FIM Loungen yhdeksänosaisessa sarjassa designasiantuntija Juhani Lemmetti kertoo, mihin suomalaisessa muotoilussa kannattaa sijoittaa. Sarjassa esittelemme suomalaisen muotoilun tärkeimmät suunnittelijat ja heidän tuotantonsa arvokkaimmat sijoituskohteet. Sarjan tässä osassa kerromme Gunnel Nymanista (1909–1948), arvostetusta naismuotoilijasta, joka kuoli jo 39-vuotiaana.

”Keräilijät ja asiantuntijat pitävät usein Nymania ensimmäisenä modernin taidelasin tekijänä”, Lemmetti kertoo.

Nyman loi uraa ennen Wirkkalaa ja Sarpanevaa, ja hänet tunnettiin hyvin aikaansa edellä olevana muotoilijana. Häntä pidettiin 1940-luvulla yhtenä Pohjoismaiden kiinnostavimmista lasisuunnittelijoista.

Barock-maljakko, Gunnel Nyman, 1946
Barock-maljakko, Gunnel Nyman, 1946

Nyman työskenteli monien materiaalien kanssa, mutta hänellä oli ainutlaatuinen suhde lasiin. Sitä kuvaavat myös sanat, jotka Nyman kirjoitti radioluentoaan varten keväällä 1948:

”Arkana lähestyn tätä ihmeellistä ainetta. On pelottavaa sitoa se ja ehkä tehdä sille pahaa. Mutta kuitenkin tekee mieli, milloin houkutella esiin sen juoksevan viileä vedenkirkkaus, milloin sen melkein kovana kimmeltävä loiste, milloin vain saippuakuplan lailla hauras valonheijastus, pehmeä värisävy tai jyrkästi erottuva ääriviiva.”

Nyman ei kuitenkaan koskaan pitänyt luentoa. Lokakuussa 1948 hän kuoli syöpään vain 39-vuotiaana. Varhainen kuolema teki hänestä jopa myyttisen hahmon – Nymanin elämästä ja urasta löytyy niukasti tietoa ja vain kourallinen lehtiartikkeleita. Taakseen hän jätti kuitenkin vaikuttavan tuotannon.

FIM Lounge Gunnel Nyman Serpetine
Serpentin, Gunnel Nyman, 1947

Nyman työskenteli sekä Riihimäen lasitehtaalla, jossa oli tunnetusti erinomaiset lasinhiojat, että Nuutajärvellä, jossa vuorostaan pystyttiin työstämään värillistä lasia ja kokeellisempaa muotoilua.

Lyhyen uransa aikana Nyman ehti luoda liudan tunnettuja lasiteoksia, jotka ovat myöhemmin nousseet arvoon. Hänen tunnetuimpien maljakkojensa, Barockin sekä Fasetti I:n ja II:n, arvoksi Lemmetti rajaa nykypäivänä 15 000–35 000 euroa. ”Nymanin tuotannosta ainakin kymmenen esinettä on arvoltaan yli 15 000 euroa”, Lemmetti arvioi. 

Hyvä sijoitus Lemmetin mukaan on myös Serpentiini-maljakko, jonka voi hankkia noin 3 000 eurolla. Siinä missä Sarpanevaa, Wirkkalaa ja Franckia käytetään paljon sisustuksessa, on Nymanin tuotanto harvinaisempaa, ja hänen nimensä on usein myös tuntemattomampi. ”Nyman on enemmän ammattilaisia kiinnostava, varsinkin kansainvälisesti”, Lemmetti arvioi.


”Nymanin tuotannosta ainakin kymmenen esinettä on arvoltaan yli 15 000 euroa.”

Nyman tunnettiin muun muassa piikkimuottiin puhaltamisesta, jolla lasiesineisiin pystyttiin luomaan pieniä ilmakuplia. Ilmakuplien kerrotaan kiehtoneen Nymania niiden valoa heijastavan ominaisuuden vuoksi. Valolla oli tärkeä rooli Nymanin tuotannossa – sanotaan, että se oli hänen liittolaisensa. Ennen uraansa lasin parissa, Nyman työskentelikin valaisinmuotoilijana.

Nyman tunnetaan myös savutekniikan käyttämisestä, jolla lasin pintaan luotiin savuinen ”verho”. Savutekniikka syntyi sattumalta, kun savu karkasi kerran lasin sisään sitä puhallettaessa. Utelias ja kokeellinen Nyman kuitenkin ihastui ”virheeseen” ja loi siitä uuden tekniikan tuotantoonsa. Nyman tunnetaan myös lasiesineiden kierteelle muotoillusta jalasta, jollaisen voi nähdä esimerkiksi Nymanin Sifonki-maljakossa.

 

FIM Lounge Gunnel Nyman
Maljakoita, Gunnel Nyman, 1947

Nymanin työn suurta arvostusta, kuten myös itse taiteilijan herkkyyttä, voi aistia muistokirjoituksesta, joka julkaistiin Suomen Kuvalehdessä hänen kuolemansa jälkeen:

”Hauras, viileä ja kirkas lasi oli se välikappale, jolla poikkeuksellisen lahjakas taiteilija loi sopusointuista kauneutta ympärilleen. Hänen käsissään lasi ei ollut enää ainetta. Se oli hänen instrumenttinsa, jolla hän ilmensi hienon sielunliikkeensä. Se, lasi, oli osa hänen haurasta sydäntään, joka oli palavimmillaan, suurimmassa luomisvoimassaan, juuri ennen kuolemaa.” 

Tätäkin artikkelia varten kuvatut esineet Nyman suunnitteli uransa ja elämänsä viimeisinä vuosina.

Lue myös muut juttusarjan tähän mennessä julkaistut osat:
Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: johdanto

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Alvar Aalto

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Ilmari Tapiovaara

Suomalainen design -maailman kaunein sijoitus: Tapio Wirkkala

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Timo Sarpaneva

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Lisa Johansson Pape

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Kaj Frank

04.11.2016