Talouden muutokset näkyvät ruokapöydissä eri puolilla maailmaa lukuisin eri tavoin. Keniassa siirrytään kiljusta kaupan kaljaan. Japanilaiset hyökkäävät Kiinaan probioottien voimin. Venäjällä luotetaan sikaan. Siinä muutamia havaintoja, joita FIMin maailmalla ahkerasti reissaavat rahastonhoitajat ovat matkoillaan tehneet. Ruokatrendien muutokset voivat heijastua jopa sijoituskohteiden valintaan.

FIM ruokatrendit Afrikka

”Afrikassa ja Lähi-idässä merkittävimpiä ruokatrendeihin vaikuttavia tekijöitä ovat kaupungistuminen ja keskiluokan vaurastuminen. Ne näkyvät siinä, mitä elintarvikkeita ostetaan ja mistä niitä ostetaan”, kertoo FIMin kehittyvien markkinoiden tiimin vetäjä Hertta Alava.


”Nigeriassa Shopriten paistopisteiden tuoretta leipää jonotetaan aamusta iltaan.”

”Tiivistetysti voi sanoa, että kehittyvissä talouksissa haetaan ruoan hankinnassa ja valmistuksessa yhä enenevässä määrin helppoutta. Jopa Afrikan suurkaupungeissa ollaan vähitellen siirtymässä perinteisestä torikaupasta marketteihin ostoksille.”

Nigeriassa esimerkiksi Afrikan suurin ruoan vähittäiskauppaketju Shoprite on Hertta Alavan mukaan ollut erittäin menestyksekäs ostoskeskusten supermarketteihin perustettujen leivän paistopisteiden kanssa. Paistopisteissä on jonoja läpi päivän. Vaurastuva keskiluokka haluaa ostaa vastapaistettua tuoretta leipää muoviin pakatun paahtoleivän sijaan.

Etelä-Afrikassa taas helppoa ostamista on suurella menestyksellä markkinoinut brittien Marks & Spenceristä aikoinaan mallia ottanut Woolworths. Asiakaspalvelustaan monesti palkitun Woolworthsin ruokaosastoja voi hyvin verrata meikäläiseen Stockmann Herkkuun.

”Woolworthsissa on miellyttävä asioida, ja yhtiö on viime aikoina panostanut etenkin valmisruokiin, joilla on ollut hyvä menekki.”


”Liki viidesosa egyptiläisistä sairastaa diabetesta.”

Kehittyvien markkinoiden kuluttajat ovat myös pikku hiljaa vaurastuessaan valmiita ostamaan sen, mikä aikaisemmin tehtiin itse. Esimerkiksi Keniassa on alettu siirtyä omatekoisen kaljan kittaamisesta kaupan pullo-olueen.

”Kenialainen East African Breweries -panimo on ollut yksi tästä trendistä hyötyneistä yrityksistä, kun se on lanseerannut edullisia olutmerkkejä”, Hertta Alava kertoo.

”Lähi-idässä kuluttajat ovat puolestaan siirtyneet yhä enenevässä määrin nauttimaan brändättyjä pullotettuja vesiä. Arabiemiraattien Agthia esimerkiksi on ollut tunnettu puhdistetusta merivedestä tuotetusta Al Ain -vedestään, mutta yksi sen kasvavia brändejä on ollut turkkilaisesta lähdevedestä tehty Alpin.”

Mitään erityistä terveysruokatrendiä ei Afrikassa ja Lähi-idässä ole vielä pahemmin kehkeytynyt. Esimerkiksi Egyptissä kulutetaan yhä hyvin paljon sokeria. The New York Times raportoi lokakuussa, että Egypti on ollut kaaoksen partaalla sokeripulan vuoksi. Niilin varrella kun totuttu lappamaan teekuppiin lusikkatolkulla sokeria, ja sokeri on maan kansallisjälkiruoan, Om Alin, pääraaka-aine. Liki viidesosa egyptiläisistä sairastaa diabetesta.

