FIM Loungen uudessa Ansaittua arvoa -juttusarjassa design-asiantuntija Juhani Lemmetti kertoo, mihin suomalaisessa muotoilussa kannattaa sijoittaa. Sarjan tulevissa osissa esittelemme suomalaisen muotoilun tärkeimmät suunnittelijat ja heidän tuotantonsa arvokkaimmat sijoituskohteet.

Helsingin pikkuroballa rakennusten alle laskeutuu ajoramppi, jota pitkin pääsee suomalaisen designin aarreaittaan. Artek 2nd Cycle -liikkeen kuudensadan neliömetrin halli on todellinen designin pyhättö. Eleganttien huonekalujen lomassa puikkelehtii mies, joka tuntee hallin jokaisen arvokkaan esineen. Juhani Lemmetti on yksi Suomen designmarkkinoiden menestyneimmistä yrittäjistä, ja hänen uransa muotoilun parissa on kestänyt jo yli 30 vuotta. Mies oli esimerkiksi Ilmari Tapiovaaran huonekalujen uustuotannon aloittamisen takana vuonna 2003.

Lemmetti tietää, mihin designissa kannattaa sijoittaa, mitä kansainväliset ostajat etsivät ja mikä tekee esineestä arvokkaan ja halutun. Lemmetillä on yksinkertaisesti hyvä tyylitaju ja vainu. Siihen on vuosien varrella luottanut moni kansainvälinen keräilijä, museo ja galleristi.

Istumme alas puhumaan suomalaisen muotoilun sijoitusarvosta, sen historian tärkeimmistä suunnittelijoista sekä kauneudesta. Keskustelussamme nousee esiin myös eräät hopeaottimet, joita Lemmetti ei koskaan vanhemmiltaan saanut.

Juhani Lemmetti kertoo, että hänen äidillään on aina ollut hyvä maku. Suomalaisen designin Lemmetti löysi kuitenkin itsekseen matkustaessaan autobaanaa pitkin Saksan läpi naapurin isän uudella mersulla.

”Siellä oli yhden saksalaisen gallerian ikkunassa kaksi Kantarellia, joiden hinnat olivat ihan toista tasoa kuin Suomessa”, Lemmetti muistelee näkemiään Tapio Wirkkalan Kantarelli-maljakkoja.

Parikymppinen Lemmetti ei silloin tiennyt suomalaisesta muotoilusta juuri mitään, mutta tapahtumat jäivät nuoren miehen mieleen. Reissatessaan myöhemmin ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja häntä hämmästytti, miten vahvasti suomalainen muotoilu oli edustettuna eri maiden museoissa ja gallerioissa. Kun Lemmetti palasi kotikaupunkiinsa Laitilaan, hän halusi tietää lisää. Ongelmaksi muodostui, ettei kirjallisuutta aiheesta vielä juuri ollut olemassa.

”Design oli kenttänä hyvin neitseellinen silloin. Sitä saattoi löytää jopa roskalavoilta.”

Vasta kun kansainvälisten museoiden edustajat ja keräilijät alkoivat suunnata Suomeen ostamaan designesineitä, alkoi kauppa kannattamaan. Lemmetti pääsi itse yhteistyöhön muutamien suurten kansainvälisten museoiden ja keräilijöiden kanssa. Lopulta bisnes kasvoi niin isoksi, että laivanrakentajaksi kouluttautunut Lemmetti otti lopputilin työstään, muutti Helsinkiin ja avasi oman designliikkeensä Annankadulle. Suomi oli 1990-luvun lamassa, mutta myyntiin se ei vaikuttanut – markkinat olivat ulkomailla. Parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2010, Lemmetti myi suureen suosioon nousseen Aero-liikkeensä Artekille ja siirtyi työskentelemään vintagemuotoilun pariin.

juhani lemmetti
Juhani Lemmettiä kiehtoo muotoilussa estetiikan ja hintakehityksen ohella myös designkauppojen empaattinen luonne. ”Ei alkuperäistä omistajaa huijaamaan lähdetä. Siihen liittyy niin korkea arvostus, kun joku on sen esineen aikoinaan hankkinut tai perinyt.”

Lemmetti kertoo, että suomalaisen designin kysyntä ulkomailla on jatkuvassa nousussa. ”Se, että designilla on kansainväliset markkinat, tekee siihen sijoittamisesta mielenkiintoista”.

Suomalaista designia myydään lähinnä Englantiin, Ranskaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Myös Kiinan markkinat ovat Lemmetin mukaan aukeamassa.

Suomalaisella designilla on ollut suuri vaikutus muotoilun historiaan. Suomalaiset suunnittelijat voittivat lukuisia palkintoja Milanon Triennaaleissa, vuotuisissa kansainvälisissä taideteollisuusnäyttelyissä, joita järjestettiin vuosina 1931–1973. Maineikas House Beautiful -lehti valitsi 1950-luvulla kaksi suomalaista esinettä maailman kauneimmiksi esineiksi, mikä nostatti Suomen mainetta kansainvälisillä markkinoilla. Ensin kauneimmaksi esineeksi valittiin Tapio Wirkkalan vanerivati vuonna 1951 ja kolme vuotta myöhemmin Timo Sarpanevan Orkidea-maljakko.


