FIM suomen talousksavu

Öljyn hinnan romahdus selittää merkittävän osan Suomen orastavasta talouskasvusta, arvioivat Etlan ja Suomen Pankin ekonomistit.

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta puolittui vuoden 2014 toisella puoliskolla. Mittapuuna käytetyn Brent-öljylaadun tynnyrihinta oli pyörinyt vuosia 110 dollarin tuntumassa, mutta kesällä 2014 se alkoi laskea rajusti. Vuodenvaihteessa 2014–2015 tynnyrillinen Brent-öljyä maksoi enää 55 dollaria. Kevätkesästä 2015 Brent käväisi hetkellisesti yli 60 dollarissa ja alkuvuodesta 2016 niin ikään hetkellisesti alle 30 dollarissa. Viimeksi kuluneet puoli vuotta raakaöljyn hinta on kieppunut 50 ja 55 dollarin välimaastossa.

FIM_talouskasvu

Suhteellisen halvan öljyn ajoista on saatu nauttia jo kaksi ja puoli vuotta. On aika palata Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkija Paavo Sunin tammikuun alussa vuonna 2015 tekemän muistion pariin. Muistiossaan Suni tarkasteli sitä, miten raakaöljyn 40 prosentin hinnanalennus vaikuttaisi maailman ja Suomen talouteen, mikäli se jäisi pysyväksi.

Suni totesi, että raakaöljyn hinnan romahdus vaikuttaisi positiivisesti niin maailman kuin Suomenkin talouteen. Suomessa vaikutus tosin olisi heikompi kuin esimerkiksi USA:ssa tai euroalueella.


”Öljyä tuovat teollisuusmaat hyötyvät hinnan laskusta enemmän kuin öljyä vievät maat siitä kärsivät.”

Suni laski, että vuonna 2015 Suomen BKT nousisi 0,4 prosenttia ja vuonna 2016 1,5 prosenttia perusuraansa korkeammalle. Perusura tarkoittaa tässä sitä kasvua, joka syntyisi ilman öljyn laskun aiheuttamia myönteisiä vaikutuksia.

Öljyn hinnan lasku vaikuttaa maailmantalouden kokonaisuuteen piristävästi. Näin on siksi, että öljyä tuovat teollisuusmaat hyötyvät hinnan laskusta enemmän kuin öljyä vievät maat siitä kärsivät.

Öljynviejät pystyvät puskuroimaan laskun vaikutuksia lainaamalla tai turvautumalla keräämiinsä reserveihin. Öljyntuojiin hinnanalennuksen vaikutukset riippuvat siitä, kuinka intensiivisesti ne käyttävät öljyä ja kuinka riippuvaisia ne ovat viennistä öljyä vieviin maihin.

FIM talouskasvu

Yhdysvallat saa hyötyjä molempien tekijöiden kautta. Siellä hinnan lasku välittyy muita maita suoremmin kotitalouksille ja yrityksille, ja talous on hyvin energiaintensiivinen.

Euroalue taas on vähemmän öljyintensiivinen kuin Yhdysvallat ja myös sitä riippuvaisempi viennistä öljymaihin. Öljyn hinnan lasku auttaa siksi euroaluetta vähemmän kuin Yhdysvaltoja.

Venäjä taas on poikkeuksellisen riippuvainen raakaöljyn hinnan kehityksestä. Maan vientitulot syntyvät suurelta osin öljystä, minkä lisäksi ruplan kurssi seuraa melko tarkkaan öljyn hinnan liikkeitä. Venäjän voimakas talouskasvu vuosituhannen alussa perustui juuri öljyn hinnan nousuun. Öljyn hinnan romahdettua maan talous on ajautunut vakaviin vaikeuksiin.

Öljyn hinnan muutokset vaikuttavat Suomeen samoin kuin muihinkin maihin, eli esimerkiksi kotitalouksien ostovoiman ja yritysten kustannusten kautta. Öljyn hinnan lasku hidastaa kotimaisten tuotantokustannusten ja kuluttajahintojen nousua ja nopeuttaa siten kotimaisen kysynnän kasvua.

