Mitä suomalaisuus yrityselämässä tarkoittaa? Mikä merkitys sillä on? Globaaleilla markkinoilla toimiville yrityksille suomalainen koulutus, turvallisuus ja puhtaus voivat olla etu, mutta tuskin kuitenkaan varsinainen kilpailuetu. Yhteiskuntavastuun kantamisen ja työllistämisen näkökulmasta suomalaisuudella on kuitenkin suurikin merkitys.

Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma on kirjoittanut toistakymmentä teosta yritys- ja taloushistoriasta. Kuisman mukaan tiukasti määriteltynä suomalainen yritys on sellainen, jolla on vahvaa suomalaista omistusta, oleellisin osin suomalaista yritysjohtoa sekä suomalaista syntyhistoriaa ja kulttuuria. Hän uskoo sillä olevan todellista merkitystä, että yritys on aidosti suomalainen.

”Ei suomalaisuus muuta vettä viiniksi, eli itsestään selviä taloudellisia realiteetteja ei voi ohittaa. Mutta kyllä aidosti kotimaahansa ja sen tulevaisuuteen kiinnittynyt yritys todennäköisimmin pitää ylimmän johtonsa, pääkonttorinsa ja olennaisen osan vaikkapa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä Suomessa.”

”Tällä on erittäin suurta väliä, myös psykologisesti. Psykologialla taas on lukemattomia vaikutuksia kansalliseen kehitykseen.”


”Ei suomalaisuus muuta vettä viiniksi, eli itsestään selviä taloudellisia realiteetteja ei voi ohittaa.”

Markku Kuisma pitää esimerkiksi Konetta edelleen suomalaisena yrityksenä siitä huolimatta, että se on erittäin globaali toimija. Ihanteelliseksi Koneen tekee sen kansainvälinen menestys, joka on saavutettu hylkäämättä Suomea.

”Globaalin yrityksen on toki pakko olla kulttuuriltaan globaali. Mutta kyllä kaiken alta näkyy, mitä firma on juuriltaan ja perusluonteeltaan.”

”Mielestäni myös suuret osuustoiminnalliset firmat, kuten Valio ja Metsäliitto ovat juuri omistusmuotonsa ja osin liiketoimintansa luonteen takia muita vahvemmin suomalaisia.”

Markku Kuisman mukaan etenkin silloin, kun on kyse luonnonvarojen hyödyntämisestä, kuten esimerkiksi kaivos- ja metsäteollisuudessa, kansalliset yhtiöt ovat kaikkialla maailmassa helpommin hyväksyttyjä.

”Tämä on realiteetti, ei mielipide. Tähän liittyy enemmän räjähdysherkkää tunnetta kuin esimerkiksi jollain kulutustavaroiden ja rihkamanvalmistuksen aloilla.”

Vaikka metsäteollisuuden työpaikat ja viennin arvo ovat pudonneet 2000-luvun alusta noin kolmanneksen, on metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä edelleen noin 20%. Biotaloudesta on odotettu jo pitkään uutta piristystä suomalaiselle metsäsektorille.
Vaikka metsäteollisuuden työpaikat ja viennin arvo ovat pudonneet 2000-luvun alusta noin kolmanneksen, on metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä edelleen noin 20%. Biotaloudesta on odotettu jo pitkään uutta piristystä suomalaiselle metsäsektorille.

Viestintätoimisto Pohjoisranta Burson-Marstellerin toimitusjohtaja Jouni Heinonen on analysoinut yrityksiä erityisesti maineenhallinnan näkökulmasta toistakymmentä vuotta. Hänen mukaansa yrityksen kansallisuudella on merkitystä, ainakin kuluttajien mielestä.

”Suurelle osalle kuluttajista on edelleen tärkeää se, onko yritys suomalainen. Eikä kansallisten yritysten suosituimmuus ole vain suomalaisten juttu, vaan omia suositaan kaikkialla maailmassa.

Esimerkiksi Burson-Marstellerin tekemässä kansainvälisessä luottamustutkimuksessa näkyy selvästi se, että kuluttajat luottavat paikallisiin yrityksiin huomattavasti enemmän kuin kansainvälisiin suuryrityksiin. Pohjoisrannan omissa mainetutkimuksissa nähdään sama ilmiö.”


”Kuluttajat luottavat paikallisiin yrityksiin huomattavasti enemmän kuin kansainvälisiin suuryrityksiin.”