FIM Lounge ruokatrendit Aasia

”Intiassa kaupungistuminen ja keskiluokan vaurastuminen näkyvät selvästi pakattujen elintarvikkeiden myynnin kasvussa”, kertoo FIM Kehittyvät Markkinat Pienemmät Yhtiöt Sijoitusrahaston rahastonhoitaja Linda Blom.


”Ketsupin myynti kasvaa Intiassa hurjaa vauhtia.”

”Kasvava osa naisista työskentelee kodin ulkopuolella, joten heillä on aiempaa vähemmän aikaa valmistaa itse aterioita. Niinpä pakattujen elintarvikkeiden myynnin kasvussa on nähty kaksinumeroisia lukuja vuosi toisensa jälkeen. Kaupunkien lisäksi näiden tuotteiden suosio kasvaa myös maaseudulla.”

Samaan aikaan intialaisten makutottumukset muuttuvat lisääntyvän matkustelun ja globalisaation myötä. Domino’s Pizzan, Pizza Hutin ja Starbucksin kaltaiset ketjut eivät enää ole vieras näky pienissäkään intialaiskaupungeissa. Myös paikalliset ravintolat ovat alkaneet tarjota muun muassa italialaista ja kiinalaista ruokaa.

”Kuluttajat pääsevät tutustumaan uusiin makumaailmoihin ja haluavat ostaa niihin liittyviä tuotteita myös paikallisista ruokakaupoista”, Linda Blom luonnehtii.

”Tämä näkyy erilaisten kastikkeiden, majoneesien ja maustetahnojen sekä myös ruokapakasteiden myynnissä. Esimerkiksi ketsupin myynti Intiassa on kasvanut vuosittain kaksinumeroisia prosenttilukuja jo pitkään.”


”Kiinalaiset innostuivat probioottisesta japanilaisesta jugurttijuomasta.”

Kiinassa vaurastuminen on merkinnyt sitä, että entistä pienempi osa kuluttajan käytettävissä olevista tuloista menee ruokaan. Samaan aikaan riisin ja nuudeleiden kaltaisten perusruokatarvikkeiden osuus ruokabudjetista on pienentynyt, kun taas liha- ja maitotuotteiden sekä hedelmien osuus on kasvanut. Kiinalaiset myös syövät aiempaa enemmän ulkona – niin pikaruokaloissa kuin illallisravintoloissakin.

”Myös Kiinassa kuluttajat kaipaavat ruokailulta entistä enemmän helppoutta”, Linda Blom kertoo. ”Tämä näkyy muun muassa siinä, että perheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä, ostavat aiempaa enemmän pikanuudeleita ja -teetä.”

Mielenkiintoinen trendi on myös japanilaisten elintarvikkeiden rantautuminen Kiinaan. Esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa Yakult ja Kewpien majoneesi. Yakult Honsha valmistaa probioottista jugurttijuomaa, jonka myynti on kasvanut vuosittain 30–40 prosentin vauhdilla Kiinassa. Yritys kykeni esimerkiksi nostamaan tuotteidensa hintaa kymmenellä prosentilla vuonna 2012 ilman, että kulutus pienentyi.

russiafood

Venäjällä ruoantuotannossa ja -kulutuksessa eletään suuren murroksen aikaa, kertoo FIM Russia Sijoitusrahaston rahastonhoitaja Kuldar Rahuorg. Talouspakotteet, ruoan tuontikiellot ja ruplan heikkeneminen ovat päällimmäiset syyt tähän. Eikä kyseessä ole ihan pikku juttu.


”Keskiverto venäläinen käyttää tuloistaan noin puolet ruokaan.”

”Keskiverto venäläinen käyttää tuloistaan noin 50 prosenttia ruokaan”, Rahuorg kertoo. ”Ruoka kallistuu koko ajan, ja se pakottaa kuluttajat tinkimään ostoskassin sisällöstä ja miettimään valintojaan.”

Pitääkseen ruokahuollon edes jollain tolalla Venäjän valtio on panostanut valtavasti omaan tuotantoon. Matalakorkoisten lainojen turvin on tehty muun muassa suuria investointeja sian kasvatukseen Venäjän Kaukoidässä. Tätä sianlihaa voidaan viedä esimerkiksi Kiinaan, mutta sitä riittää hyvin myös omaan kulutukseen.