Venäjän-kaupan osuus viennistämme on kuitenkin ollut suhteellisen suuri, ja muutokset venäläisten ostovoimassa vaikuttavat myös Suomeen. Öljyn hinnan noustessa Venäjän-kaupan kasvu puskuroi nousun negatiivisia vaikutuksia Suomen talouteen. Hinnan romahtaessa taas Venäjän-kaupan väheneminen nakertaa laskun positiivisia talousvaikutuksia.


”Venäjän vuoksi Suomi saa öljyn hinnan alenemisesta vähemmän hyötyä kuin esimerkiksi muu euroalue.”

Öljyn hinnan laskun vaikutukset, jotka tukevat Suomen kotimaan kysyntää ja vientikysyntää ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin Venäjän-kaupan vähenemisen negatiivinen vaikutus.

Paavo Sunin laskelmia on mielenkiintoista tarkastella Suomen BKT:n kasvusta kertovien lukujen valossa. Meillä on viime aikoina iloittu siitä, että talous on vihdoin lähtenyt kasvuun. Käänne tapahtui vuonna 2015, jolloin BKT kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 0,3 prosenttia. Viime vuonna kasvu oli rivakampaa, 1,4 prosenttia.

Kasvuluvut osuvat hämmästyttävällä tavalla yksiin Paavo Sunin tekemän ennusteen kanssa. Sunihan ennusti kutakuinkin vastaavia talouden perusuran ylittäviä kasvulukuja. Herää kysymys, että selittääkö alhainen öljyn hinta nykyisen orastavan talouskasvumme? Olisimmeko edelleen nollakasvussa ilman öljyn hinnassa tapahtunutta romahdusta? Miten käy, jos ja kun öljyn hinta lähtee jossain vaiheessa nousuun?

Paavo Suni on jäänyt eläkkeelle, mutta Etlan tutkija Markku Lehmus kommentoi FIM Loungen pyynnöstä Sunin laskelmia. Hän jopa päivitti Sunin käyttämän mallin vastaamaan tämän hetken tilannetta.

”Arvioisin, että nuo vuoden 2015 alussa tehdyt laskelmat ovat jonkin verran yläkantissa”, Lehmus sanoo. ”Ihan noin suurta vaikutusta öljyn hinnan alenemisella ei ole ollut parin viime vuoden aikana nähtyyn talouskasvuumme, mutta merkittävä vaikutus kuitenkin.”

Lehmus teki laskelman, jossa arvioitiin sitä, mitä tapahtuisi, jos öljyn hinta laskisi nyt 40 prosenttia pysyvästi. Sen mukaan Suomen BKT kasvaisi tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,7 prosenttia perusuraansa korkeammalla tasolla. Seuraavana vuonna kasvu olisi 1,1 prosenttia ja sitä seuraavana 1,5 prosenttia perusuran yläpuolella.

”Paavo Sunin tekemissä laskelmissa Venäjän negatiiviset vaikutukset arvioitiin ehkä hieman alakanttiin”, Lehmus sanoo. ”Esimerkiksi Suomen tavaravienti Venäjälle väheni arvoltaan 44 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2015. Valtaosa tästä aiheutui nimenomaan öljyn hinnan laskusta ja siihen liittyneestä ruplan devalvoitumisesta. Tämä hidasti kasvuamme selvästi.”

Myös Suomen Pankki innostui öljyn hinnan romahtaessa laskemaan alennuksen vaikutuksia Suomen BKT:hen. Euro & Talous -julkaisussa (5-2014) esitetyssä laskelmassa tarkasteltiin tilannetta, jossa öljyn hinta olisi vuoden 2014 viimeisestä neljänneksestä alkaen 20 prosenttia alempi kuin talousennusteen perusurassa.

Laskelmaa tehtäessä öljyn hinta oli jo laskenut 30 prosenttia kesästä 2014. Laskelman mukaan öljyn hinnan 20 prosentin alenemisen odotettiin vauhdittavan BKT:n kasvua 0,6 prosenttia vuosina 2015 ja 2016.

Suomen Pankin ekonomisti Juha Itkonen arvioi, että tuo kaksi ja puoli vuotta sitten tehty laskelma pitää melko hyvin kutinsa. Öljyn hinnan laskulla on ollut merkittävä vaikutus BKT:n kasvuun.

