Kun naisten osuus työmarkkinoilla ja etenkin STEM-aloilla lisääntyy, bruttokansantuote kasvaa, työllisyys paranee ja ero miesten ja naisten eläkekertymässä kapenee. Esteenä ovat työmarkkinoiden jakautuminen, perhevapaajärjestelmä ja ennakkoluulot.

Naisten kannattaa käydä töissä, naisten kannattaa käydä kokopäivätöissä ja naisten kannattaa erityisesti käydä töissä myös muilla kuin naisvaltaisilla aloilla. Siinä yksinkertaistettuna tehokas lääke EU-maiden talouskasvuun.

”Teimme pari vuotta sitten tutkimuksen, jossa taloustieteilijät laskivat, mitä tapahtuisi, jos naisten osuus STEM-aloilla eli luonnontieteissä ja teknologiassa kasvaisi. Jos osuus kasvaisi kymmenen prosenttia, meillä olisi EU:ssa vuonna 2050 yli kymmenen miljoonaa uutta työpaikkaa ja 3,5 prosenttiyksikköä parempi työllisyysaste”, sanoo Mira Banerjee, Euroopan tasa-arvoinstituutti Eigen viestintäpäällikkö.

Bruttokansantuote kasvaisi lisäksi tässä visiossa kymmenisen prosenttia. Luvut ovat vaikuttavia, ja se on tarkoituskin. Juhlapuheiden sijaan tutkitut numerofaktat on nyt se väline, jolla tasa-arvon tärkeydestä halutaan EU:ssa muistuttaa.


Jopa viidennes Pohjoismaiden talouskasvusta 50 viime vuoden aikana on naisten työssäkäynnin ansiota.

Tasa-arvon tärkeyttä halutaan nostaa esiin, sillä viime vuosina tasa-arvo on uhannut liukua kokonaan syrjään poliittiselta agendalta. Kun taloudelliset ajat ovat hankalat, tasa-arvoasiat sysätään helposti sivuun. Niistähän tulee turhia kustannuksia, joihin ei ole varaa.

Talouden ja tasa-arvon suhde on kuitenkin tuoreiden tutkimusten mukaan paljon monimutkaisempaa.

Kun taloudellisesti tiukat ajat vaativat säästöjen lisäksi investointeja, myös tasa-arvoon satsaaminen kannattaa. OECD:n keväällä julkaistu raportti esittää, että jopa viidennes Pohjoismaiden talouskasvusta 50 viime vuoden aikana on pelkästään naisten työssäkäynnin ansiota.

”Tasa-arvosta usein ajatellaan vain, että sen edistäminen maksaa. Tosi lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna siitä tietysti onkin kustannuksia, mutta kun perspektiivi laitetaan pidemmälle, tasa-arvoon satsaaminen on investointi. Mutta on aika uusi ajatus tarkastella taloutta ja tasa-arvoa yhdessä tässä mielessä”, sanoo tutkija Anna Elomäki.

Elomäki on yksi Tasa-arvovaje-hankkeen perustajatutkijoista. Hankkeessa on muun muassa selvitetty, miten nykyisen hallituksen toimet ovat vaikuttaneet eri tavalla miehiin ja naisiin ja miten budjettia voi laatia sukupuolitietoisesti.

Syyskuussa julkistettu Tasa-arvoa talousarvioon -selvitys osoitti, että hallituksen päätökset ovat suosineet miehiä laskennallisesti hieman enemmän: miehet ovat hyötyneet talouspolitiikasta keskimäärin naisia enemmän ja useammin. Naiset ovat puolestaan hävinneet suhteessa suuremman osan käytettävissä olevista tuloistaan.

”Talouspolitiikalla voidaan edistää tai vesittää tasa-arvoa, ja tehokkaassa talouspolitiikassa otetaan sukupuolinäkökulma huomioon”, Elomäki sanoo.

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Suomessa perhevapaauudistus saatiin vihdoin hallituksen työpöydälle, kun siitä ryhdyttiin puhumaan nimenomaan työllistymisen näkökulmasta. Uudistus jäi lopulta tältä hallitukselta tekemättä, mutta ainakin sitä valmisteltiin ja siitä keskusteltiin.

Perhevapaauudistus on yksi niistä toimista, joilla Suomessa saataisiin naisten työmarkkina-asemaa kohennettua ja sitä kautta myös talouteen potkua.


Kotihoidontuki on yksi iso syy siihen, miksi naisten palkat ja eläkkeet jäävät miehiä pienemmiksi.

Suomessa naiset ovat muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen pitkään kotona hoitamassa lapsia kesken työuran. Siihen meillä kannustaa kotihoidontuki, jota maksetaan siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta.

