Suomi on neljänneksi vahvin ennakkosuosikki, kun kisataan siitä, kuka hyötyy eniten robotisaation synnyttämästä uudesta teollisesta vallankumouksesta. Monet merkit viittaavat kuitenkin siihen, että olemme jo lähtötelineissä pahasti puuduksissa.

Maailmassa on alkamassa teollinen vallankumous, joka vetää vertoja höyrykoneen, sähkön ja digitalisaation mukanaan tuomille mullistuksille. Neljännessä vallankumouksessa on kyse automatisaation, robotisaation ja keinoälyn saralla otettavasta huimasta loikasta. Ja kuinka ollakaan – Suomella on neljänneksi parhaat mahdollisuudet maailmassa olla tämän vallankumouksen eturintamassa.

Näin väittivät sveitsiläispankki UBS:n ekonomistit ja asiantuntijat raportissaan (pdf), joka julkaistiin alkuvuodesta Sveitsin Davosissa järjestetyssä Maailman talousfoorumissa (WEF). UBS:n asiantuntijat asettavat viime vuosina nähdyn teknologisen kehityksen historiallisiin puitteisiinsa. He toteavat, että aiemmat teolliset vallankumoukset ovat syntyneet, kun sekä automaatiossa että tietoliikenneyhteyksissä on otettu suuria edistysaskelia.

”Neljäs teollinen vallankumous perustuu samoille kahdelle voimalle”, raportissa todetaan. ”Ensimmäinen on äärimmäinen automatisaatio – se, että robottien ja keinoälyn rooli kasvaa niin liiketoiminnassa, julkishallinnossa kuin ihmisten yksityisessä elämässäkin. Toinen on äärimmäinen yhdistettävyys, joka poistaa välimatkojen ja ajan aiheuttamat esteet ihmisten ja koneiden välisen viestinnän tieltä ja tekee siitä entistä syvempää ja nopeampaa.”

Raportissa arvioidaan, millä mailla on suhteellisesti ottaen parhaat mahdollisuudet hyötyä tulevasta vallankumouksesta. Arvio perustuu WEF:n kilpailukykyraporttiin, jossa eri maita verrataan muun muassa infrastruktuurin, koulutustason, työntekijöiden taitojen ja työmarkkinoiden joustavuuden perusteella.

Kaikista parhaimmat mahdollisuudet nousta robokisan voittajien joukkoon on raportin mukaan Sveitsillä. Seuraavaksi valmiimpia tarttumaan mahdollisuuksiin ovat Singapore ja Hollanti. Suomi sijoittuu vertailussa neljänneksi, johtuen juuri hyvästä sijoituksestamme WEF:n kilpailukykyvertailussa.


”Kaikista parhaimmat asemat robokilpailun lähtötelineissä on Sveitsillä.”

Neljäs teollinen vallankumous on tulossa ja Suomella on erinomaiset lähtöasemat sitä ajatellen. Mutta kannattaako kisaan lähteä? Mistä robotiikan ja automaation myötä tulevassa mullistuksessa loppujen lopuksi on kyse kansantalouden näkökulmasta?

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi syyskuussa raportin ”Robotit töihin”, jossa asiaan syvennytään muun muassa tuottavuuden ja työnjaon näkökulmasta. Raportissa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen toteaa, että robotiikan kehityksessä on pitkälti kyse tuottavuuden kasvusta. 

robotti
Robotiikan avulla samoilla resursseilla saadaan aikaan enemmän hyödykkeitä ja palveluita.

”Tuottavuuden kasvu nostaa yhteiskunnan vaurautta ja lisää valintamahdollisuuksia”, Kauhanen kirjoittaa. ”Tuottavuuden kasvun tuomat hyödyt voidaan hyödyntää joko suurempana kulutettujen hyödykkeiden ja palveluiden määränä tai lisääntyneenä vapaa-aikana.” Kauhanen poimii teollisuushistoriasta mielenkiintoisia tilastofaktoja, jotka kuvaavat automatisaation ja yhdistettävyyden vaikutuksia tuotantoon. Hän kertoo, että parhaimmillaan työn tuottavuus on teollisuudessa ollut lähes 35-kertainen vuoden 1926 tasoon verrattuna. 