”Se ei selitä kuitenkaan kaikkea. Samaan aikaan öljyn hinnan alenemisen kanssa tulivat myös euron kurssin heikkeneminen ja EKP:n määrällinen keventäminen”, Itkonen muistuttaa. ”Niilläkin on oma roolinsa kasvussa. Onkin vaikea erottaa, kuinka paljon mikäkin näistä tekijöistä on osaltaan vaikuttanut kasvuun.”

Joka tapauksessa alhainen öljyn hinta on vauhdittanut Suomen kansantalouden kasvua. Kasvun uskotaan myös jatkuvan.

Valtiovarainministeriö ennustaa tälle vuodelle 1,2 prosentin kasvua ja ensi vuodelle noin yhtä prosenttia. Suomen Pankki taas arvioi BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Etla ennustaa kasvuksi tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Tällä hetkellä Suomi kasvaa lähinnä yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien varassa. Näistä molemmat ovat sellaisia kasvutekijöitä, joita öljyn hinnan romahdus on tukenut. Vienti on lähtenyt myös lievään kasvuun kysynnän, investointien ja kilpailukyvyn paranemisen myötä.

Entä millainen on öljyn hinnan kehitys jatkossa? Brent on pyörinyt puoli vuotta hieman 50 dollarin yläpuolella. Jämähtääkö se siihen, alkaako nousta, vai laskeeko?

Öljyn hinnan ennustaminen on tunnetusti hyvin vaikeaa. Markkinoita seuraavien analyytikoiden mielipiteet jo ihan lähitulevaisuudesta vaihtelevat hurjasti. Siinä missä toinen ennustaa Brentin tynnyrihinnan romahtavan jälleen 30 dollariin, toinen uskoo sen nousevan vuodessa takaisin 100 taalaan.

Maailmanpankki ennustaa Brent-öljyn hinnan olevan ensi vuonna 60 dollaria ja nousevan siitä vähitellen, noin 1,5 dollarin vuosivauhtia. Vuonna 2030 öljy maksaisi ennusteen mukaan 80 dollaria tynnyriltä. Etlan Markku Lehmus on samoilla linjoilla Maailmanpankin kanssa.

”Keväällä tekemämme ennusteen mukaan öljyn hinta nousee lähivuosina maltillisesti, semmoista parin dollarin vuosivauhtia.”

Suomen Pankin Juha Itkonen ei hänkään ennusta hinnan muuttuvan dramaattisesti piakkoin.

”Markkinahintojen ja futuurien perusteella arvoisin, että kyllä se hinta jää tähän reiluun 50 dollariin lähivuosiksi.”

Jos Lehmus ja Itkonen ovat oikeassa, ei öljyn hinnan muutoksista ole odotettavissa lähitulevaisuudessa suuria shokkeja Suomen kansantaloudelle. Mutta sikäli kuin nyt mukavasti vauhtiin päässyt kasvu johtuu osaltaan öljyn hinnan alenemisesta, on olemassa pelko, että nykyinen kasvupyrähdys jää tilapäiseksi. Etlan Markku Lehmus arvioi, että öljyn hinnan romahtamisesta johtuva lisäkasvu on jo koko lailla satanut laariin. Samoilla linjoilla on Suomen Pankin Juha Itkonen.

”Kestää hetken, kun tällaiset shokit alkavat vaikuttaa. Sitten niiden vaikutus laimenee ajan myötä.”

Itkosen mukaan Suomen tulevaisuuden kasvu riippuukin siitä, miten investoinnit lähtevät vauhtiin ja vienti vetämään.

”Kasvupohjaa on myös laajennettava”, Itkonen sanoo. ”Pitkällä aikavälillä kyse on viime kädessä työn tuottavuudesta, jota meidän pitää pystyä parantamaan.”

FIM Lounge cutline Timo Hirvonen

Öljyalen vaikutus hiipuu

Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 2,0 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia, arvioi FIMin pääekonomisti Timo Hirvonen. Öljyalen vaikutukset alkavat hiipua, eivätkä ne juuri vaikuta ennusteeseen.

1. Öljyn hinnan lasku auttoi Suomen talouskasvua

”Raakaöljyn hinnan lasku on tuonut muutaman vuoden kestoisen positiivisen shokin Suomen talouskasvuun. Pidemmän päälle tarvitaan investointeja, vientiä ja työllisyyttä, jotta talouskasvua saadaan laajennettua.”