”Tuontiruoka korvautuu omilla tuotteilla”, Rahuorg kiteyttää. ”Ranskalaisten juustojen sijaan syödään omia juustoja ja niin edelleen.”


”Venäläiset ruokakaupat panostavat omiin merkkeihin.”

Kuldar Rahuorgin mukaan venäläiset kuluttajat ovat jakautumassa kahteen luokkaan. Ne, joilla on varaa kuluttaa, panostavat yhä laatuun, mutta iso osa joutuu tyytymään halvempaan ja heikkolaatuisempaan ruokaan. Keskiluokka taas ohenee ohenemistaan.

”Kaupan ketjuissa tämä näkyy muun muassa siten, että ne ovat alkaneet panostaa omiin merkkeihinsä. Kaupan omat merkit ovat kategorioissaan halvempia kuin muut, ja ne vetoavat siksi kuluttajiin”, Rahuorg sanoo. ”Haasteena voi olla laadun ylläpitäminen. Laadun varmistamiseksi jotkut kauppaketjut, kuten maan suurin ruoan vähittäiskauppias Magnit, ovat alkaneet tuottaa kiihtyvällä tahdilla itse omia raaka-aineita, muun muassa vihanneksia.”

Omien merkkiensä lisäksi venäläiset ruokakaupat ovat alkaneet panostaa myös kanta-asiakasohjelmiin. Siinä missä kuluttaja juoksi aikaisemmin jokaisen yksittäisen tarjouksen perässä, hän voi jatkossa keskittää ruokaostoksensa yhdelle ketjulle.

”Kilpailu tosin on kovaa ja markkina pirstaleinen”, Kuldar Rahuorg toteaa. ”Suurimpienkin ketjujen markkinaosuudet ovat alle 10 prosenttia.”

FIM Lounge ruokatrendit länsimaat

Länsimaissa valtaosa väestöstä kuluttaa elintarvikkeita suurin piirtein kuten ennenkin. Lihan kulutus on esimerkiksi USA:ssa kutakuinkin samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten ja Suomessakin syötäneen tänä jouluna ne normaalit seitsemisen miljoonaa kiloa kinkkua.

”Elintarvikkeiden kulutuksessa on kuitenkin valtavirran liepeillä nähtävissä kehityskulkuja, joista voi jatkossa tulla merkittäviä trendejä”, arvioi FIMin länsimarkkinarahastojen johtaja Mikko Linnanvuori.


”USA:ssa luomuruoka on jo valtavirtaa.”

”Yksi tällainen kehityskulku on luomun nousu. USA:ssa luomutuotteet ovat tunkeutuneet viimeksi kuluneen viidentoista vuoden aikana ruoan vähittäiskauppaketjuihin.”

Linnanvuori nostaa esimerkiksi tästä trendistä Texasin Austinissa vuonna 1980 perustetun Whole Foods Market -yrityksen. Luomuruokaan keskittyneestä pikkupuodista on vuosien varrella kasvanut yli 450 myymälän pörssilistattu ketju, joka toimii kaikkialla Yhdysvalloissa sekä myös Isossa-Britanniassa.

”Sittemmin Krogerin ja Walmartin kaltaiset jätit ovat lähteneet omalta osaltaan luomuruokaan mukaan”, Linnanvuori kertoo. “Kuluttajan kannalta tämä on ollut hyvä, kun luomua on saanut halvemmalla. Toisaalta Whole Foods Marketin kaltaiset pioneerit ovat menettäneet bisnestään kilpailun kovennuttua.”

spoon

Ympäristötietoiset kuluttajat ovat länsimaissa alkaneet miettiä, miten proteiinin tarpeen voisi tyydyttää muilla keinoin kuin syömällä eläinperäisiä tuotteita. Suomessa tämä on näkynyt muun muassa härkiksen, nyhtiksen ja soijarouheen kaltaisten tuotteiden herättämänä innostuksena.

