Huonekalusuunnittelija Asmo Noronen syttyy kotimaisesta puusta ja vierastaa designin kallista mainetta.

“Eksoottisten puulajien ihannointi kertoo kummallisesta suomalaisesta alemmuudentunteesta. Suomessa ajatellaan hassusti, että kaukaa löytyvä on kaunista. Meillä on todellisuudessa metsät täynnä maailman hienointa huonekalumateriaalia! Sitä ei tarvitse laivata mistään, eikä sen sertifikaatteja tarvitse väärentää kestämään päivänvaloa.”

Teollinen muotoilija ja HELNO Oy:n perustaja Asmo Noronen rakastaa suomalaista puuta. Kotimaisia materiaaleja käyttävälle ammattilaiselle rakkainta on nimittäin kestäville arvoille rakentuva laatu ja konstailematon, käyttöä kestävä lopputuote.

Moni pyöritteli silmiään, kun Asmo Noronen ilmoitti laittavansa keskellä syvintä lamaa pystyyn oman yrityksen. Mies lähti hyväpalkkaiselta ja arvostetulta pallilta ISKUn muotoilujohtajana aloittaakseen aivan alusta.

Ensin Noronen pyöritti muotoilutoimistoaan keittiönpöydän ääressä kotosalla ja alkuinvestoinniksi riitti tietokoneen hankinta. Vähitellen talous antoi sijaa verkkokaupan perustamiselle, ja kolme vuotta sitten Noronen avasi kivijalkaliikkeen Helsingin Töölössä.

“Perustin firman hyvin eri tavalla kuin niitä nykyään perustetaan. Aloitin hyvin matalalla kulurakenteella. Halusin olla luomatta menoja ennen kuin minulla oli tuloja maksaa niitä.”

Hyppy oman tuotemerkin taakse kannatti. HELNO voi hyvin ja kasvaa jatkuvasti. Oman liiketilan löytyminen mahdollisti toiminnan laajentamisen huonekalusuunnittelusta myös keittiösuunnitteluun.

Norosen toimintaperiaatteena on pitää tarjolla pieni, laadukas ja tarkkaan harkittu mallisto. Keittiöitä on tällä hetkellä neljä: Kallio, Töölö, Jätkäsaari ja Tapiola. Sekin on hyvin erilainen ratkaisu kuin kovasti kilpailulla alalla yleisesti.


”Toimintaperiaatteena on pitää tarjolla pieni, laadukas ja tarkkaan harkittu mallisto.”

“Moni keittiöfirma myy vähän kaikkea. Heillä on nettimyynnissä 600 erilaista vedinmallia ja 7 erilaista kiiltoa oville. Asiakkaalle tulee liian runsaan tarjonnan äärellä helposti ähky, eikä hän osaa tehdä päätöstä. Minä olen rajannut turhat pois asiakkaan puolesta. Moni on kokenut sen hyvin helpottavana.”

Kapea mallisto on Noroselle myös keino pitää laatu kurissa.

“Lopputulos pysyy näpeissä, kun ei myydä sekatavarakaupan periaatteella kaiken maailman himmeleitä, vaan keskitytään asioihin, jotka osataan oikeasti tehdä hyvin.”

suunnittelija asmo noronen helno
Koivu on kestävä ja pitkäikäinen materiaali. Pohjoisena puulajina se on myös eettinen valinta.

Aikana, jolloin kaikki pakenee pilveen ja suunnittelijat ovat motivoituneimpia kehittelemään erilaisia digitaalisia konsepteja, Noronen uskoo perinteiseen tekemiseen. Parasta oman yrityksen perustamisessa onkin pitkän linjan ammattilaiselle se, että saa itse päättää, millaiselle arvopohjalle toimintansa rakentaa. Yksi Norosen kantavista periaatteista oli alusta alkaen, että hän haluaa tuntea koko tuotantoketjun perusteellisesti. Ajatuksen noudattaminen vaati uudenlaisen logistiikkaketjun rakentamisen. Taas aloitettiin pienestä. Ulkoistetun kotiinkuljetuksen sijasta hän halusi hoitaa homman itse.


