FIM Loungen yhdeksänosaisessa sarjassa designasiantuntija Juhani Lemmetti kertoo, mihin suomalaisessa muotoilussa kannattaa sijoittaa. Sarjassa esittelemme suomalaisen muotoilun tärkeimmät suunnittelijat ja heidän tuotantonsa arvokkaimmat sijoituskohteet. Sarjan tässä osassa on vuorossa lasitaiteilija Kaj Franck (1911–1989).

”Franck oli aikaansa edellä oleva filosofi”, Lemmetti aloittaa. Hän jatkaa tarinalla siitä, miten Franck oli Nuutajärven lasitehtaalla 1950-luvulla vastustanut suurten tehtaan ympärillä kasvaneiden mäntyjen kaatamista sanomalla, ettei enää työskentele tehtaalla, jos männyt kaadetaan.

Kremlin-Kellot_Kai-Franck
Kremlin Kellot, Kaj Franck, 1957

Lemmetti kertoo myös keskustelusta, jonka lasimuotoilija Oiva Toikka oli käynyt Franckin kanssa uransa alkuvaiheilla. ”Toikka oli sanonut, että hänen pitäisi varmaan alkaa käyttää väriä laseissaan ja Franck oli siihen todennut, että älä vielä, kyllä sinä ehdit.” Toikka tuli myöhemmin tunnetuksi juuri taitavana värinkäyttäjänä ja hänen arvostuksensa on yhä nousussa.

Lemmetti kuvailee Franckia hieman kapinalliseksi, elitismiä vastustaneeksi periaatteen mieheksi. ”Franck ei jossain vaiheessa halunnut lainkaan signeerata lasejaan. Osaan hänen tuotannostaan on merkitty vain Nuutajärvi Notsjö, lasitehtaan mukaan. Oli hän kuulemma sanonut sitten loppumetreillä, että kyllähän ne nyt olisi voinut signeerata”, Lemmetti kertoo.

Lemmetti muistuttaa, että 50-luvulla moni taiteilija halusi olla valtamielipiteitä ja käytäntöjä vastaan. ”Siihen aikaan oli Artekin Gullichseninkin seinällä Maon kuva”, Lemmetti huomauttaa.

FIM Lounge Kaj Franck
Saippuakupla, Kaj Franck, 1952

Arvokkaimpia Franckin teoksia ovat Saippuakupla- ja Kremlin Kello -lasiveistokset. Lemmetti arvioi esineiden hinnan kansainvälisissä huutokaupoissa korkealle, noin 2 000–4 000 euroon.

Niiden rinnalle Lemmetti nostaa esimerkiksi MoMan pysyvässä näyttelyssä olevat Kartio-kaatimet, jotka ovat suoran putken ja tiimalasin mallisia. Kaatimia on tehty monen värisiä, mutta Lemmetin mukaan väri ei juuri vaikuta kaadinten arvoon: ”Rubiini vähän harvinaisempi ja kalliimpi”, hän kertoo.

FIM Lounge Kaj Franck
Lansetti, Kaj Franck, 1953

Franck otti paljon vaikutteita talonpoikaislasista. Hänet tunnetaan värilaseista ja -pokaaleista. ”Franck oli modernin käyttölasin uranuurtaja”, Lemmetti tiivistää.

Lue myös muut juttusarjan tähän mennessä julkaistut osat:
Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: johdanto

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Alvar Aalto

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Ilmari Tapiovaara

Suomalainen design -maailman kaunein sijoitus: Tapio Wirkkala

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Timo Sarpaneva

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Lisa Johansson Pape

04.10.2016