”Jos isovanhempieni lapsuuden aikaan teollisuustuotannossa olisi ollut käytössä 2000-luvun teknologia, tuotanto olisi saatu aikaan noin kolmella prosentilla silloisesta vuosittaisesta teollisuuden työvoimasta”, Kauhanen toteaa. ”Vaihtoehtoisesti jokainen vuoden 1926 teollisuustyöntekijä olisi voinut työskennellä vain noin viikon vuodessa, jos käytössä olisi ollut nykypäivän teknologia.”

Tuottavuuskasvua voidaan tarkastella myös suhteessa elintasoon ja hyvinvointiin seuraamalla bruttokansantuotteen ja taloudessa tehdyn työn määrän kehitystä. Vaikka Suomessa onkin kärvistelty taantuman kourissa jo pitkään, on mukava huomata, että asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1975. ”Vuoden 1975 aineellinen hyvinvointi olisi vuonna 2014 voitu saavuttaa työskentelemällä noin puolet vuoden 1975 työajasta”, Kauhanen huomauttaa.


”Vuonna 1926 teollisuustyöntekijä olisi voinut työskennellä vain viikon vuodessa, jos käytössä olisi ollut nykypäivän teknologia.”

Miten sitten käy työllisyyden? Kun tuotanto tehostuu, eikö tämä tarkoita sitä, että työpaikat katoavat? Lehdistä on saatu lukea kohuotsikoita, joiden mukaan ainakin kolmasosa tai peräti 70 prosenttia työpaikoista on vaarassa. Periaatteessa vaara työpaikkojen katoamisesta on olemassa, Antti Kauhanen toteaa.

”Robotit ovat ihmisiä tuottavampia, joten ne voivat syrjäyttää ja korvata sekä täydentää ja tukea ihmisten tekemää työtä. Todennäköisesti robotit pystyvät jo piakkoin hoitamaan osan ihmisten nykyisistä työtehtävistä ja ehkä osan ammateistakin.”

Kuitenkin tuoreen tutkimuksen mukaan automatisoituminen uhkaa Suomessa 20 vuoden kuluessa suurella todennäköisyydellä vain noin seitsemää prosenttia nykyisistä työpaikoista. Kauhasen mukaan Suomessa luku jää useita muita OECD-maita alhaisemmaksi, sillä tuotannossamme hyödynnetään jo tänään verrattain paljon automatisointia ja työvoimamme on korkeasti koulutettua.
”Robotisoituminen ei johda massiiviseen työttömyyteen, koska roboteilla pystytään korvaamaan enemmänkin yksittäisiä työtehtäviä kuin kokonaisia ammatteja, joihin kuuluu moninaisia työtehtäviä”, Kauhanen kertoo.

Eikä tuo parinkymmenen vuoden aikana tapahtuva seitsemän prosentin työpaikkakato ole kovin merkittävä. Jo nyt yrityssektorin työpaikoista tuhoutuu vuosittain maassamme noin 12 prosenttia.
On myös syytä huomata, että teknologinen kehitys ja innovaatiot synnyttävät ja tuhoavat työpaikkoja, mutta ne eivät tuhoa työtä. Työntekijät siirtyvät uusiin tehtäviin, uusiin yrityksiin ja uusille aloille, kun teknologiat ja innovaatiot uudistavat talouden rakenteita.

”Työpaikkojen syntyminen ja tuhoutuminen ovat osa prosessia, jossa talouden voimavarat kohdistuvat uudelleen tuottavimpaan käyttöön”, Kauhanen toteaa. ”Tämä jatkuva luovan tuhon prosessi on merkittävä tekijä talouskasvun taustalla.”


”Automatisoituminen uhkaa Suomessa 20 vuoden kuluessa vain noin seitsemää prosenttia nykyisistä työpaikoista.”

Millaista robotisaation mukanaan tuoma luova tuho sitten on käytännössä, oikeilla työpaikoilla? Itä-Suomen yliopiston dosentti, yliopiston lehtori Mari Kangasniemi ja tietokirjailija, liikkeenjohdon konsultti Cristina Andersson tarkastelevat asiaa EVA:n raportissa sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta.