”Haluan tuntea koko tuotantoketjun perusteellisesti.”

Ensin käytössä oli vain vähän nukkavieru pakettiauto ja sen ratissa muotoilija itse. Nyt HELNOlla on kunnollinen, iso kuljetusauto, oma kuski sekä kaksi muutakin työntekijää.

“Tykkään siitä, että tunnen sen tyypin, joka vie tuotteeni asiakkaalleni. On tärkeää, että hän on kiva, ja voin luottaa hänen saavan tavaran perille ehjänä. Isoilla, kasvottomilla firmoilla on varaa tehdä hommansa myös huonosti. Minä seison omilla kasvoillani koko HELNOn tuotannon takana, joten haluan tietää, miten hommat hoidetaan.”

Palvelun ja tuotteen laatu ei tarkoita miehelle kikkailua tai hienostelua, vaan kouriintuntuvaa käytännöllisyyttä. Sitä, että tuote kestää kunnolla aikaa. Se on suunnittelijan mielestä myös kaikkein tärkein ekologisuustekijä.


”Tärkein ekologisuustekijä on se, että tuote kestää kunnolla aikaa.”

“Kestävän tavaran tilalle ei tarvitse valmistaa uutta. Siksi olen todella tarkka käyttämieni materiaalien suhteen. Ei sen silti tarvitse tarkoittaa kallista. Laatu on lähinnä viitseliäisyys- ja vaivannäkökysymys. Hyvää jälkeä syntyy, kun valitaan fiksusti materiaalit ja paikat, joissa tuotetaan.”

HELNO käyttää paljon puuta, mutta kaihtaa eksoottisia puulajeja niiden eettisesti epämääräisten taustojen vuoksi. On sitä paitsi turha mennä merta edemmäs kalaan. Joka nurkalla kasvava kotoinen koivu on Norosen suosikkimateriaali monestakin syystä.


”Ekologinen, kova ja kaunis koivu on tällä hetkellä aivan aliarvostettu.”

”Se on paitsi ominaisuuksiltaan superhyvä ja kova, lisäksi hyvin kaunista. Se on myös mahdollisimman ekologinen valinta. Koivua ei tarvitse laivata mistään kaukaa. Materiaalina se on tällä hetkellä aivan aliarvostettu.”

Muita HELNOn käyttämiä puulajeja ovat mänty ja tammi. Norosta ihmetyttää eksoottisten puulaatujen kauppaaminen omiemme sijasta. Esimerkiksi pähkinäpuu on huonekalu- ja keittiökaupoilla suuressa suosiossa, vaikka koivu on sitä kestävämpi. Noronen nauttiikin, kun pystyy tekemään toisin – vähän paremmin ja paljon eettisemmin.

“Melkein kaikille eksoottisille puulajeille löytyy hyvä korvaaja kotimaisesta puusta. Esimerkiksi arveluttavan, tropiikissa kasvavan merbaumin tilalle voidaan laittaa kauniin tummapintainen savustettu tammi. Asiakasta täytyy vain auttaa näkemään arkisena pidetty materiaali uudella tavalla. Laatu ja palvelu on sitäkin.”

Seuraavaksi Norosta kiinnostaisi männyn maineen palautus. Hieno puulaji kärsii miehen mukaan Suomessa väärien käyttötapojen ja lakkavalintojen johdosta.


”Mänty kärsii Suomessa väärien käyttötapojen ja lakkavalintojen johdosta.”

“Mänty on hieno, kevyt ja tosi sitkeä puu, mutta se ei kestä kolhuja. Siksi sitä kannattaa käyttää sellaisissa esineissä, jotka eivät kaipaa erityistä kovuutta. Monilla on myös mielikuva rumista mökkikalusteista, joissa mäntypinta on kellastunut kammottavaksi. Se ei kuitenkaan ole puulajin, vaan väärän lakkavalinnan syytä. Tällä hetkellä kukaan ei myy moderneja mäntytuotteita. Haaveilen korjaavani sen puutteen.”

