Mistä palasista rakentuu digitaalipalvelu, joka on käytettävyydeltään huippuluokkaa? Alan gurun, Risto Lähdesmäen mukaan onnistunut lopputulos edellyttää, että liikkeelle lähdetään tarkkailemalla asiakasta asiakasprosessin kaikissa vaiheissa, rakentamalla prototyyppejä sekä testaamalla ja osallistamalla asiakkaita palvelujen suunnitteluun.


”Kyse on siitä, miten kokemus tehdään digitaalisilla rajapinnoilla.”

Lähdesmäen luotsaaman, käyttäjälähtöiseen suunnitteluun erikoistuneen, Idean Enterprises Oy:n asiakkaina on maailman suurimpia yrityksiä, kuten vaikkapa Hewlett-Packard tai IBM. Sekä pienissä että suurissa yrityksissä on alettu oivaltaa oikeastaan vasta muutama vuosi sitten, että käytettävyyteen kannattaa panostaa. Buumi näkyy myös Ideanin liikevaihdossa, joka on viime vuosina kasvanut jopa yli 60 prosentin vuosivauhtia.

risto lähdesmäki blink

”95 prosenttia toimitusjohtajista ymmärtää jo, että käyttäjälähtöinen malli on vakava kilpailuetu, jolla voi tappaa kilpailijoita, koska sillä saa vallattua markkinaosuuksia”, Lähdesmäki kuvaa.

Ideanin suunnitteluprosessi on vakioitu ja viilattu nykyisin niin, että se toimii pommin varmasti. Yhtiön myllyn läpi kulkee tänä vuonna noin 400 projektia, joiden lopputuloksena syntyy käyttäjäystävällisiä ohjelmistoja, verkkosivustoja ja muita digitaalisia palveluja.


”Jos esimerkiksi lentoyhtiön verkkopalvelu ja sovellus ovat huonoja, asiakas on sitä mieltä, että koko lentoyhtiö on paska.”

Käytettävyyden merkitys on kasvanut sitä mukaa, kun markkinoille on tullut uusia digitaalisia palveluita. Iso kysymys on, miten palveluntarjoajat voivat erottautua kilpailijoistaan maailmassa, jossa asiakkaalla riittää vaihtoehtoja ja muun muassa hintojen vertailu on helppoa?

”Esimerkiksi lentoyhtiöissä ainoa oikeasti erotteleva asia on kokemuspuoli. Kyse on siitä, miten kokemus tehdään digitaalisilla rajapinnoilla. Jos esimerkiksi lentoyhtiön verkkopalvelu ja sovellus ovat huonoja, asiakas on sitä mieltä, että koko lentoyhtiö on paska. Asiakasta pitäisi alkaa miettiä siitä hetkestä lähtien, kun hän keksii, minne hän haluaa matkustaa. Hyvän ratkaisun ansiosta asiakas tulee asiakkaaksi myös uudestaan.”

risto_lashdesmaki_sofa

Lähdesmäen mukaan yritysten olisi kyettävä tarjoamaan miellyttäviä asiakaskokemuksia myös mobiililaitteilla, sillä esimerkiksi maailman suurimmassa verkkokaupassa Alibabassa valtaosa ostoksista tehdään jo nyt mobiililaitteiden kautta.

Lähdesmäki näkee digitaalisten palveluiden käyttäjälähtöisen suunnittelun roolin hieman samalla tavoin kuin arkkitehdin roolin talon rakentamisessa. Jos rakentamaan lähdetään ilman suunnittelua, lopputulos on väistämättä käyttäjän kannalta kehno.


”Vain olemalla siellä, missä on kovin kilpailu ja kovimmat projektit, pystyy todistamaan, että on omalla alallaan maailman paras.”

Uteliaisuus, uuden kehittäminen ja kokeileminen ovat Risto Lähdesmäelle itselleen luontaisia tapoja toimia. Neljä vuotta sitten hän päätti panna kaiken yhden kortin varaan ja lähteä Piilaaksoon, sillä ”vain olemalla siellä, missä on kovin kilpailu ja kovimmat projektit, pystyy todistamaan, että on omalla alallaan maailman paras”.

”Mulla on ollut aina vähän sellainen asenne, että menen kohti ääretöntä ja sen yli. Kun lähdin Jenkkeihin, ympärillä riitti ihmisiä, jotka sanoivat, ettei sinne kannata lähteä. Ehkä tämä on tyhmänrohkeutta”, Lähdesmäki virnistää.

Tänä syksynä konsulttiyritys PwC palkitsi Ideanin perustajan ja toimitusjohtajan Most Valuable Entrepreneur -palkinnolla. ”Olen vain aina yrittänyt tehdä omaa juttua, eli sitä, mihin uskon. Se on minulle luontevaa – ilma, jota hengitän. Mutta en ole koskaan tehnyt tietoisesti valintaa ryhtyä yrittäjäksi, enkä vieläkään osaa ottaa itselleni yrittäjäleimaa”, Lähdesmäki sanoo.

Koulun penkiltä käyttäjälähtöiseen suunnitteluun on ollut näihin päiviin asti turha hakea oppia. Lähdesmäki on tiimeineen ratkaissut asian opettelemalla kaiken itse – yrityksen ja erehdyksen kautta.