2. Viennin käänne tukee kasvua

”Tällä hetkellä Suomen talouden näkymät ovat myönteisimmät moneen vuoteen. Viennin käänne alkaa tukea talouskasvua. Öljyalen vaikutus vuosien 2017 ja 2018 talousennusteissa on vähäinen.”

3. Öljyn hinnan nousu nopeuttaa inflaatiota

”Raakaöljyn hinnan muutokset vaikuttavat keskuspankkien rahapolitiikkaan. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tapahtunut raakaöljyn hinnan nousu on poistanut deflaatiohuolia ja nopeuttanut inflaatiota. Keskuspankin näkövinkkelistä inflaation hillitseminen on selvästi deflaation torjuntaa mielekkäämpää.”

Timo Hirvonen on FIMin pääekonomisti.

11.05.2017

Oljeprisraset förklarar en stor del av Finlands spirande ekonomiska tillväxt, bedömer ekonomer vid ETLA och Finlands Bank.

Världsmarknadspriset på råolja halverades under den senare hälften av år 2014. Som måttstock används priset per fat för olja av Brent-kvalitet. I flera år hade priset hållit sig kring 110 dollar per fat, men sommaren 2014 började det sjunka kraftigt. Vid årsskiftet 2014–2015 kostade ett fat Brent-olja 55 dollar. Försommaren 2015 översteg Brent hastigt 60 dollar och understeg i början av år 2016 lika hastigt 30 dollar. Under det senaste halvåret har råoljepriset pendlat mellan 50 och 55 dollar.

Vi har fått njuta av en tid med relativt billig olja i redan två och ett halvt år. Det är dags att åter bekanta sig med den promemoria av Näringslivets forskningsinstitut ETLA:s forskare Paavo Suni som publicerades i början av år 2015. I sin promemoria undersökte Suni hur en 40-procentig sänkning av råoljepriset skulle påverka ekonomin i världen och i Finland om den blev bestående.

Suni konstaterade att om råoljans pris rasade skulle det ha en positiv inverkan på både världens och Finlands ekonomi. Î Finland skulle effekten förvisso vara svagare än i till exempel USA eller euroområdet.


”Industriländer som importerar olja drar mer nytta av en prissänkning än vad de länder som exporterar olja lider av den.”

Suni beräknade att Finlands BNP år 2015 skulle stiga med 0,4 procent och år 2016 med 1,5 procent mer än i grundscenariot. Grundscenariot avser här den tillväxt som skulle ske utan de positiva effekter oljeprissänkningen skulle ge upphov till.

Oljeprissänkningen har en uppiggande effekt på världsekonomin som helhet. Detta beror på att industriländer som importerar olja drar mer nytta av en prissänkning än vad de länder som exporterar olja lider av den.

Oljeexportörer kan gardera sig mot effekterna av sänkningen genom att ta lån eller förlita sig på sina insamlade reserver. För oljeimportörerna beror prissänkningens effekter på hur intensivt de använder olja och hur beroende de är av exporten till länder som exporterar olja.

USA drar nytta av båda faktorerna. Där påverkar prissänkningen hushållen och företagen mer direkt än i andra länder, och ekonomin är mycket energiintensiv.

Euroområdet är å sin sida mindre oljeintensivt än USA och även mer beroende av exporten till oljeländer. Oljeprissänkningen gynnar därför euroområdet mindre än USA.

Ryssland är återigen exceptionellt beroende av prisutvecklingen för råolja. Stora delar av landets exportinkomster kommer från oljan, vartill rubelkursen med tämligen stor noggrannhet följer oljeprisets rörelser. Rysslands kraftiga ekonomiska tillväxt i början av årtusendet baserade sig på just oljeprisets uppgång. På grund av oljeprisraset har landets ekonomi hamnat i allvarliga svårigheter.

Förändringarna i oljepriset påverkar Finland på samma sätt som andra länder, till exempel genom hushållens köpkraft och företagens kostnader. Oljeprissänkningen saktar ner ökningen vad gäller de inhemska produktionskostnaderna och konsumtionspriserna och gör därmed tillväxten på den inhemska efterfrågan snabbare.

