Suursijoittajat ovat ottaneet vastuullisuuden tosissaan. Tuhansien miljardien eurojen varallisuuksia koskevilla sijoituspäätöksillä tehdään maailmasta entistä parempi paikka – ja saadaan jopa ylituottoja.

Kesäkuun alussa vuonna 2015 sijoitusmaailma kohahti. Norjan parlamentti teki tuolloin historiallisen päätöksen myydä kansallisen eläkerahastonsa sijoitukset sellaisissa yrityksissä, joiden tuotoista yli 30 prosenttia on peräisin kivihiilestä.

Päätös koski sijoituksia noin 8,8 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Näiden sijoitusten osuus oli prosentin verran eläkerahaston kaikista sijoituksista.

Päätös oli rahaston historiassa merkkipaalu, vaikka se onkin jo pitkään historiansa varrella pyrkinyt toteuttamaan sijoituspolitiikassaan eettisiä ja yhteiskuntavastuuseen liittyviä periaatteita. Rahasto on luopunut muun muassa ase- ja tupakkateollisuuteen sekä palmuöljyn tuotantoon liittyvistä sijoituksista.

Ympäristöjärjestöt kiittelivät päätöstä. Esimerkiksi WWF Suomen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula arvioi, että ”päätös asettaa paineita muille sijoittajille – niin Norjassa kuin muualla maailmassa.”


Vastuullinen sijoittaminen on arkipäivää alan edelläkävijöille.

Norjalaisten esimerkin lisäksi ilmastonmuutos, kehittyvien maiden työntekijöiden olosuhteet, köyhyys ja syrjäytyminen ovat viime vuosina nostaneet vastuullisuuskysymykset sijoittajien asialistoille ihan uudella tavalla. Hakemalla saa hakea vaikkapa rahastoyhtiötä tai institutionaalista sijoittajaa, joka ei ottaisi vastuullisuutta vakavasti.

Esimerkiksi vastuullista sijoittamista Suomessa edistävän Finsif-yhdistyksen viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan lähes kaikilla sen jäsenillä (93 % kyselyyn vastanneista) on vastuullisen sijoittamisen strategia tai periaatteet. Finsifin jäsenkunta koostuu sijoitusalan merkittävimmistä toimijoista. Niiden yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus oli viime vuonna yli 530 miljardia euroa.

Vastuullisen sijoittamisen kehitys näkyy Suomessa esimerkiksi Finsifin jäsenmäärän kasvussa. Kun yhdistyksen perustamisvuonna 2010 jäseniä oli 18, on niitä nykyään jo lähes 70.

Vastuullisen sijoittamisen kehitys ilmenee Suomessa myös vastuullisen sijoittamisen lähestymistapojen monipuolistumisena. Selvityksen mukaan vastuullisen sijoittamisen toimikenttä on kuitenkin vielä melko hajanainen. Mukaan mahtuu niin edelläkävijöitä kuin noviisejakin. Edelläkävijät ovat jo ottaneet vastuullisen sijoittamisen osaksi jokapäiväistä toimintaa.


Vastuullinen sijoittaja on aktiivinen sijoittaja.

Mistä vastuullisessa sijoittamisessa sitten on kyse? Aihepiiriä pitkään tutkinut Hankenin professori Hanna Silvola kertoo, että vielä vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä puhuttiin eettisestä sijoittamisesta, kun nyt haetaan aiempaa laajempaa vastuullista näkökulmaa.

”Perinteinen eettinen sijoittaminen on historiallisesti ollut kapeampaa ja ehkä mustavalkoisempaa”, Silvola luonnehtii.

”Eettisen sijoittamisen pääperiaate on melko passiivinen poissulkeminen. Ei esimerkiksi sijoiteta arveluttaviin toimialoihin, kuten ase-, tupakka-, alkoholi-, uhkapeli- tai aikuisviihdeteollisuuteen.”

Vastuullisessa sijoittamisessa taas otetaan aiempaa aktiivisempi ote sijoituskohteiden valinnassa. Sijoitussalkkuun valitaan yrityksiä, jotka toimivat sijoittajan mielestä vastuullisesti tai jopa tekevät hyvää. Vastuullinen sijoittaja voi myös yrittää aktiivisesti vaikuttaa yrityksiin, jotta ne toimisivat aiempaa vastuullisemmin.

”Vastuullinen sijoittaja ei välttämättä automaattisesti sulje pois esimerkiksi alkoholiyhtiöitä. Sitä vastoin hän saattaa valita salkkuunsa alkoholiyhtiöitä, jotka noudattavat alan parhaita käytäntöjä vaikkapa ympäristöasioissa, henkilöstöpolitiikassa tai markkinoinnissa.”

Vastuullisuuden käsitteen alle mahtuu monenmoista tapaa sijoittaa passiivisesta poissulkemisesta aktiiviseen osallistumiseen. YK onkin määrittänyt vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI – Principles for Responsible Investment), joita esimerkiksi monet pankit, sijoitusrahastot ja eläkeyhtiöt ovat sitoutuneet noudattamaan.