”USA:ssa vastaavaa trendiä on hyödyntänyt esimerkiksi WhiteWave Foods, joka valmistaa erilaisia maitotuotteita soijasta ja pähkinöistä”, Linnanvuori kertoo. ”Maitojätti Danone teki yhtiöstä ostotarjouksen kesällä. Sikäli kuin diili toteutuu, se on tähänastisista suurin luomutuotteita valmistavaa yritystä koskeva kauppa. Luomusta on tulossa kovaa vauhtia valtavirtaa.”

sugar
Ympäristö- ja terveystietoisuus vaikuttavat myös maailman virvoitusjuomajättien liiketoimintaan. Amerikkalaiset ovat esimerkiksi perinteisesti tyydyttäneet makeannälkäänsä juomalla sokeripitoisia virvoitusjuomia.

”Sokerin haittavaikutuksista on puhuttu jo kauan, ja pikku hiljaa tietoisuus niistä on levinnyt laajalti kuluttajien keskuuteen”, Linnanvuori sanoo. ”Coca-Colan kaltaiset limujätit ovat pyrkineet vastaamaan kuluttajien lisääntyneeseen huolestuneisuuteen tuomalla markkinoille korvaavia makeutusaineita, kuten esimerkiksi stevian. Kysymys siitä, onko niistä alan pelastukseksi, on vielä ratkaisematta.”

FIM, johtaja, Hertta Alava

Sijoittaisinko ruokatrendeihin?

Ruokatrendien muutokset tarjoavat sijoittajalle maukkaita kohteita eri puolilla maailmaa. FIMin kehittyvien markkinoiden tiimin vetäjä Hertta Alava listasi muutamia trendejä, joita ruoasta kiinnostuneen sijoittajan kannattaa seurata.

1. Vaurastuminen näkyy ruokapöydässä

”Ihmisten vaurastuminen kehittyvillä markkinoilla vaikuttaa hyvin paljon heidän ruokailutottumuksiinsa. Ruokavalio monipuolistuu, ja brändien merkitys kasvaa. Sijoittajan kannalta mielenkiintoisia ovat elintarvikeyhtiöt, joilla on vahvoja ja houkuttelevia tuotebrändejä.”

2. Pika- ja valmisruoka yleistyvät kehittyvillä markkinoilla

”Naisten työssäkäynnin yleistyminen kehittyvillä markkinoilla vähentää ruoanlaittoon ja ruokaostoksiin käytettävää aikaa. Sijoittajalle kiinnostavia kohteita ovat erityisesti pikaruokaketjut ja valmisruokaa valmistavat yritykset.”

3. Länsimaissa hifistellään

”Länsimaissa ruokahifistely yleistyy. Sijoittajan kannattaa seurata yhtiötä, jotka valmistavat terveellistä ja eettistä ruokaa.”

Hertta Alava on kehittyvien markkinoiden rahastotiimin johtaja ja FIM BRIC+FIM Frontier sekä FIM Sahara -sijoitusrahastojen päävastuullinen rahastonhoitaja.

09.12.2016
mattrender

Förändringarna i ekonomin syns på matborden på flera olika sätt runt om i världen. Kenyanerna övergår från hembryggt till inköpt öl. Japanerna anfaller Kina med hjälp av probiotika. I Ryssland litar man på svinet. Bland annat dessa observationer har FIMs fondförvaltare gjort under sina resor ute i världen. De förändrade mattrenderna kan återspegla sig t.o.m. på valet av investeringsobjekt.

FIM ruokatrendit Afrikka, mattrender

”I Afrika och Mellanöstern är det framför allt urbaniseringen och den allt förmögnare medelklassen som styr mattrenderna. Det märks på vilka livsmedel som köps och var de köps”, berättar Hertta Alava, som leder FIMs tillväxtmarknadsteam.


”I Nigeria köar folk efter färskt bröd från morgon till kväll utanför Shoprites bagerier.”