Rysslandshandelns andel av vår export har dock varit relativt stor, och förändringarna i ryssarnas köpkraft påverkar också Finland. När oljepriset steg fungerade Rysslandshandeln som en buffert för Finlands ekonomi gentemot de negativa effekterna. När priset åter rasade naggades de positiva ekonomiska effekterna i kanten av den minskade Rysslandshandeln.


”På grund av Ryssland drar Finland mindre nytta av oljeprissänkningen än till exempel resten av euroområdet.”

Följderna av oljeprissänkningen stöder dock den inhemska efterfrågan och exportefterfrågan i Finland och är klart större än de negativa effekterna av den minskade handeln med Ryssland.

Paavo Sunis beräkningar är intressanta att granska i ljuset av tillväxtsiffrorna för Finlands BNP. Hos oss har man på senare tid glatt sig åt att ekonomin äntligen börjat återhämta sig. Vändningen skedde år 2015, då BNP enligt Statistikcentralen växte med 0,3 procent. Förra året var tillväxten rappare, 1,4 procent.

Tillväxtsiffrorna sammanfaller på ett häpnadsväckande sätt med en prognos gjord av Paavo Suni. Suni förutspådde någotsånär motsvarande tillväxtsiffror som skulle överskrida basscenariot för ekonomin. Det väcker frågan, kan vår gryende ekonomiska tillväxt i nuläget förklaras av det låga oljepriset? Skulle vår tillväxt fortfarande stå på noll utan oljeprisraset? Hur går det om och när oljepriset i något skede börjar stiga igen?

Paavo Suni har gått i pension, men på begäran av FIM Lounge kommenterade ETLA:s forskare Markku Lehmus Sunis beräkningar. Han uppdaterade till och med Sunis modell för att motsvara nuläget.

”Jag skulle bedöma att beräkningarna som gjordes i början av år 2015 är något överdrivna,” säger Lehmus. ”Riktigt så stor inverkan har sänkningen av oljepriset inte haft på den ekonomiska tillväxt vi upplevt under de senaste åren, men icke desto mindre har detta haft en betydande inverkan.”

Lehmus gjorde en beräkning för att bedöma vad som skulle hända om oljepriset nu sjönk till 40 procent permanent. Enligt den skulle Finlands BNP under det här året växa med 0,3 procent och nästa år med 0,7 procent mer än förutspått i grundscenariot. Följande år skulle tillväxten vara 1,1 procent och därpå följande 1,5 procent mer än i grundscenariot.

”I Paavo Sunis beräkningar bedömdes Rysslands negativa effekter kanske lite i underkant”, säger Lehmus. ”Till exempel minskade värdet av Finlands varuexport till Ryssland med 44 procent från år 2012 till år 2015. Största delen av detta orsakades uttryckligen av oljeprissänkningen och devalveringen av rubeln i anslutning till det. Detta saktade helt klart ner vår tillväxt.”

Oljeprisraset inspirerade även Finlands Bank till att beräkna prissänkningens konsekvenser för Finlands BNP. I publikationen Euro & Talous (5-2014) presenterades en beräkning som undersökte en situation där oljepriset från och med det sista kvartalet av år 2014 skulle vara 20 procent lägre än i den ekonomiska prognosens grundscenario.

När beräkningen gjordes hade oljepriset redan sjunkit med 30 procent sedan sommaren 2014. Enligt beräkningen förväntades en 20-procentig sänkning av oljepriset snabba upp BNP-tillväxten med 0,6 procent under åren 2015 och 2016.

Juha Itkonen, ekonom vid Finlands Bank, bedömer att beräkningen som gjordes för två och ett halvt år sen håller streck tämligen väl. Oljeprissänkningen har haft en betydande inverkan på BNP-tillväxten.

”Det förklarar dock inte allt. Samtidigt som oljepriset sänktes försvagades även eurokursen, och ECB genomförde kvantitativa lättnader”, påminner Itkonen. ”Dessa har också en roll i tillväxten.” Det är också svårt att urskilja hur stor andel någondera av dessa faktorer har haft i tillväxten.”