Samasta asiasta käytetään myös lyhennettä ESG, joka tulee sanoista environment, social ja governance. Kyse on periaatteista, joiden mukaan yritykset ja sijoittajat voivat kertoa siitä, miten ne ottavat ympäristön, sosiaaliset vaikutukset ja hyvän hallintotavan huomioon toiminnassaan.

”Nämä periaatteet ovat kuitenkin aika laveita ja niiden noudattamisen ja raportoinnin käytännöt kirjavia. Aina ei ole helppoa arvioida, miten vastuullisesti yritykset loppujen lopuksi toimivat”, Silvola toteaa.


ESG-periaatteet nousivat poissulkemisen rinnalle.

Finsifin raportin mukaan suosituimmat vastuullisen sijoittamisen toteuttamistavat yhdistyksen jäsenkunnassa olivat poissulkeminen (80 %) ja ESG-periaatteiden huomioiminen sijoitustoiminnassa (78 %). Poissulkemista pidettiin tärkeänä työkaluna yhtiön maineriskin hallitsemisessa, joka oli monelle sijoitusorganisaatiolle tärkeä syy vastuullisen sijoittamisen harjoittamiseen. Toisaalta poissulkemista ei pidetty yhtä tärkeänä kuin ESG-periaatteiden huomioimista.

Iso osa kyselyyn vastanneista yrityksistä (66 %) sanoi pyrkivänsä aktiivisesti hyödyntämään omistajaoikeuksiaan vastuullisemman yritystoiminnan edistämiseksi ja sijoitustuottojen varmistamiseksi. Vajaa puolet (44 %) tekee myös teemakohtaisia, kestävään kehitykseen liittyviä sijoituksia.

Toimialansa parhaita vastuullisuuskäytäntöjä noudattaviin yrityksiin sijoittaa vajaa puolet (41 %) yrityksistä. Vaikuttavuussijoittamista harjoittaa vajaa kolmannes yrityksistä (31 %). Vaikuttavuussijoittamisen tavoitteena on – sijoitustuottojen lisäksi – saada aikaan mitattavia muutoksia esimerkiksi yhteiskunnallisiin tai ympäristöön liittyvissä asioissa.


Vastuullisella sijoittamisella on saatu ylituottoja.

Vastuullinen sijoittaminen on eettisistä päämääristään huolimatta kuitenkin yhä edelleen sijoittamista. Jo pitkään vallinneen käsityksen mukaan vastuullisesta sijoittamisesta saatavat tuotot eivät poikkea juuri muusta sijoittamisesta saaduista tuotoista.

”Tässä suhteessa johtopäätökset ovat muuttuneet”, Hankenin Hanna Silvola kertoo.”Esimerkiksi ESG-arvioinneissa hyvin pärjänneisiin yrityksiin sijoittamisella on saatu jopa ylituottoja.”

Taustalla on järkeenkäypä logiikka. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan vastuullisesti toimivien yritysten tuotteista ja palveluista korkeampia hintoja.

”Vastuullisuus näkyy myös kustannuspuolella. Esimerkiksi ympäristöystävällisesti toimivat yritykset voivat säästää polttoaine- ja energiakuluissaan”, Hanna Silvola toteaa.

”Vastuullisesti toimivat yritykset saavat usein myös lainarahaa helpommin ja edullisimmin kustannuksin kuin vähemmän vastuulliset yritykset.”

Miten vastuullinen sijoittaja sitten toimii käytännössä? Otetaan esimerkiksi työeläkeyhtiö Elo. Yhtiön sijoitusvarallisuus oli alkusyksystä noin 23,7 miljardia euroa.

”Meillä vastuullisuusajattelu lähtee perustehtävästämme, eli siitä, että huolehdimme eläkevaroista pitkällä tähtäimellä”, kertoo Elossa vastuullisesta sijoittamisesta vastaava päällikkö Kirsi Keskitalo.

”Vastuullinen sijoittaminen käy käsi kädessä tämän perustehtävän kanssa. Vastuullisilla toimintatavoilla voidaan saavuttaa parempia sijoitustuottoja ja hallinnoida samalla sijoituksiin liittyviä riskejä. Kun huomioimme sijoituskohteiden toiminnan monipuolisesti, huolehdimme samalla myös eläkevaroista.”

Elo onkin sisällyttänyt vastuullisen ajattelun kokonaisvaltaisesti kaikkeen sijoitustoimintaansa. Eläkeyhtiöllä on vastuullisen sijoittamisen periaatteet, omistajaohjauksen periaatteet sekä erillinen sijoitustoiminnan ilmastostrategia. Esimerkiksi salkunhoitajat arvioivat aina sijoituspäätöksiään sekä taloudellisten tuottojen että vastuullisuuden näkökulmasta.

