vaappuen. Se oli korkkia, mustaksi maalattu ja hohteli hiukan kultaakin. Vaappuva liike ei ollut sattumaa, vaan Rapala oli ikänsä tarkkaillut, miten petokala liikkuu ja mihin se iskee kiinni. Henkisenä valmentajana Rapalalla oli kalastajaerakko Toivo Pylväläinen, jonka kanssa yhdessä Lauri Rapala vuoli ja viimeisteli vaappuja Koreankoivun saaressa.

Ensimmäiset Rapalat tulivat myyntiin Kalkkisten Osuuskauppaan vuonna 1938. Jo silloin jokainen myyntiin tullut vaappu oli testiuitettu.

Ensimmäistä kertaa ajatus omasta yrityksestä oli syntynyt Lauri Rapalalle toisen maailmansodan kynnyksellä. Tarkoitus oli ryhtyä yrittäjäksi yhdessä Elma-vaimon serkkujen kanssa, mutta kohtalo päätti toisin. Lauri selvisi sodasta, serkut eivät.

Rapalan vaappujen valikoimaa 1940–1960-luvuilla.

Sodan jälkeen elämä oli ankaraa. Lauri, Elma ja viisi poikaa asuivat kaikki yhdessä huoneessa. Vuonna 1948 Laurille ja Elmalle myönnettiin valtion laina, ja he saivat oman mökin. Se oli suuri helpotus.

Seuraavana vuonna Rapalat aloittivat uistinvalmistuksen koko perheen voimin. Jokainen oli vastuussa yhdestä valmistusvaiheesta. Lauri koeuitti jokaisen vaapun ja Elma-äiti pakkasi niitä yksinkertaisiin pahvisiin laatikkoihin. Kirjapainoyrittäjä oli suositellut kutsumaan tuotetta ”Rapalaksi”. Se sopi Laurille.

Pojat, jo nuoria miehiä, olivat pian mukana tuotannossa täyspäiväisesti. Kahden vuoden kuluttua Lauri Rapala halusi ensimmäisen kerran laajentaa liiketoimintaa, ja hän suunnitteli pienemmän uistimen.

Helsingin olympialaiset vuonna 1952 olivat Rapalalle merkittävä askel. Kalastusta harrastavat olympiavieraat kävivät Helsingin parhaassa kalastusliikkeessä, Schröderillä, ja veivät vaappuja mukanaan ympäri maailmaa. Herra Schröder myös rahoitti Rapalan liiketoimintaa.


Urheilukalastus harrastuksena oli noussut suosioon 1950-luvulla.

Rapalan vaaput olivat tuplasti kalliimpia kuin muut, mutta mitäpä kalamies ei saaliin toivossa maksaisi. Kun ne olivat vielä niin kauniita ja pyytäviä.

Liiketoiminta oli vihdoin niin vakaata, että Rapalat luopuivat kaikista muista töistään ja keskittyivät uistimiin. Lauri Rapala uskalsi luopua jopa myyntikojustaan Lahden torilla. Töitä riitti myös kyläläisille. Kylällä oli viisi erillistä uistinverstasta, ja kun Amerikan-buumi alkoi, niitä tuli vielä lisää.

Ensimmäinen erä Original-vieheitä lähetettiin Amerikan markkinoille helmikuussa 1960. Se on kalastusintoilijoiden Ron Weberin ja Ray Ostromin ansiota. Heidän jakeluyhtiöstään syntyi aikanaan Normark Corporation.

rapala_FIM
Amerikan markkinat avautuivat 1960-luvulla kahden kalastusintoilijan ansiosta. Ron Weberin ja Ray Ostromin jakeluyhtiöstä syntyi myöhemmin Normark Corporation.

Kansainvälisen menestyksen apuna oli myös kuuluisa tragedia. Life-lehti teki vuonna 1962 jutun vieheistä, joita kalat eivät voi vastustaa. Tuosta lehden numerosta tulikin Marilyn Monroen muistonumero. Lehden levikki oli ennätyksellinen ja sen myötä myös Rapalan näkyvyys. Oli kuin joku olisi heittänyt bensaa liekkeihin – ”You saw it in Life Magazine” – ja viehetilauksia alkoi sataa.

Rapalan uistimista tuli USA:ssa nopeasti suunnattoman suosittuja. Vienti kasvoi 1960- ja 1970-luvulla, ja samaan aikaan Normark perusti tytäryhtiöitä muihin maihin. Vuonna 1973 avattiin Vääksyssä uusi tehdas, jotta jatkuvasti kasvava kysyntä pystyttiin tyydyttämään.

Lauri Rapala kuoli loppuvuonna 1974. Se oli ensimmäinen sukupolvenvaihdos. Laurin pojat – Ensio, Esko ja Risto – ottivat yhtiön hallintaansa ja johtivat sitä menestyksekkäästi 1980-luvun loppuun asti.

Kolmas polvi Rapaloita astui johtoon vuonna 1989, kun Eskon poika Jarmo Rapala nimitettiin Rapalan toimitusjohtajaksi. Samaan aikaan Rapalan varatoimitusjohtajaksi tuli Jorma Kasslin. Yrityksestä karsittiin rönsyt pois ja Rapala osti Normark Corporationin ulkomaisine tytäryhtiöineen. Siitä lähtien Rapalan ydinliiketoiminta on ollut kalastusvälineiden valmistus ja jakelu.

Lauri Rapalan pojanpoika Jarmo Rapala sekä pojat Esko, Risto ja Ensio Rapala vuonna 1995.

Vuonna 1998 Rapalat myivät yrityksen yhtiön toimivalle johdolle ja yksityisille pääomasijoittajille, ja yritys listautui Helsingin pörssiin. Jorma Kasslin nimitettiin konsernin toimitusjohtajaksi. Kesällä 2016 Kasslin siirtyi päätoimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi.

Muutoksista huolimatta kalamiehet ympäri maailmaa luottavat yhä Rapalaan. More Hits Than Google, kuten tienvarsitauluissa Amerikassa lukee.

Rapala VMC Oyj

  • Rapala VMC Oyj on maailman johtava uistimien, kolmihaarakoukkujen, kalastajan tarvikkeiden ja fileointiveitsien valmistaja ja myyjä. Rapala-konsernilla on myös vahva markkina-asema muissa urheilukalastuksen tuotekategorioissa.
  • Konsernin päätuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Ranskassa, Virossa, Venäjällä, Kiinassa, Indonesiassa ja Englannissa. Konsernin liikevaihto vuonna 2016 oli 260,2 miljoonaa euroa. Rapala-konserni työllistää noin 3 200 henkilöä 40 maassa. Rapala VMC Oyj:n osakkeella on käyty kauppaa Nasdaq Helsingissä vuodesta 1998. 
  • Rapala-rahasto jakaa vuosittain apurahoja, joilla on tavoitteena tukea erityisesti paikallisesti merkittäviä kalavesien hoito- ja kunnostustoimenpiteitä.

Lähteet: Rapala ja John E Mitchellin Rapala: Legendaariset uistimet

18.05.2017