”Muotoiluun sijoittamisessa yhdistyvät finanssipuoli, itsensä sivistäminen ja estetiikan nauttiminen.”

Lemmettiä viehättää myös alan inhimillisyys. Harvoin sijoituskohteeseen sisältyy niin monta tarinaa ja tunnetta.

”Minulla on ollut sama puhelinnumero 25 vuotta. Samat asiakkaat ovat pysyneet vuosia ja ovat olleet tyytyväisiä hankintoihinsa. Olen enemmän hyvän tiedottamisen kuin överimarkkinoinnin kannalla. Tavaran pitää olla niin hyvä, että faktat riittävät.”

Faktat ovat johtaneet Lemmetin yhteistyöprojekteihin sekä New Yorkin MoMan että maineikkaiden Saint Louis ja Cooper Hewitt -museoiden kanssa. Hän oli myös tärkeässä osassa kun suomalaista designkokoelmaa koottiin Bruno Bischofbergerin näyttelyyn Venetsiaan kesällä 2015. Bischofberger on yksi taidemaailman johtavista kasvoista ja vastuussa esimerkiksi Andy Warholin pop-taiteen tuomisesta Eurooppaan 1960-luvulla.

Gunnel Nyman Barock maljakko, design
Gunnel Nymanin (1909–1948) lasimuotoilu oli 1940-luvulla ennennäkemätöntä. Kun kuvankaltainen Barock-maljakko löytää tiensä markkinoille nykypäivänä, on sen arvo 15000–35000 euroa. Nymanin tuotanto on suomalaisen muotoilun arvokkainta ja harvinaisinta, sillä naistaiteilija kuoli jo 39-vuotiaana.

Suomalaisen muotoilun menestys ei ollut rakettitiedettä. Lemmetin mukaan sen selitti yksinkertaisesti Suomen koulutuksen pitkät perinteet ja työntekijöiden korkea ammattitaito.


”Funktionaalisuus ja yksinkertaisuus on meidän DNA:ssamme. Kun sieltä suomalaisen vaatimattomuuden keskeltä jotain syntyy, niin se on harvoin huti.”

Sodanjälkeisinä muotoilun kultavuosina ei tuhlattu aikaa byrokratiaan eikä liikaan markkinointiin, vaan keskityttiin tekemiseen. ”Poliitikoilla oli kiirettä, niin ei ehditty keksiä rajoitteita ja säännöksiä.”

Myös suomalaiset kodit olivat tyhjiä, mikä synnytti huonekaluille suuret sisämarkkinat.

Yhtä asiaa Lemmetti haluaa suomalaisessa muotoilussa korostaa. ”Suomalainen design on kuuluisaa siitä, että suomalaiset muotoilijat loivat tavalliselle suomalaiselle ihmiselle paremman ja kauniimman arjen.”

Yhtenä esimerkkinä Lemmetti nostaa esiin värilliset juomalasit ja käyttökeramiikan sodanjälkeisenä aikana. Niihin kiteytyi funktionaalisuus ja kauneus. Suomalaisen muotoilun empaattisuus on kerännyt paljon mainetta myös maailmalla.

”Esimerkiksi Ilmari Tapiovaara suunnitteli paljon huonekaluja, jotka mahtuivat pieniin tiloihin. Koetas pistää Eamesin Lounge-tuoli yksiöön. Siinä joutuu itse parvekkeelle”, Lemmetti naurahtaa viitaten amerikkalaiseen Ray ja Charles Eamesin 1950-luvulla suunnittelemaan rahilliseen vaneriselustaiseen nahkanojatuoliin.

second space, artek 2nd Cycle, Juhani Lemmetti, design

Juhani Lemmetti on työskennellyt designin parissa jo yli 30 vuotta. Alasta kiinnostunutta hän neuvoo perehtymään, katselemaan ja ennen kaikkea antamaan designille aikaa. Ensisijoitukseksi hän suosittelee valaisimia. ”Ne ovat funktionaalinen sijoitus – arvokkaita ja kauniita esineitä samaan aikaan.”

Suomalaisen designin hinnat ovat Lemmetin mielestä edelleen todella kohtuullisia, etenkin kun ne suhteutetaan suomalaisen designin maineeseen ja edustukseen ulkomaisissa museoissa ja kokoelmissa.

”Jos puhuttaisiin ranskalaisista nimistä, niin olisi nopeasti nolla perässä.”

”Itse olen onnellinen, että harrastuksestani on tullut työ ja olen tullut sillä hyvin toimeen. Kotoa en ole saanut muuta kuin selkääni ja hyvä että sain. Jos olisin saanut hopeaottimet vanhemmiltani käteen, niin en olisi tässä tänään”, Lemmetti miettii ja naurahtaa.

”Ei vaan, olen minä kyllä muutakin kotoa saanut kun selkääni. Ja kerran sain kyllä selkäänikin.”

Tulevissa Ansaittua arvoa -juttusarjan osissa esittelemme seuraavat suunnittelijat:
Alvar Aalto

Ilmari Tapiovaara

Tapio Wirkkala

Timo Sarpaneva

Lisa Johansson-Pape

Kaj Franck

Gunnel Nyman

Paavo Tynell

27.04.2016