FIM Loungen yhdeksänosaisessa sarjassa design-asiantuntija Juhani Lemmetti kertoo, mihin suomalaisessa muotoilussa kannattaa sijoittaa. Sarjassa esittelemme suomalaisen muotoilun tärkeimmät suunnittelijat ja heidän tuotantonsa arvokkaimmat sijoituskohteet. Sarjan viimeisessä osassa puhumme muotoilija Paavo Tynellistä (1890–1973), jonka valaisimet ovat nykypäivänä suosittuja ja arvokkaita.

Vaikka Paavo Tynell suunnitteli valaisimia moniin julkisiin tiloihin Suomessa ja ulkomailla 1930–1960-luvulla, hän ei ollut koulutukseltaan muotoilija vaan taidetakoja. Esimerkiksi Aarne Ervin vuonna 1946 New Yorkiin suunnitteleman Finland Housen valaistus on kokonaan Tynellin käsialaa.

Finland House luotiin esiintymislavaksi suomalaiselle muotoilulle ja kulttuurille. Sen sisustuksessa käytetyt huonekalut tuotiin Suomesta ja viisikerroksisessa rakennuksessa oli galleriatilojen lisäksi suomalaista ruokaa tarjoileva ravintola.

Finland Housesta tuli välittömästi menestys amerikkalaisen yleisön keskuudessa. Eniten ylistystä sai tilojen taidokas valaistus – Tynellin valaisimien aikaansaama valon ja varjon leikki.

FIM Lounge
Pöytälamppu, Paavo Tynell, 1948

Tynell menestyi Yhdysvalloissa 1940–1960-luvulla ja vuonna 1960 hän istui tunnetun Life-lehden kannessa, suunnittelemiensa lamppujen ympäröimänä. Lemmetti kertoo, että Tynellin jäljittelemätön tyyli, korkeatasoinen laatu ja Yhdysvalloissa koettu menestys loivat pohjan Tynellin valaisimien vahvalle kansainväliselle kysynnälle. 

Tynellin tietämys materiaaleista ja muotoilusta olivat omassa luokassaan. Hän toimi myös opettajana taideteollisuuskoulussa,  nykyisessä Aalto Yliopistossa. Tynellin opetuksessa varttui moni Suomen tärkeimmistä muotoilijoista, kuten Gunnel Nyman ja Kaj Franck.

Tynellin valaisimet ovat nykyisin hyvin haluttuja ja niiden hinnat nousevat huutokaupoissa korkealle.

”Paavo Tynellin valaisimia ei ole ollut paljoa markkinoilla, koska ne ovat olleet yhä käytössä julkisissa tiloissa”, Lemmetti avaa Tynellin valaisimien arvon perustaa. Tynell suunnitteli valaistuksen muun muassa Helsingin Lasipalatsiin.

Lemmetti kertoo, että esimerkiksi Tynellin Lumihiutale-kattovalaisin on huutokaupattu Ranskassa 130 000 euron ennätyshintaan.

”Ehkä Tynellin salaisuus on siinä, ettei hän ollut liian koulutettu. Liika koulutus voi joskus jämähdyttää. Parhaat innovaatiot syntyvät tekemisen kautta”, Lemmetti pohtii.

FIM Lounge Paavo Tynell
Jalkalamppu, Paavo Tynell, noin 1950

Lemmetti korostaa, että Tynell oli todella taitava tekemään dekoratiivisesti omaperäistä designia – ja vieläpä messingistä. Tynellin valaisimilla on Lemmetin mukaan hyvät markkinat, ja niitä on myös jonkin verran liikkeellä. Esimerkiksi elegantteja Puntti-lamppuja on ollut paljon suomalaisissa kodeissa.

”Harva ymmärtää, että sen kuuppa on käsin taottu muottia vasten. Puntti on sellainen, mikä aina menee kaupaksi”, Lemmetti kertoo ja lisää, että myös kaikki Tynellin jalkalamput ovat hyviä sijoituksia.

”Kun Tynellin valaisimiin pistää valon päälle niin ne puhkeavat elämään”, Lemmetti tiivistää.

Vaikka Tynell työskenteli aktiivisesti Yhdysvalloissa, asui hän koko elämänsä Tuusulassa yhdessä lasimuotoilijavaimonsa Helena Tynellin kanssa.

Lue myös muut juttusarjan tähän mennessä julkaistut osat:
Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: johdanto

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Alvar Aalto

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Ilmari Tapiovaara

Suomalainen design -maailman kaunein sijoitus: Tapio Wirkkala

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Timo Sarpaneva

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Lisa Johansson Pape

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Kaj Frank

Suomalainen design – maailman kaunein sijoitus: Gunnel Nyman

16.12.2016