He toteavat, että robotit eivät ole tälläkään alalla enää kaukaista tulevaisuutta. Muutamassa vuodessa ainakin 20 prosenttia sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtehtävistä voitaisiin korvata jo olemassa olevilla robotiikan ja automatiikan sovelluksilla. 

”Jos robotiikan hyödyntäminen yleistyisi, laskennallisesti kaikki sairaanhoitajat ja lähihoitajat selväisivät nykytöistään nelipäiväisellä työviikolla viisipäiväisen sijaan” Kangasniemi ja Andersson kiteyttävät. 

robotti2
Jo nykyisin sairaaloissa ja hoitoyksiköissä on mahdollista keventää, korvata ja täydentää hoitotyötä erilaisilla robotiikan ja automatiikan sovelluksilla.

”Vaihtoehtoisesti voidaan ajatella, että nykyisten 136 000 hoitotyöntekijän määrää voitaisiin vähentää 27 000:lla. Tai että nykyiset hoitotyön tekijät saisivat robottien avulla tehtyä työt, jotka vastaavat jopa 170 000 hoitotyöntekijän työpanosta.” 

Mutta vaikka robotiikka tehostaisikin hoitotyötä merkittävästi, tämä ei tarkoita sitä, että sairaanhoitajien ja lähihoitajien määrä välttämättä vähenee. Näin on siksi, että väestö vanhenee, mikä puolestaan kasvattaa hoitotyöntekijöiden tarvetta.

”Vuoteen 2026 mennessä koko terveydenhuollon työvoimatarpeen on arvioitu kasvavan kymmenkunta prosenttia ja vanhuspainotteisten hoivapalvelujen lähemmäs 20 prosenttia”, Kangasniemi ja Andersson huomauttavat. Sen sijaan, että työpaikat häviäisivät, robotiikka ja automatiikka todennäköisimmin muuttavat hoitotyöntekijöiden työn sisältöä, työtehtäviä ja työtehtäviin käytettävää aikaa. Robotit tekevätkin tulevaisuudessa myös terveydenhuollossa yksitoikkoiset, raskaat ja terveydelle vaaralliset työtehtävät. ”Parhaimmillaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtä voidaan kohdistaa uudella tavalla siten, että hoidolliset tulokset sekä työn taloudellisuus ja tehokkuus paranevat”, Kangasniemi ja Andersson toteavat.


”Viidesosa sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtehtävistä voitaisiin korvata muutamassa vuodessa jo olemassa olevilla robotiikan ja automatiikan sovelluksilla.”

Robotisaatio tulee kovaa vauhtia. Se lisää työn tuottavuutta ja talouskasvua. Se ei tuhoa työpaikkoja katastrofaalisesti, vaan tekee työstä entistä mielenkiintoisempaa. Esimerkiksi hoivatyössä merkittävät hyödyt ovat jo käden ulottuvilla. Ja lisäksi, Suomi on maailman mitassa robottivallankumouksen eturivissä, ainakin mitä tulee kykyymme tarttua tarjolla oleviin mahdollisuuksiin.

Vaan ei ehkä sittenkään. Suomi on jämähtämässä kilpailussa lähtötelineisiin. Tilanteesta kertovat muun muassa International Federation of Roboticsin tilastot. Kun esimerkiksi Koreassa on 531 teollisuusrobottia 10 000 teollisuustyöntekijää kohti ja Singaporessa 398, on niitä Suomessa vain 126. Ruotsissa vastaava vertailuluku on 212 ja Saksassa 301. Kiina aikoo nostaa oman teollisuusrobottitiheytensä 150:een vuoteen 2020 mennessä.

FIM talous 360 robotisaatio

”Toki Suomessa on nähty jotain yksittäisiä menestystarinoita, kuten esimerkiksi Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas, jossa työskentelee kohta 500 robottia”, Cristina Andersson toteaa. ”Mutta esimerkiksi palvelurobotiikan hyödyntäminen on meillä aivan lapsenkengissä. Ylipäätänsä meillä ei ole tajuttu, mitä merkitsee se, että nyt on syntymässä kokonaan uusi elinkeinoalue.”