”ESG-tekijöitä huomioidaan luonnollisesti eri painotuksilla riippuen siitä, mistä omaisuusluokasta on kyse. Kiinteistösijoituksissa painotetaan energiatehokkuutta ja ympäristövaikutuksia, valtioiden joukkolainoissa kunkin maan korruptiotilannetta ja osake- ja yrityslainasijoituksissa kullekin toimialalle oleellisia ESG-tekijöitä”, Keskitalo kertoo.


Suursijoittajat patistavat päättäjiä toimimaan.

Elossa kehitetään vastuullista sijoittamista aktiivisesti, ja Elo on mukana laajasti vaikuttamassa sekä yrityksiin että poliittisiin päättäjiin kestävän kehityksen edistämiseksi. Elolla on työeläkevakuuttajana hoidettavanaan merkittävä sijoitusvarallisuus ja yhtiön vaikutuskeinot ovat moninaiset.

”Keskustelemme esimerkiksi suomalaisten yritysten kanssa suoraan vastuullisuusnäkökulmista ja yritysten asemoitumisesta kestävän kehityksen kannalta”, Keskitalo sanoo.

”Toisaalta liityimme myös vuosi sitten ensimmäisenä suomalaisena sijoittajana jäseneksi eurooppalaiseen IIGCC:hen, joka on institutionaalisten sijoittajien yhteistyöverkosto. Sen tavoitteena on kannustaa poliittisia päättäjiä, sijoittajia ja yrityksiä huomioimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet. Verkostossa on yli 160 jäsentä, joiden yhteenlaskettu sijoitusomaisuus on yli 2 100 miljardia euroa.”

Elon sijoitussalkun nimellistuotto viimeksi kuluneilta kymmeneltä vuodelta on keskimäärin 5,8 prosenttia vuodessa. Kirsi Keskitalon mukaan nykytilanteessa on mahdotonta arvioida sitä, miten suuri osuus tuotoista voidaan laittaa vastuullisen sijoittamisen ansioksi.

”Vastuullisuus on osa kaikkea toimintaa, joten sitä on mahdotonta eriyttää omaksi eräkseen”, hän toteaa.

”Akateemisten tutkimustulosten mukaan vastuullisesta sijoittamisesta voidaan saada jopa ylituottoja. Samalla on myös todettu, että vastuullisuuden huomioonottamisesta ei ainakaan tuottomielessä koidu haittoja.”

Kaiken kaikkiaan Keskitalo kannustaa Elon kokemusten pohjalta sijoittajia ottamaan vastuullisuuden vakavasti.

”Aktiivinen vaikuttaminen sijoituskohteisiin osana vastuullista sijoittamista lisääntyy maailmalla kovaa vauhtia. Haluaisin kannustaa kaikkia sijoittajia vaikuttamaan yksin tai yhdessä muiden sijoittajien kanssa kestävän kehityksen puolesta tarjolla olevia keinoja hyödyntäen.”

Vastuullisuus on erottamaton osa sijoitustoimintaa

Vastuullisuusasioista on tullut yhä merkityksellisempiä tekijöitä monen yrityksen menestyksessä ja arvon määräytymisessä. ”Haluamme tuntea yritykset entistä paremmin ja perustaa sijoituspäätöksemme mahdollisimman kattavalle ja relevantille informaatiolle”, toteaa FIMissä vastuullisesta sijoittamisesta vastaava Mika Leskinen.

”FIMin sijoitustoiminnassa toteutetaan vastuullisen sijoittamisen strategioita kattavasti. ESG-asioiden huomioiminen sijoituspäätöksissä, yritysten toiminnan seuranta esimerkiksi lapsityövoiman ja korruption suhteen, vaikuttaminen, poissulkeminen ja vaikuttavuussijoittaminen ovat strategioita, jotka ovat osa sijoitustoimintaamme.

Meitä kiinnostaa vastuullisuuden näkökulmasta muun muassa se, miten yrityksen toiminta vaikuttaa sidosryhmiin, ympäristöön ja työntekijöihin sekä se, mitä ja miten yritys tuottaa – eli ovatko yrityksen tuotteet osa ongelmaa vai osa ratkaisua vaikkapa ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Myös laajempi analyysi yrityksen aseman muutoksesta toimintaympäristön muuttuessa ilmastonmuutosta torjuvan lainsäädännön ja muuttuvan kulutuskäyttäytymisen johdosta on merkityksellistä, koska yrityksen valitsema strategia ja sen toteuttamisen onnistuminen vaikuttaa yrityksen taloudelliseen menestykseen.

Sijoituskohteisiin vaikuttaminen on tärkeää ja omistaminen antaa tähän hyvän mahdollisuuden. Olemme muun muassa mukana Climate Action 100+ -aloitteessa, jossa laaja kansainvälinen sijoittajajoukko vaikuttaa 161 yritykseen, jotka ovat avainasemassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsemisessä.”

Mika Leskinen toimii FIMissä vastuullisen sijoittamisen johtajana.

30.11.2018