Rothschildien suvun varallisuudesta ja sen synnystä puhuttaessa tarun ja todellisuuden eroa on lähes mahdotonta tehdä. Vastuu jää lukijalle.

Rothschildin suvun suuren vaurauden tarina alkaa Frankfurt am Mainissa Saksassa 1700-luvun lopulla, kun nuori Mayer Amschel Rothschild otti isänsä kuoleman jälkeen vastuulleen perheen rahanvaihtoliiketoiminnan: rahaa, valuuttaa, kultaa ja keräilykolikoita. Rahoista Mayer Amschel Rothschildia kiinnostivat erityisesti harvinaiset rahat. Jo hänen isällään oli ollut hyvät suhteet kuningashuoneeseen. Kuten usein käy, sattuma ohjaa asioita oikeaan suuntaan. Hallitsijasuvun vesa oli innokas numismaatikko, ja näin myös harvinaisiin rahoihin erikoistuneesta Mayer Amschel Rothschildista tuli Hessen-Kasselin maakreivi Vilhelm IX:n luottomies. Rothschild sai yhä tärkeämmän roolin valtion varojen hoitamisesta.

rotschild_web-0216_2
Rothschildin pankkiirisuvun perustaja Mayer Amschel Rothschild syntyi vuonna 1744. Mayerin täytyi ryhtyä hankkimaan oma elantonsa jo nuorena, sillä hänen rahanvaihtajana ja silkkivaatekauppiaana työskennellyt isänsä Amschel Moses kuoli vuonna 1755 ja äiti yhdeksän kuukautta myöhemmin. Mayer teki töitä kauppiaana sekä keräsi ja myi harvinaisia kolikoita postimyynnillä. Hän oppi tekemään kauppaa ja ylläpitämään suhteita alueen merkkimiesten sekä muiden ylhäisten kanssa. Mayer oli luultavasti sukunsa ensimmäinen, joka käytti vain nimeä Rothschild (’punakilpi’). Nimi on peräisin suvun 1560-luvulla rakennetun entisen talon nimestä. Mayerin sukupolveen asti suku oli käyttänyt myös nimeä Bauer.

Rothschildin varallisuus alkoi kasvaa nopeasti. Mayer Amschel Rothschildilla oli viisi poikaa. Onnistuneilla avioliitoilla pojat siirtyivät Eurooppaan: Salomon lähetettiin Wieniin, Nathan Lontooseen, Karl Napoliin ja Jakob Pariisin. Amschel sai jäädä Frankfurtiin. Pojat olivat määrätietoisia ja taitavia, useampi pojista sai aatelisarvon uudessa kotimaassaan. Isän ote poikiinsa oli vahva, hänellä oli näkemys, miten liiketoimintaa hoidetaan ja kehitetään. Varallisuus pidettiin tiukasti suvun hallussa suosimalla serkusavioliittoja.

Mayer Amschel Rothschildia pidetään modernin pankki- ja rahoitustoiminnan isänä. Hän loi yhdessä poikiensa kanssa Euroopan nopeimman ja turvallisimman kuriiriverkon, joka siirsi myös tietoa. Se teki heistä tehokkaan pankin jo 1800-luvulla, ja tiedonsiirto toi ylivertaisen aseman verrattuna kilpailijoihin.

rotschild_web-0222_2
1800-luvulle tultaessa Rothschildien suku oli onnistunut saamaan markkinajohtajan aseman arvometallikaupassa. Kaivostoimintaa Rothschildit ryhtyivät tukemaan 1830-luvulta alkaen. He rahoittivat etenkin 1880- ja 1890-luvuilla lukuisia kulta-, kupari- timantti- ja rubiinikaivoksia sekä öljylähteitä eri puolilla maailmaa, kuten Afrikassa, Intiassa ja Kaukasuksella.

Rothschildin suvun pankit olivat mukana tavalla tai toisella kaikessa, mitä Euroopassa tapahtui, myös siirtomaapolitiikan rahoituksessa. Sodat ovat aina olleet erinomainen tapa vaurastua. Rothschildit ovat ilmeisesti olleet mukana kaikissa Euroopan alueella käydyissä sodissa ja kaikilla puolilla. Ranskan keisari Napoleonin sodat vuosina 1803–1815 toivat erityisen runsaasti vaurautta suvulle. Vain vajaat kymmenen vuotta myöhemmin Rothschildit siirtyivät hoitamaan koko Katolisen kirkon varallisuutta, mikä oli taloudellisesti erittäin merkittävä asia. Rothschildin suvun Englannin haara oli saanut ison roolin siirtomaavallan Iso-Britannian valtiontaloudessa, ja vuonna 1840 se otti haltuunsa imperiumin kultakaupan.

rotschild_web-0207_2
Nathan Mayer Rothschild toimi vuosina 1813−1815 sotaponnistelujen keskeisenä rahoittajana Lontoosta käsin muun muassa Napoleonia vastaan sotivalle Wellingtonin herttuan armeijalle. Rothschildien suku onnistui kehittämään Eurooppaan agenttien, laivureiden ja kuriirien kattavan verkoston, joka kuljetti kultaa ympäri sotaa käyvää Eurooppaa. Verkosto mahdollisti sen, että Nathan Rothschild sai poliittista ja taloudellista informaatiota ennen kilpailijoitaan. Tämä antoi hänelle etulyöntiaseman markkinoilla ja teki Britannian hallituksen entistä riippuvaisemmaksi Rothschildien suvusta. Nathan Rothschild onnistui esimerkiksi saamaan tiedon Wellingtonin herttuan Waterloossa saavuttamasta voitosta päivää ennen kuin brittihallitus.