”Suomessa ei ole tajuttu, että nyt on syntymässä kokonaan uusi elinkeinoalue.”

Mutta eikö esimerkiksi valtioneuvosto juuri vastikään tehnyt periaatepäätöksen, jonka tarkoitus on ”lisätä älykkään robotiikan ja automaation hyödyntämistä ja kehittämistä Suomessa”?Kunnianhimoinen tavoite on nostaa Suomi huippumaiden joukkoon kansainvälisessä robotiikka- ja automaatiokehityksessä. 

”Mutta valtioneuvosto ei esimerkiksi kohdentanut asian edistämiseksi minkäänlaisia resursseja”, Andersson huomauttaa. ”Ja periaatepäätös on aika vaatimaton yritys verrattuna esimerkiksi siihen, mitä Ruotsi ja Japani tekevät. Niillä on yksityiskohtaiset toimintaohjelmat, tavoitteet, aikajanat ja mittarit siihen, miten robotisaatiosta ja automatisaatiosta saadaan hyödyt irti. Suomessa on vasta ihan äskettäin havahduttu koko asiaan. Nyt tarvitaan kunnollisia toimenpiteitä, tai jäämme auttamattomasti jälkeen.”

FIM Mikko Linnavuori

Robottivallankumous etenee vauhdilla

Robottivallankumous on jo nähtävissä lukuisilla eri toimialoilla. FIMin länsimarkkinoiden rahastotiimin johtaja, Mikko Linnanvuori, kehottaa seuraamaan ainakin näitä robotiikan sovellusalueita.

1. Liikenne ja liikkuminen

”Sekä autovalmistajat että teknologiayhtiöt kehittävät itseajavia autoja, joiden ensimmäiset versiot ovat jo liikenteessä. Kehitys voi johtaa sekä amatööri- että ammattiautoilijoiden katoamiseen. Muutos vaikuttaa ainakin autovalmistajiin ja niiden alihankkijoihin, autovuokraamoihin, muita henkilöliikennepalveluita tarjoaviin yhtiöihin, tavaralogistiikkayhtiöihin sekä vähittäis- ja verkkokauppaan.”

2. Kognitiivinen tietojenkäsittely

”Kaikki isot teknologiayhtiöt kehittävät tekoälyä täyttä häkää. Esimerkiksi IBM:n Watson-pilvipalvelu ymmärtää ja tulkitsee myös ilman selkeää rakennetta olevaa dataa, rakentaa asiantuntemusta annetun aineiston pohjalta ja kommunikoi kanssasi vaikka chatin kautta.”

3. Robottikirurgia

”Amerikkalaisen Strykerin Mako-robottikädet avustavat ortopedisten leikkausten suorittamisessa. Yksikön kasvu on ylittänyt sijoittajien odotukset sen jälkeen, kun Stryker osti teknologian vuonna 2013.” 

Mikko Linnanvuori on FIMin länsimarkkinarahastotiimin johtaja sekä FIM Brands, FIM Maailma ja FIM USA Sijoitusrahastojen päävastuullinen rahastonhoitaja.

10.11.2016
FIM lounge robotar

Finland är den fjärde starkaste förhandsfavoriten i tävlingen om vem som gynnas mest av den nya industriella revolutionen som robotiseringen för med sig. Det finns ändå mycket som tyder på att vi är allvarligt förlamade redan i startgroparna.

En industriell revolution håller på att starta i världen. Den kan jämföras med den omvälvning som ångmaskinen, elektriciteten och digitaliseringen medförde. Den fjärde revolutionen handlar om det stora steg som tas inom automatisering, robotisering och artificiell intelligens. Och av alla länder i världen har Finland faktiskt de fjärde bästa förutsättningarna att gå i bräschen för denna revolution.