Parhaimmat kiksit Noronen saa sillä hetkellä, kun näkee suunnittelemansa tuotteen ensimmäistä kertaa fyysisenä esineenä. Seuraavaksi upein tunne on se, kun asiakas valitsee tuotteen omaan kotiinsa.

“Ne ovat sellaisia tunnelmia, joita ei voi saada, jos suunnittelee tuotteita vain digitaalisesti.” Norosella on liikkeessään jatkuva ihmiskoe meneillään.

“Olen asetellut puolihuolimattomasti erilaisia prototyyppejä jo tuotannossa olevien tuotteiden lomaan ja seurailen, miten asiakkaat reagoivat niihin. Jos mitään fiilistä ei synny, hautaan suunnitelmat yön pimeydessä. Mikäli jokin herättää kiinnostusta, laitan sen tuotantoon.”

suunnittelu asmo noronen helno
Keittiömallisto on nimetty kaupunginosien mukaan: Kallio, Töölö, Jätkäsaari ja Tapiola. Suunnitteluun on haettu muotokieltä ja mittasuhteita menneiltä vuosikymmenniltä sekä kullekin kaupunginosalle ominaisimmasta arkkitehtuurista.

HELNO Oy edustaa suomalaista designia raikkaalla tavalla. Liikkeessä on kaunista ja viihtyisää. Rentoudesta vastaa paras sisäänheittäjä, ikkunassa torkkuva koiravanhus Rony eli tuttavallisemmin Rontti. Norosta ei kiinnosta pönötys, eikä hän halua pumpata tuotteiden hintoihin ilmaa prestiisin luomiseksi. Häntä turhauttaa kulttuuri, jossa suomalaista designia myydään mystiikalla ja hintakuplalla.

“Monet designtalot laittavat tarkoituksella kovia hintoja tuotteille, jotta ne näyttäytyisivät kuluttajan silmissä laadukkaampina. Sitten, kun tuotteet eivät mene kaupaksi, itketään, että suomalaiset eivät arvosta designia. Se on vastenmielistä.”

suunnittelija asmo noronen helno
Vuonna 1940 perustetun perheyhtiön juuret ovat rajantakaisessa Karjalassa.

Norosta harmittaa myös se, että Suomessa hoetaan mantran lailla Suomessa valmistamisen mahdotonta kalleutta. Se on miehen mukaan myytti.

“Meillä liian monet pikkufirmat vain yksinkertaisesti valmistavat asioita typerästi. Tuotanto on tehotonta ja tavarasta tulee siksi kallista. HELNOkin tuottaa Suomessa, on Avainliput ja kaikki, mutta kustannukset pysyvät silti aisoissa, kun tuotantoketju pidetään fiksuna.”

Norosella on HELNOn tuotantoketjussa käytössään rypäs erikoistuneita sopimustehtaita, jotka tekevät tuotantoa varten niitä osia, jotka taitavat kaikkein parhaiten. Tällä konseptilla on mahdollista saada laatu ylös ja hinta alas.

“Esimerkiksi ovet tulevat tehtaalta, jossa on huipputasokas maalaamo. Ei ehkä ole ihan perinteistä, että osat haetaan eri tehtailta, mutta se on minulle vain tapa ottaa paras mahdollinen laatu irti joka käänteessä.”

Tulosta syntyy, kun yrittäjä tekee työtään intohimolla ja korkein periaattein. Norosta ajaa suunnittelijana jatkuvasti vastuullisen yrittämisen ajatus. Vaikka kuluttajat ovatkin yhä valveutuneempia hankintojensa eettisyydestä, muistuttaa Noronen miettimään, kuka oikeasti on pääkallonpaikalla valinnoissa.

“Yrityksillä on hirveästi valtaa päättää, mitä ihmiset kuluttavat. Sitä vastuuta on käytettävä oikein. Se tapahtuu helposti jo alkutuotannossa valitsemalla päivänvalon kestävät tekotavat ja materiaalit.”

03.03.2016