Rothschildit alkoivat jo varsin aikaisessa vaiheessa myös käyttää ja näyttää varallisuuttaan. He keräsivät taidetta, hankkivat kiinteistöjä, kartanoita ja palatseja ympäri Eurooppaa. Jo 1800-luvulla suku hankki kaksi erittäin merkittävää viinitilaa: Château Mouton Rothschildin ja Château Lafite Rothschildin. Molemmat tuottavat yhä maailman arvostetuimpia ja kalleimpia viinejä.

rotschild_web-0210_2
Baron Philippe de Rothschild keksi vuonna 1946 idean: Château Mouton Rothschild -viinipullojen etiketeissä alettiin käyttää kuuluisien kuvataiteilijoiden teoksia. Vuoden 1973 etiketissä kunnioitettiin alkuvuodesta kuolleen Pablo Picasson elämäntarinaa tämän teoksella Bacchanale vuodelta 1959. Etiketti myös kertoo Mouton Rothschildin pääsystä Bordeaux-viinien korkeimpaan Premier cru classé -laatuluokkaan. Muut tähän luokkaan kuuluvat 4 viiniä eli Chateau Lafite Rothschild (toinen Rothschildien viinitaloista), Château Margaux, Château Latour ja Château Haut Brion olivat saaneet arvon jo vuonna 1855. Etiketti julistaa: Premier je suis, Second je fus, Mouton ne change – Olen ensimmäinen, olin toinen, Mouton ei muutu.

Jos 1800-luku oli silkkaa menestystä Rothschild-suvulle, 1900-luku toi heille senkin edestä vastoinkäymisiä. Vuoden 1929 pörssiromahdus oli vasta alkusoittoa heidän vaikeuksilleen. Toisessa maailmansodassa natsit takavarikoivat huomattavan määrän perheen omaisuutta Ranskassa ja Itävallassa. Perhe hajaantui turvaan ympäri maailmaa sodan ajaksi.

Toipuminen oli hidasta, mutta 1960-luvulla Rothschildeillä oli taas paikkansa pankkimaailmassa. Liiketoiminnot keskitettiin Lontooseen ja Pariisiin sekä Yhdysvaltoihin. Iso takaisku Euroopassa tuli jälleen vuonna 1981, kun presidentti François Mitterrandin sosialistihallitus kansallisti Ranskassa myös pankit. Politiikka ei vie osaamista, ja Rothschild-suku haki uudelleen paikkansa Euroopan rahoitusmaailmassa.

rotschild_web-0219_2
Lionel Walter Rothschild oli intohimoinen eläintieteilijä ja keräilijä. Hän opiskeli eläintiedettä ja oli kiinnostunut erityisesti lintujen ja perhosten tieteellisestä luokittelusta. Hän teki lukuisia tutkimusmatkoja eri puolille maailmaa sekä rahoittajan että tutkijan ominaisuudessa ja keräsi ja luetteloi suuren joukon lajeja. Hänen mukaansa on nimetty yli 150 eläinlajia tai niiden alalajia, hyönteisiä, perhosia, lintuja ja onpa olemassa myös kirahvien alalaji Rothschildinkirahvi. 21-vuotiaana Walter sai vanhemmiltaan lahjaksi oman eläinmuseon. Lähelle Rotschildin maaseutukotia perustettu museo Natural History Museum at Tring avattiin yleisölle 1892, ja siitä tuli yksi maailman suurimmista yksityisistä eläinkokoelmista. Tringin museo on nykyään osa British Museumia.

Rothschild-suku ei 2000-luvulla juurikaan näy julkisuudessa. Ylenpalttinen vauraus ja suuri suku tuo väistämättä mukanaan skandaaleja ja julkisia riitoja, mutta tässä tapauksessa he vain hiipuvat pois mediasta.

Rothschildejä on paljon, osa on superrikkaita ja osa erittäin varakkaita. Osa Rothschildeistä on suvun mittakaavassa lähes rahattomia, mutta sekin kuuluu vanhojen ja isojen rahasukujen luonteeseen. Kaikesta huolimatta Forbesin 500 rikkainta -listalta ei löydy yhtään Rothchildiä. Se tietenkin ilahduttaa salaliittoteorioita harrastavia maalailemaan uskomattomia kuvia perheen todellisesta vallasta.

rotschild_web-0204_2
Rothschildien sukuvaakuna on vuodelta 1822, ja siinä vasemmalla puolella seisoo takajaloillaan kultainen leijona, oikealla puolella on yksisarvinen. Nyrkkiin puristetuissa käsissä on viisi nuolta, jotka edustavat suvun kantaisän Mayer Amschel Rothschildin viiden pojan perustamia dynastioita. Perheen tunnuslause on vaakunassa: Concordia, Integritas, Industria eli harmonia, rehellisyys ja uutteruus. Niihin suku sanoo yhä tukeutuvansa kaikessa tekemisessään.

Rothschildien rahoituslaitokset ovat edelleen merkittäviä. Ne palvelevat yksityishenkilöitä, hallituksia ja yrityksiä kaikkialla maailmassa. Perheen päätoimialat ovat sen itsensä mukaan pankki- ja rahoitustoimen lisäksi energiateollisuus, viinintuotanto, maatalous, kaivosteollisuus sekä hyväntekeväisyys.

Raha ja valta ovat kiinteä liitto. Rothchildien suku on rakentanut molempia yli 200 vuotta kaikilla mantereilla. Mikä on Rothchildin suvun todellinen omaisuuden määrä ja missä kaikkialla sitä on, on suvun ulkopuolisten mahdotonta laskea. Lähteestä riippuen he hallitsevat jopa 90 prosenttia siitä tai ainakin puolta. Usein nähty luku on kuitenkin 300–400 miljardia dollaria, mutta sehän on vain valistunut arvaus.

08.12.2015