Så påstår ekonomer och sakkunniga vid den schweiziska banken UBS i en rapport (pdf) som publicerades vid Världsekonomiska forumet (WEF) i Davos i Schweiz i början av året. Experterna vid UBS ställer de senaste årens tekniska utveckling i ett historiskt perspektiv. De konstaterar att de tidigare industriella revolutionerna har uppkommit när man gjort stora framsteg inom både automationen och dataförbindelserna.

”Den fjärde industriella revolutionen grundar sig på samma två krafter”, säger rapporten. ”Den första är extrem automatisering, vilket innebär att robotarnas och den artificiella intelligensens roll växer inom affärsverksamheten, den offentliga förvaltningen och i människors privatliv. Den andra är extrem uppkoppling som avlägsnar de hinder som avstånd och tid utgör i kommunikationen mellan människor och maskiner. Kommunikationen blir då djupare och snabbare än tidigare.”

I rapporten utvärderas vilka länder som relativt sett har de bästa möjligheterna att gynnas av den kommande revolutionen. Uppskattningen grundar sig på WEF:s konkurrenskraftsrapport, där olika länder jämförs bl.a. på basis av infrastruktur, utbildningsnivå, arbetstagarnas färdigheter och arbetsmarknadens flexibilitet.

Enligt rapporten har Schweiz de bästa förutsättningarna att vinna robottävlingen. Därefter har Singapore och Holland den bästa beredskapen att utnyttja de nya möjligheterna. Finland kommer på fjärde plats i jämförelsen, tack vare vår goda placering i WEF:s konkurrenskraftsjämförelse.


”Schweiz har den bästa positionen inför robottävlingen.”

En fjärde industriell revolution är på väg och Finland har ett utmärkt utgångsläge med tanke på den. Men lönar det sig att gå med i tävlingen? Omvälvningen som robotiken och automatiseringen för med sig – vad handlar den egentligen om ur nationalekonomisk synpunkt?

Näringslivets delegation (EVA) publicerade i september rapporten ”Robotit töihin” (”Roboterna i arbete”), där man begrundar frågan bland annat utgående från produktiviteten och arbetsfördelningen. I rapporten konstaterar Näringslivets forskningsinstituts forskningschef Antti Kauhanen att utvecklingen inom robotiken i stor utsträckning handlar om ökad produktivitet. 

FIM Lounge Roboterna kommer
Med hjälp av robotiken kan man med samma resurser åstadkomma fler varor och tjänster.

”Ökad produktivitet gör samhället förmögnare och ger fler valmöjligheter”, skriver Kauhanen. ”De fördelar som ökad produktivitet ger kan utnyttjas antingen som ett större antal varor och tjänster som produceras eller som mer fritid.” Ur industrins historia plockar Kauhanen fram intressant statistik som beskriver hur automatiseringen och uppkopplingen har påverkat produktionen. Han berättar att arbetets produktivitet inom industrin som bäst varit närmare 35-faldig jämfört med 1926 års nivå. 

”Om industriproduktionen hade haft tillgång till 2000-talets teknologi när mina mor- och farföräldrar var barn skulle samma produktion ha åstadkommits med ca tre procent av den dåvarande årliga arbetskraften inom industrin”, säger Kauhanen. ”Alternativt hade varje industriarbetare år 1926 behövt arbeta endast ca en vecka per år om de hade haft dagens teknologi.”

Produktivitetsökningen kan också betraktas i förhållande till levnadsstandarden och välfärden genom att följa hur bruttonationalprodukten och arbetsmängden inom ekonomin utvecklats. Även om Finland drabbats av lågkonjunktur redan länge är det trevligt att märka att bruttonationalprodukten per invånare nästan fördubblats sedan år 1975. ”År 2014 hade den materiella välfärden år 1975 kunnat uppnås med ungefär hälften av den arbetstid som gick åt år 1975”, säger Kauhanen.


”År 1926 hade en industriarbetare behövt arbeta endast en vecka per år om de hade haft dagens teknologi.”

Hur går det med sysselsättningen? När produktionen blir effektivare betyder det väl att arbetsplatserna försvinner? I tidningarna har man kunnat läsa skandalrubriker om att åtminstone en tredjedel eller rentav 70 procent av arbetsplatserna är i farozonen. I princip finns det en risk att arbetsplatserna försvinner, konstaterar Antti Kauhanen.