Hur som helst har det låga oljepriset snabbat upp tillväxten för Finlands nationalekonomi. Man tror även att tillväxten fortsätter.

Finansministeriet förutspår en tillväxt på 1,2 procent för det här året och cirka en procents tillväxt för nästa år. Finlands Bank bedömde å sin sida att BNP under det här året växer med 1,6 procent och 1,5 procent nästa år. Etla förutspår en tillväxt på 1,7 procent i år och en tillväxt på 1,5 procent nästa år.

Just nu växer Finland främst tack vare den privata konsumtionen och privata investerare. Båda dessa är sådana tillväxtfaktorer som dragit nytta av oljans prisras. Exporten har också upplevt en måttlig tillväxt tack vare ökad efterfrågan, fler investeringar och förbättrad konkurrenskraft.

Och hur ser prisutvecklingen för olja ut i framtiden? Brent har guppat på lite över 50 dollar under ett halvt års tid. Håller priset sig där, börjar det stiga, eller sjunker det?

Att förutspå oljepriset är erkänt mycket svårt. Åsikterna hos analytiker som följer marknaden varierar kraftigt redan angående den närmaste framtiden. Där en förutspår att fatpriset för Brent åter kommer att rasa till 30 dollar tror en annan att det inom ett år kommer att stiga tillbaka till 100 dollar.

Världsbanken förutspår att Brent-oljans pris nästa år kommer att vara 60 dollar och därefter så småningom stiga med cirka 1,5 dollar om året. Enligt prognosen skulle oljan år 2030 kosta 80 dollar per fat.

Markku Lehmus vid Etla är inne på samma linje som Världsbanken.

”Enligt den prognos vi utarbetade på våren stiger oljepriset måttligt under de närmaste åren, med kanske några dollar om året.”

Juha Itkonen vid Finlands Bank förutspår inte heller att priset skulle förändras dramatiskt inom en snar framtid.

”På basis av marknadspriserna och futurerna skulle jag bedöma att priset nog håller sig kring dryga 50 dollar under de närmaste åren.

Om Lehmus och Itkonen har rätt så lär förändringarna i oljepriset inte bjuda på några stora chocker för Finlands nationalekonomi. Men såvida tillväxten som nu har kommit igång fint beror på sänkningen av oljepriset så finns det också en rädsla att den nuvarande tillväxtspurten bara blir tillfällig.

Markku Lehmus vid Etla bedömer att tillväxten som oljeprisraset orsakade till en stor del redan samlats i ladorna. Juha Itkonen vid Finland Bank är inne på samma linje.

”Det tar en stund innan sådana här chocker börjar verka. Sedan försvagas deras effekt med tiden.”

Enligt Itkonen beror Finlands framtida tillväxt på hur investerandet tar fart och om exporten börjar dra.

”Tillväxtgrunden måste också breddas”, säger Itkonen. ”På lång sikt är det i sista hand frågan om arbetets lönsamhet, som vi måste kunna förbättra.”

FIM Lounge cutline Timo Hirvonen

Oljereans effekt mattas av

Finlands BNP växer i år med 2,0 procent och nästa år med 1,7 procent, bedömer FIM:s huvudekonomist Timo Hirvonen. Oljereans effekter mattas av, och påverkar knappt heller prognosen.

1. Det sänkta oljepriset hjälpte Finlands ekonomiska tillväxt

”Det sänkta råoljepriset har medfört en några år lång positiv chock för Finlands ekonomiska tillväxt. På längre sikt behövs investeringar, export och sysselsättning, så att den ekonomiska tillväxten kan breddas.”

2. Vändningen i exporten stöder tillväxten

”Just nu är utsikterna för Finlands ekonomi de bästa på många år. Svängningen i exporten stöder den ekonomiska tillväxten. Oljereans inverkan i de ekonomiska prognoserna för år 2017 och 2018 är ringa.”

3. Stigande oljepris ökar inflationstakten

”Förändringar i råoljepriset påverkar centralbankernas penningpolitik. Prisökningen på råolja som skett under det senaste året har skingrat oron för deflation och snabbat upp inflationen. Ur centralbankens synvinkel är det klart trevligare att dämpa inflationen än att avvärja deflation.”

Timo Hirvonen är FIM:s huvudekonom.

22.05.2017