”Me oltiin alkuun ihan nobodyja, mutta siitä se lähti.”

”Me olemme olleet kuin artesaaneja, jotka uskovat omaan juttuunsa. Kehitimme omia työkaluja käyttäjälähtöiseen suunnitteluun. Meidän filosofianamme on, että kun it-projekteja tehdään, ensin pitää olla käyttäjän arjessa mukana ja haastatella ja havainnoida käyttäjää”, Lähdesmäki kuvaa.

Risto Lähdesmäen tie on kulkenut lapsuuden Helsingistä kouluaikojen Pohjanmaalle, opiskelemaan Jyväskylään ja sittemmin ympäri maailman. Idean Enterprises Oy syntyi vuonna 2003, kun Lähdesmäen kaksi aiemmin perustamaa yritystä, perinteinen mainostoimisto ja toisaalta käyttäjätutkimusta kehittävä Suomen Oujee Oy yhdistyivät.

risto_lahdesmaki_9927_web

Vaikka Ideania on kasvatettu pikkuhiljaa kassavirralla, matkan varrelle mahtuu myös epäonnistumisia. Kantapään kautta on opittu muun muassa osakassopimuksen merkityksestä ja siitä, ettei rekrytoinneissa kannata luottaa vain tuuriin. Pahiten takkiin tuli Kiinassa, jossa yritys tuhlasi sekä aikaa että miljoonia finanssikriisin kynnyksellä.

Epäonnistumisista pitää Lähdesmäen mielestä ottaa oppia, mutta katseen hän pitää silti tulevaisuudessa. ”Itselleen asettaa mielellään vähän hullujakin päämääriä, joihin vilpittömästi uskoo. Asiat ovat hyvin niin kauan kuin voin tehdä asioita, joihin tiedän intuitiivisesti meidän olevan menossa. Toki koko ajan olemme samalla matkalla vähän myös tuntemattomaan.”


”Suomessa ei uskalleta edes puhua omista ideoista, kun pelätään, että toinen varastaa ne.”

Fokuksessa pysymisessä auttaa paitsi kokemus myös se, että saa tehdä töitä ”itseään fiksumpien ihmisten kanssa”. ”Myös perhe auttaa kummasti pysymään fokuksessa, etten uhraa kaikkea ympäriltäni”, Lähdesmäki sanoo.

Piilaaksoon Lähdesmäellä oli kaksi tavoitetta. Ensin aikaan piti saada kauppaa ja toiseksi asiakkaat tuli saada puhumaan Ideanista eteenpäin ilman, että heitä siihen patistetaan.

Ensimmäinen vuosi Piilaaksossa kului verkostojen rakentamiseen.

”Me oltiin alkuun ihan nobodyja, mutta siitä se lähti. Puhelin kouraan ja tapaamaan yhtä, joka kertoo jostain toisesta. Tapaamisia ei saa aikaiseksi, jos ei pysty tarjoamaan jotain lisäarvoa, mutta jos on jotain mitä antaa, homma lähtee nopeasti liikkeelle”, Lähdesmäki kuvaa.


”Meidän pitäisi oppia nauttimaan muutoksesta ja siitä, ettei mikään ole pysyvää.”

Hänen mielestään läpimurtoon Piilaaksossa riittää sisäinen halu kasvaa ja näkemys siitä, mihin on menossa. Mikäli tämä näkemys resonoi ympäristössä, voi saada aikaan suurta. Lähdesmäki kehuu Piilaakson “give back -mentaliteettia”, eli sitä henkeä ja asennetta, että muita autetaan ilman välitöntä palkkiota tai vastinetta. ”Siellä ei kyräillä, vaan annetaan yhteyksiä, kontakteja ja ideoita. Suomessa ei uskalleta edes puhua omista ideoista, kun pelätään, että toinen varastaa ne, mutta Laaksossa on toisin päin. Siellä vilpittömästi uskotaan, että voi muuttaa maailmaa.”

risto lähdesmäki breath

Lähdesmäen mielestä Suomessa pitäisi ottaa oppia Atlantin takaa myös suhtautumisessa muutokseen. ”Yleensä ajatellaan, että joko muutat tai sitten olet muutoksessa mukana. Suomessa tilanne on vielä astetta pahempi, sillä täällä toivotaan, ettei mikään muuttuisi. Meidän pitäisi oppia nauttimaan muutoksesta ja siitä, ettei mikään ole pysyvää. Muuten emme voi olla koskaan määrittelemässä peliä”, Lähdesmäki sanoo.

Toisaalta on suomalaisuudesta ollut maailmalla hyötyäkin. Lähdesmäki kertoo nykyisin uusille tuttavuuksilleen jo alkumetreillä olevansa Suomesta, sillä se kytkeytyy ihmisten mielikuvissa skandinaaviseen designiin ja minimalismiin. Takataskussa hänellä on heittää vaikkapa sellainen kiinnostava yksityiskohta, että Ideanin lisäksi myös Eliel Saarinen on aikoinaan työskennellyt IBM:n alihankkijana.

09.12.2015