”Robotarna är mer produktiva än människor, så de kan ersätta samt komplettera och stöda det arbete som människor gör. Sannolikt kan robotar redan snart sköta en del av människornas nuvarande arbetsuppgifter och kanske också en del av yrkena.”

Enligt en färsk undersökning hotar dock automatiseringen inom 20 år med stor sannolikhet endast ca sju procent av de nuvarande arbetsplatserna i Finland. Enligt Kauhanen är siffran lägre i Finland än i många andra OECD-länder, eftersom vår produktion redan nu använder relativt mycket automatisering och vår arbetskraft är högt utbildad.

”Robotiseringen leder inte till massiv arbetslöshet, eftersom man med robotar snarare kan ersätta enskilda arbetsuppgifter än hela yrken, som omfattar många olika arbetsuppgifter”, säger Kauhanen.

Förlusten av sju procent av arbetsplatserna på tjugo år är inte heller särskilt betydande. Årligen försvinner redan ca 12 procent av arbetsplatserna inom företagssektorn i Finland. Det är också skäl att notera att den tekniska utvecklingen och innovationerna skapar och förstör arbetsplatser, men de förstör inte arbetet. Arbetstagarna förflyttas till nya uppgifter, nya företag och nya branscher i och med att tekniken och innovationerna förnyar de ekonomiska strukturerna.

”Arbetsplatser som skapas och förstörs är en del av processen där de ekonomiska resurserna omfördelas så att de används så produktivt som möjligt”, konstaterar Kauhanen. ”Den här ständiga processen av kreativ förstörelse är en viktig faktor bakom den ekonomiska tillväxten.”


”Inom 20 års lopp hotar automatiseringen endast ca sju procent av de nuvarande arbetsplatserna i Finland.”

Hurudan är den kreativa förstörelse som robotiseringen för med sig i praktiken, på riktiga arbetsplatser? Mari Kangasniemi, docent vid Östra Finlands universitet och universitetslektor, och Cristina Andersson, facklitterär författare och företagsledningskonsult, betraktar detta ur social- och hälsovårdens synpunkt i EVA:s rapport.

De konstaterar att robotarna inte heller inom denna sektor ligger långt borta i framtiden. Inom några år kan åtminstone 20 procent av sjukskötarnas och närvårdarnas arbetsuppgifter ersättas med tillämpningar inom robotiken och automatiken som redan finns. 

”Om utnyttjandet av robotiken blev vanligare kan man räkna med att alla sjukskötare och närvårdare skulle klara sitt nuvarande arbete med en fyra dagars arbetsvecka i stället för fem dagar”, säger Kangasniemi och Andersson. 

FIM Lounge roboterna
Redan nu är det möjligt för sjukhus och vårdenheter att underlätta, ersätta och komplettera vårdarbetet med olika tillämpningar inom robotiken och automatiken.

”Alternativt kan man tänka att de nuvarande 136 000 vårdanställda kunde minskas med 27 000. Eller att de som för närvarande sysslar med vårdarbete med hjälp av robotar kunde göra arbete som motsvarar 170 000 vårdanställdas arbetsinsats.” 

Men även om robotiken effektiviserar vårdarbetet avsevärt innebär det inte nödvändigtvis att antalet sjukskötare och närvårdare minskar. Det beror på att befolkningen åldras, vilket ökar behovet av vårdanställda.

”Fram till år 2026 räknar man med att arbetskraftsbehovet inom hälso- och sjukvården ökar med över tio procent och inom vårdtjänsterna för äldre med närmare 20 procent”, säger Kangasniemi och Andersson. I stället för att arbetsplatserna skulle försvinna kommer robotiken och automatiken med största sannolikhet att påverka de vårdanställdas arbetsinnehåll och arbetsuppgifter samt den tid som går åt till arbetsuppgifterna. Även inom hälso- och sjukvården kommer robotar i framtiden att sköta enformiga, tunga och hälsovådliga arbetsuppgifter. ”I bästa fall kan sjukskötarnas och närvårdarnas arbete riktas om på ett nytt sätt så att vårdresultaten samt arbetets lönsamhet och effektivitet förbättras”, konstaterar Kangasniemi och Andersson.