”Kort och gott kan man säga att enkel anskaffning och tillredning av mat är något som en allt större del av befolkningen i tillväxtekonomierna strävar efter. Till och med i de afrikanska storstäderna håller man stegvis på att övergå från torghandel till stormarknader.”

I Nigeria har till exempel Afrikas största livsmedelsaffärskedja Shoprite enligt Hertta Alava nått enormt stor framgång genom att inrätta små bagerier i stormarknaderna i köpcentren. Det är köer vid bagerierna från morgon till kväll. Den allt rikare medelklassen vill köpa färskt, nygräddat bröd i stället för rostat bröd inpackat i plast.

I Sydafrika har kedjan Woolworths, som en gång i tiden tagit sin modell av britternas Marks & Spencer, i sin tur marknadsfört idén med enkel shopping med stor framgång. Woolworths, som vunnit många pris för sin kundservice, har matavdelningar som kan jämföras med vår egen Stockmann Delikatess.

”Det är trevligt att handla i Woolworths, och bolaget har under den senaste tiden satsat framför allt på färdigmat, som också haft bra åtgång.”


”Nästan en femtedel av den egyptiska befolkningen lider av diabetes.”

Konsumenterna på tillväxtmarknaderna börjar också småningom, i takt med att de blir rikare, vara beredda att köpa sådant som de tidigare tillverkade själva. Till exempel i Kenya håller man i allt högre grad på att övergå från hembryggt öl till köpta ölflaskor från butiken.

”Det kenyanska bryggeriet East African Breweries hör till de företag som dragit nytta av denna trend och satsat på att lansera förmånliga ölmärken”, berättar Hertta Alava.

”I Mellanöstern har konsumenterna i allt högre grad övergått till att dricka vatten på flaska som säljs under kända varumärken. Till exempel Arabemiraternas Agthia har varit berömt för sitt Al Ain-vatten, som producerats ur renat havsvatten, men till dess växande varumärken i dag hör Alpin, som tillverkas av turkiskt källvatten.”

Tills vidare har inga särskilda hälsomattrender utvecklats vare sig i Afrika eller i Mellanöstern. Till exempel i Egypten konsumerar man fortfarande väldigt mycket socker. The New York Times rapporterade i oktober att en brist på socker hållit på att leda till kaos i Egypten. Befolkningen längs Nilen är nämligen vana vid att ösa många skedar socker i sin tekopp, och socker är också huvudingrediensen i landets nationalrätt, Om Ali. Nästan en femtedel av den egyptiska befolkningen lider av diabetes.

FIM Lounge ruokatrendit Kiina

”I Indien är den ökande försäljningen av förpackade livsmedel ett tydligt tecken på att landet håller på att urbaniseras och medelklassen blir allt rikare”, berättar Linda Blom, som är fondförvaltare för FIM Emerging Markets Småbolag.


”Försäljningskurvan för ketchup pekar brant uppåt i Indien.”

”Allt fler kvinnor väljer att arbeta utanför hemmet, vilket innebär att de har mindre tid än tidigare att tillreda måltider själva. Följaktligen har försäljningen av förpackade livsmedel under den senaste tiden uppvisat tvåsiffriga tillväxttal år efter år. Produkterna blir allt populärare inte bara i städerna, men också ute på landsbygden.”

Samtidigt förändras indiernas matvanor i och med att de reser omkring i världen allt mer och överlag som en följd av globaliseringen. Kedjor såsom Domino’s Pizza, Pizza Hut och Starbucks är inte längre någon främmande syn ens i små indiska städer. Dessutom har de lokala restaurangerna börjat bjuda på bland annat italiensk och kinesisk mat.

”Konsumenterna börjar få nya kulinariska upplevelser och vill att det ska finnas produkter ur dessa nyfunna smakvärldar också i de lokala matbutikerna”, förklarar Linda Blom.

”Försäljningssiffrorna för olika såser, majonnäser och kryddpastor, samt också djupfrysta livsmedel, skvallrar om det här fenomenet. Den årliga försäljningstillväxten för ketchup har till exempel redan en längre tid uppvisat tvåsiffriga procenttal i Indien.”