”Eroja on myös siinä, onko yritys paikallinen vai koko maan laajuinen. Vain paikallisesti toimiva pieni firma on useimpien mielestä luotettavampi kuin koko maan kattava yritysketju. Kaikissa Pohjoismaissa tekemässämme tutkimuksessa tuli esiin myös se, että osuustoiminnallisia yrityksiä arvostetaan enemmän kuin kansainvälisiä jättejä.”

Jouni Heinosen mukaan se, mitä yrityksiä voi pitää jotenkin ideaalityyppisesti suomalaisina, riippuu näkökulmasta. Työllistämisen kannalta erityisen suomalaisia ovat esimerkiksi Nokia, OP-Pohjola ja UPM-Kymmene. Vaikka yritysten markkinat ovat globaalit, niiden työllistävä merkitys Suomelle on edelleen suuri. Arvostetuimpien brändien joukkoon taas nousevat muun muassa Fazer, Fiskars, Valio ja Paulig.

”Hyvämaineisia suomalaisia pörssiyhtiöitä ovat esimerkiksi Kone, Ponsse ja Wärtsilä. Kuluttajatuotteissa suomalaisina ”ikoni”-yrityksinä on pidetty Marimekkoa, Finnairia, Fazeria, Fiskarsia ja Rapalaa.”

Heinonen pitää mielenkiintoisena sitä, että ulkomaiset yritykset tai brändit eivät saavuta samanlaista arvostusta kuin kotimaiset vastaavat.

”Näin ei tarvitsisi olla. Olennaista on se, millainen rooli yrityksellä on paikallisesti ja maanlaajuisesti – miten se osallistuu suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen, olipa se sitten ulkomaalainen tai suomalainen. Myös näkyvällä ja kasvollisella johdolla on iso merkitys.”

suomi

SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiaisen vastuualueena ammattiliittojen keskusjärjestössä on työllisyys ja kestävä kasvu. Tukiainen on myös SAK:n johtoryhmän jäsen. Hänen mielestään suomalaisuus yrityselämässä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että omistajien enemmistö on Suomen kansalaisia.

”Suomalaisista yrityksistä tällaisia on selvä enemmistö eli valtaosa pienistä ja keskisuurista yrityksistä, mutta suomalaisia ovat myös monet vanhat perheyritykset, kuten Kone, Berner tai Paulig.”


”Pääomalla ei tunnetusti ole isänmaata, mutta kyllä omistuksen kotimaisuudella on merkitystä.”

Tukiaisen mukaan suomalaisiksi yrityksiksi voidaan lukea myös yritykset, joissa pääomistajina ovat suomalaiset institutionaaliset sijoittajat, valtio tai valtion omistama pääomasijoittaja.

”Suomalaiseksi yritystä voi luonnehtia myös sillä perusteella, että sen johdossa on suomalainen henkilö, ja että sen pääkonttori on Suomessa. Näin esimerkiksi Nokiaakin voidaan pitää suomalaisena. Ainakin sen juuret ovat Suomessa.”

Pääomalla ei tunnetusti ole isänmaata. Mutta Tukiaisen mukaan omistuksen kotimaisuudella on merkitystä.

”Oletettavasti esimerkiksi vanhan perheyrityksen toimintaan vaikuttavat yrityksen historia ja kotimaiset perinteet. Perheyritysten edustajat puhuvat usein siitä, että perheyrityksen kvartaali on neljännesvuosisata.”

Valtion osinkin omistamilta yrityksiltä voi Tukiaisen mielestä edellyttää jonkinlaista isänmaallisuutta tai vähintään pitkäjänteisyyttä Suomen työllisyyden ja talouskasvun lisäämiseksi. Keskeisin tekijä yrityksen suomalaisuuden arvioinnissa on kuitenkin lopulta se, miten yritys on tarjonnut työtä suomalaiselle duunarille.

”Esimerkiksi Berner on panostanut kovasti yrityksen sisäiseen henkeen ja pyrkinyt kannustamaan ikääntyviä jaksamaan työssä. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että meillä Suomessa on tarve jatkaa ihmisten työuria. Paras tapa tehdä se on pitää hyvää huolta ihmisistä ja heidän jaksamisestaan.”


”Itse näen koko yrittämisen idean Oy Suomi Ab:n puitteissa.”

Vajaan seitsemän miljardin euron liikevaihtoa pyörittävä St1-konserni on viitisentoista vuotta vanha suomalainen, pääasiallisesti liikennepolttonesteiden kauppaa harjoittava yritys. Sillä on toimintaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Noin kolmasosa liikevaihdosta tulee Suomesta.