”Inom några år kan en femtedel av sjukskötarnas och närvårdarnas arbetsuppgifter ersättas med tillämpningar inom robotiken och automatiken som redan finns.”

Robotiseringen kommer med hög fart. Den ökar arbetets produktivitet och den ekonomiska tillväxten. Den leder inte till en katastrofal förstörelse av arbetsplatser, utan gör arbetet intressantare än tidigare. Till exempel inom vårdarbetet är stora fördelar redan inom räckhåll. Och därtill går Finland i första ledet inom robotrevolutionen, åtminstone i fråga om vår förmåga att ta tag i möjligheter som erbjuds.

Eller kanske ändå inte. Finland håller på att fastna i startgropen. Om detta berättar bland annat International Federation of Robotics statistik. När det exempelvis i Korea finns 531 industrirobotar per 10 000 industriarbetare och i Singapore 398, finns det i Finland endast 126. I Sverige är motsvarande jämförelsetal 212 och i Tyskland 301. Kina planerar att öka sin industrirobotfrekvens till 150 före år 2020.

FIM Lounge Talous 360 robotar

”Visserligen har vi sett några enskilda framgångsberättelser i Finland, såsom Valmet Automotives bilfabrik i Nystad, där det snart finns 500 robotar”, säger Cristina Andersson. ”Men utnyttjandet av exempelvis servicerobotik har knappt börjat hos oss. På det stora hela har vi inte insett vad det innebär att en helt ny näringsgren håller på att uppstå.”


”I Finland har man inte insett att en helt ny näringsgren håller på att uppstå.”

Men har inte till exempel statsrådet precis fattat ett principbeslut vars avsikt är att ”öka utnyttjandet och utvecklingen av intelligent robotik och automatisering i Finland”? Det ambitiösa målet är att göra Finland till ett av toppländerna i den internationella utvecklingen inom robotiken och automatiseringen. 

”Men statsrådet riktade till exempel inga resurser till främjandet av detta”, säger Andersson. ”Och ett principbeslut är en ganska blygsam åtgärd jämfört med det som bl.a. Sverige och Japan gör. De har detaljerade åtgärdsprogram, mål, tidsplaner och indikatorer för hur robotiseringen och automatiseringen ska utnyttjas. I Finland har man först nyligen fäst uppmärksamhet vid hela frågan. Det som behövs nu är ordentliga åtgärder, annars blir vi ohjälpligen efter.”

FIM Mikko Linnavuori

Robotrevolutionen framskrider snabbt

Robotrevolutionen är redan synlig inom många olika branscher. Direktören för FIM Västmarknaders fondteam Mikko Linnanvuori tipsar om att följa med åtminstone dessa tillämpningsområden för robotiken.

1. Trafik och kommunikation

”Både biltillverkare och teknologiföretag utvecklar självkörande bilar och de första versionerna är redan i bruk. Utvecklingen kan leda till att både amatör- och proffsbilisterna försvinner. Förändringen påverkar åtminstone biltillverkarna och deras underleverantörer, biluthyrningarna, övriga företag som erbjuder persontrafiktjänster, varulogistikföretag samt detalj- och näthandeln.”

2. Kognitiv databehandling

”Alla stora teknologiföretag utvecklar artificiell intelligens för full maskin. Exempelvis IBM:s molntjänst Watson förstår och tolkar även data som saknar en klar struktur, bygger sakkunskap på basis av det material som ges och kommunicerar med dig till exempel via chatten.”

3. Robotkirurgi

”Amerikanska Strykers Mako-robothänder hjälper vid utförandet av ortopediska operationer. Enhetens tillväxt har överskridit placerarnas förväntningar efter att Stryker köpte teknologin år 2013.” 

Mikko Linnanvuori är direktör för FIM Västmarknaders fondteam samt huvudansvarig fondförvaltare för FIM Brands, FIM Global och FIM USA.

18.11.2016