”Kineserna förälskade sig i en probiotisk japansk yoghurtdryck.”

I Kina har den rikare medelklassen lett till att en allt mindre del av konsumenternas disponibla inkomster går åt till mat. Samtidigt har andelen ris och nudlar samt andra baslivsmedel minskat i matbudgeten, medan andelen kött- och mjölkprodukter och frukter har ökat. Kineserna äter också ute i allt högre grad – både på snabbmatsrestauranger och på finare restauranger.

”Också i Kina efterlyser konsumenterna allt oftare enkelhet när det gäller mat”, berättar Linda Blom. ”I sådana familjer där båda föräldrarna arbetar blir det till exempel allt vanligare att man köper snabbnudlar och snabbte.”

En annan intressant trend är att japanska livsmedel börjar få fotfäste i Kina. Som exempel kan nämnas Yakult och Kewpie-majonnäs. Yakult Honsha tillverkar en probiotisk yoghurtdryck, vars försäljningssiffror har ökat med 30–40 procent per år i Kina. Företaget lyckades till exempel höja priset på sina produkter med tio procent år 2012 utan att konsumtionen minskade.

russiafood

I Ryssland pågår en stor brytningstid inom produktionen och konsumtionen av livsmedel, berättar Kuldar Rahuorg, som förvaltar fonden FIM Russia. Det beror i första hand på de ekonomiska sanktionerna, importförbuden i fråga om livsmedel och den försvagade rubeln. Och det handlar verkligen inte om småpotatis.


”Ryssarna använder i genomsnitt omkring hälften av sina inkomster till mat.”

”Ryssarna använder i genomsnitt omkring hälften av sina inkomster till mat”, berättar Rahuorg. ”Maten blir dyrare hela tiden, och det gör att konsumenterna måste pruta på innehållet i matkassen och välja det med eftertanke.”

För att hålla ens någon form av kontroll över matförsörjningen har den ryska staten satsat kraftigt på sin egen produktion. Med hjälp av lågräntelån har man bland annat gjort stora investeringar i svinavel i ryska Fjärran östern. Detta svinkött kan exporteras till exempel till Kina, men det räcker också till ryssarnas egen konsumtion.

”Exportlivsmedlen ersätts med egna produkter”, sammanfattar Rahuorg. ”I stället för franska ostar äter man egna ostar, och så vidare.”


”Matbutikerna i Ryssland satsar på egna varumärken.”

Enligt Kuldar Rahuorg håller de ryska konsumenterna på att fördelas i två klasser. De som har råd att konsumera satsar alltjämt på kvalitet, men en stor del måste nöja sig med billigare mat av sämre kvalitet. Samtidigt blir medelklassen allt mindre.

”Bland butikskedjorna visar sig detta fenomen bland annat som en trend att satsa på egna varumärken. Butikens egna märken inom olika kategorier är billigare än andra märken och tilltalar därför konsumenterna”, säger Rahuorg. ”Det kan dock bli utmanande att upprätthålla en god kvalitetsnivå. För att trygga kvaliteten har vissa butikskedjor, bland annat landets största livsmedelsaffär Magnit, i ökande takt börjat producera egna råvaror, bland annat grönsaker.”

Förutom egna varumärken har de ryska matbutikerna också börjat satsa på stamkundsprogram. Medan konsumenterna tidigare jagade efter varje enskilt erbjudande i olika butiker kan de hädanefter koncentrera sina matinköp till en enda kedja.

”Konkurrensen är dock hård och marknaden är splittrad”, konstaterar Kuldar Rahuorg. ”Inte ens de största kedjorna når upp till en marknadsandel på 10 procent.”

FIM Lounge ruokatrendit länsimaat

I västländerna konsumerar majoriteten av befolkningen i stort sett lika mycket livsmedel som tidigare. Köttkonsumtionen ligger till exempel i USA på ungefär samma nivå som för tio år sedan, och även i Finland torde det denna jul gå åt lika mycket skinka som förut, dvs. kring sju miljoner skinkor.