Yrittäjä Mika Anttonen on St1-konsernin enemmistöomistaja. Kansainvälisessä öljy- ja polttonestekaupassa työuransa tehnyt Anttonen on puhunut paljon siitä, miten tärkeää suomalaisuus ja isänmaallisuus ovat hänelle itselleen.

”Olen matkustanut todella paljon elämäni aikana, enkä ole nähnyt missään niin hyvää yhteiskuntamallia kuin Pohjoismaissa.”

”Näenkin koko yrittämisen idean Oy Suomi Ab:n puitteissa. Toki meidän yrityksellämme on tässä kokonaisuudessa pieni rooli. Haluan kuitenkin viedä Suomen tarinaa eteenpäin niin hyvin kuin pystyn.”

Oleellista Anttosen mukaan on se, missä määrin yritys ja sen omistajat kantavat vastuuta suomalaisesta yhteiskunnasta. Onko omistajilla esimerkiksi halua maksaa veroja yhteiskunnalle, joka on mahdollistanut yrityksen menestyksen?

St1 ei ole tietoisesti profiloitunut suomalaiseksi yritykseksi, vaikka sen etanolipolttoaineelle onkin myönnetty Avainlippu-tunnus.

”Maailmalla suomalaisuudesta ei ole erityistä hyötyä, muttei suurta haittaakaan. Substanssi jyrää”, Anttonen toteaa.

Suomalaisista menestystarinoista hänelle nousee ensimmäisenä mieleen Kone, joka ei tee itsestään numeroa, mutta hoitaa vastuunsa. Hän arvostaa myös Planmecaa ja Ponssea, joiden toiminta on yhtä mukavaa kuin yritysten itsestään antama mielikuvakin. ”Supercellistä on kohistu, mutta en pidä sen liiketoiminnan sisältöä kovin merkityksellisenä. Sen sijaan omistajat tuntuvat kantavan vastuutaan maksamalla veroja ja investoimalla uusiin suomalaisiin kasvuyrityksiin.”

 

Cutline_MikaHeikkinen

Suomalaisin voimin

Mika Heikkinen on FIMissä rahastojen toiminnasta vastaava johtaja sekä FIM Eurooppa pienemmät yhtiöt, FIM Nordic ja FIM Fenno -sijoitusrahastojen rahastonhoitaja. Näistä viimeisin sijoittaa kaikenkokoisiin yrityksiin, jotka joko ovat suomalaisia tai sitten niillä on merkittävää toimintaa Suomessa. Heikkinen kiteytti näkemyksensä yritysten suomalaisuuden merkityksestä kolmeen pointtiin.

1. Suomalaisuus ei ole erityinen kilpailuvaltti

Suomalaisuus ei ole globaalissa maailmassa mikään erityinen kilpailuvaltti. Suomalaisuus ja siihen oletettavasti liitettävät, jollain tavalla muista eroavat määritelmät, esimerkiksi koulutus, turvallisuus, puhtaus ja jopa sijainti, saattavat tietyillä kapeilla talouden alueilla olla merkityksellisiä ja jopa etu. Esimerkiksi tästä voidaan ottaa vaikkapa Googlen investoinnit Suomeen. Nämä suomalaisuuteen liitettävät positiiviset määreet ovat tuskin kuitenkaan ratkaisevia isommassa mittakaavassa.

2. Itseluottamus ratkaisee

Suomalaisuutta ei silti pidä väheksyä, eikä se myöskään toisaalta ole mikään haitta. Lopulta globaalissa taloudessa itseluottamus ja ylpeys omasta tekemisestä ovat kuitenkin paljon merkitsevämpiä menestymisen kannalta kuin kansallisuus. Esimerkiksi ruotsalaisten menestystarinat tuskin johtuvat juuri yritysten ruotsalaisuudesta.

3. Nokian merkitystä ei voi ohittaa

Nokia, Raisio ja Supercell ovat esimerkillisesti suomalaisia yrityksiä. Nokian merkitystä ei voi ohittaa. Se on suomalainen menestystarina ja ylpeyden aihe. Raisio on maatalouslähtöinen, kansainvälistyvä ja innovatiivinen elintarvikeyhtiö, jolla on huomattavan paljon osakkeenomistajia Suomessa. Supercell taas on suomalainen menestystarina ja mahtava esikuva suomalaiselle start-up-kulttuurille.

Tutustu FIM Fenno -rahastoon.

04.12.2015