”Ser man till den stora massan finns det dock vissa utvecklingsförlopp inom livsmedelskonsumtionen som kan bli betydande trender”, menar Mikko Linnanvuori, som basar för FIMs västmarknadsfonder.


”I USA är ekologisk mat redan mainstream.”

”Ta till exempel de ekologiska produkternas uppsving. I USA har tillverkarna av ekologiska produkter under de senaste femton åren formligen armbågat sig in i matbutikskedjorna.”
Som ett exempel på denna trend nämner Linnanvuori företaget Whole Foods Market, som grundades år 1980 i Austin i Texas. Företaget var från början en liten handelsbod som koncentrerade sig på ekologisk mat. Under årens lopp har den vuxit till en börsnoterad kedja av 450 butiker som verkar över hela USA och dessutom även i Storbritannien.

”På senare dagar har butiksjättar såsom Kroger och Walmart hoppat på tåget och också börjat sälja ekologisk mat”, berättar Linnanvuori. ”Ur konsumenternas synvinkel är det bra, eftersom de har kunnat handla ekologiskt till billigare priser. Samtidigt har det inneburit att pionjärer såsom Whole Foods Market inte längre har klarat sig i den allt tuffare konkurrensen.”

spoon

De miljömedvetna konsumenterna i västländerna har börjat tänka på hur de kunde fylla sitt proteinbehov på något annat sätt än genom att äta animaliska produkter. I Finland har det bland annat uppstått något av en hype kring s.k. härkis-, nyhtis- och sojakrossprodukter.

”Motsvarande trend i USA har utnyttjats till exempel av WhiteWave Foods, som tillverkar olika mjölkprodukter av soja och nötter”, förklarar Linnanvuori. ”Mjölkjätten Danone erbjöd sig att köpa bolaget i somras. Om affären blir verklighet talar vi om det största köpet hittills som involverat en tillverkare av ekologiska produkter. Ekologiskt håller i snabb takt på att bli mainstream.”

sugar
De miljö- och hälsomedvetna konsumenterna påverkar också läskedrycksjättarnas affärsverksamhet. Amerikanerna har till exempel av tradition tillfredsställt sitt sockerbehov genom att dricka sockerhaltiga läskedrycker.

”Sockrets negativa effekter har varit ett hett diskussionsämne redan länge, och småningom har också de flesta konsumenterna blivit medvetna om dem”, säger Linnanvuori. ”Läskedrycksjättarna, bland annat Coca-Cola, har strävat efter att lugna den växande oron bland konsumenterna genom att lansera ersättande sötningsmedel på marknaden, såsom stevia. Frågan är om de kommer att kunna rädda branschen eller inte.”

FIM, johtaja, Hertta Alava

Borde jag kanske investera i mattrender?

De förändrade mattrenderna erbjuder läckra investeringsobjekt i olika delar av världen. Hertta Alava, som leder FIMs tillväxtmarknadsteam, har gjort en lista över några trender som matintresserade investerare gör klokt i att följa.

1. Den ökande välfärden syns på matborden

”Människorna på tillväxtmarknaderna börjar bli rikare, och det påverkar i hög grad deras matvanor. De börjar äta mer mångsidigt, och varumärkena får större betydelse. Intressanta objekt ur investerarens synvinkel är livsmedelsföretag med starka och attraktiva varumärken.”

2. Snabbmat och färdigmat växande trender på tillväxtmarknaderna

”Det blir allt vanligare att kvinnorna på tillväxtmarknaderna arbetar, och det innebär att de satsar mindre tid på att laga och köpa mat. Intressanta objekt för investerarna är framför allt snabbmatskedjorna och företag som tillverkar färdigmat.”

3. I västländerna är man noggrann med vad man stoppar i munnen

”I västländerna blir det allt vanligare med starka matprinciper bland konsumenterna. Investerarna bör med fördel följa bolag som tillverkar hälsosam och etisk mat.”
Hertta Alava är huvudansvarig fondförvaltare för fonderna FIM BRIC+, FIM Frontier och FIM Sahara och ledare för tillväxtmarknadsteamet.

20.12.2016