Talous- ja yhteiskuntatieteilijät ovat lähes yksimielisiä siitä, että kotihoidontuki on yksi iso syy siihen, miksi naisten palkat ja eläkkeet jäävät edelleen merkittävästi miesten vastaavia pienemmiksi ja miksi naisten uralla eteneminen ja työllistyminen ylipäätään on hankalampaa. Perhevapaauudistuksen ideana on lyhentää naisten kotonaoloa sekä jakamalla vanhempainvapaata enemmän isille että leikkaamalla kotihoidontuen kestoa.

Taustalla on ajatus myös siitä, että lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta niin paljon, että suurempi joukko pitäisi saada sen piiriin. Suomi on tässä vähän jäljessä EU:n tavoitteista.

”EU:n tavoite on, että 90 prosenttia kolmevuotiaista alle kouluikäisiin olisi varhaiskasvatuksen piirissä, ja Suomessa luku on 83 prosenttia”, Euroopan tasa-arvoinstituutin viestintäpäällikkö Mira Banerjee sanoo.


Tytöt alkavat uskoa jo varhain, että he ovat luonnontieteissä poikia huonompia. Tutkimusten mukaan näin ei ole.

Vaikka Suomi onkin monessa suhteessa tasa-arvon mallimaa, meillä on toinenkin tasa-arvotulppa, jonka hoitaminen vaikuttaisi talouteen myönteisesti. Työmarkkinat ovat meillä poikkeuksellisen segregoituneet eli ammatit ovat jakautuneet sukupuolten mukaan.

Vain kymmenisen prosenttia työikäisistä työskentelee niin sanotuissa tasa-ammateissa, joissa on suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia. EU:ssa vain kolmessa maassa, Virossa, Slovakiassa ja Lativiassa, ammattijako on rajumpi. Tieto on työ- ja elinkeinoministeriöstä vuodelta 2013.

Se on ongelma kahdesta syystä. Naisvaltaiset ammatit, joita on erityisesti hoito-, opetus- ja palvelualoilla, ovat heikommin palkattuja kuin muut alat. Toiseksi, ihmisten osaamista ei saada tarpeeksi tehokkaasti käyttöön, kun sukupuoli määrittää ammatinvalinnan.

Tutkimusten mukaan luonnontieteiden osaamisessa ei ole sukupuolten välisiä eroja, mutta jo melko varhaisessa vaiheessa tytöt alkavat uskoa, että he ovat niissä huonompia kuin pojat. Tästä on kyse myös EU:n innostuksessa saada enemmän naisia luonnontieteen ja teknologian aloille, jotka myös kärsivät kovasta työvoimapulasta.

Kun tytöt innostuisivat opiskelemaan tekniikkaa, lyötäisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: parannettaisiin työmarkkinoiden tasa-arvoa ja saataisiin vähennettyä työvoimapulaa. Tai itse asiassa kolme kärpästä, sillä Sukupuolten tasa-arvon taloudelliset hyödyt EU:ssa -tutkimuksen mukaan työllisyysaste voisi nousta jopa 80 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Se edellyttäisi, että ero naisten ja miesten työllisyysasteessa kuroutuisi umpeen.

Toistaiseksi näyttää siltä, ettei sukupuoli ammatinvalinnan perusteena ole ihan äkkiä unohtumassa. Parin vuoden takaisen Nuorisobarometrin mukaan nuoret suuntautuvat yhä enemmän perinteisille miesten ja naisten aloille. Asenteet, tavat ja tottumukset istuvat tiukassa. Niiden muuttamiseksi tarvittaisiin lisää sukupuolisensitiivistä kasvatusta ja tietoista kannustusta poiketa kaavamaisista normeista, joita nyt on opittu tunnistamaan.

Pelkästään ohjaamalla tyttöjä teknisille aloille ei poisteta työmarkkinoiden rakenteissa piileviä tasa-arvon esteitä.

Tutkija Anna Elomäki muistuttaa myös, että työn tuottavuutta pitäisi laskea ja arvottaa eri tavalla kuin nykyään tehdään. Meidän tulisi siis laajentaa tapaa ajatella työn tuottavuutta ja arvoa myös muuna kuin käytetyn ajan suhteena euroihin.

”Valtavirtataloustiede ei ole ihan niin sukupuolineutraalia kuin ajatellaan. Kun esimerkiksi naisten palkatonta hoivatyötä ei lasketa yhteiskunnassa talouteen kuuluvaksi asiaksi, se jää näkymättömiin. Silloin ei myöskään oteta huomioon, millaista lisäkuormitusta sinne tulee, kun heikennetään julkisia palveluita.”


Naiset hoitavat lapsiaan ja vanhempiaan ja mahdollistavat samalla miehille pidemmät työpäivät.

Naisten koulutusaste on noussut, mutta naisvaltaisilla aloilla palkkaus ei ole tullut perässä vastaamaan työn vaativuutta. Se johtuu Suomessa osittain siitä, että iso osa naisten töistä on julkisella sektorilla. Kuntien ja valtioiden työntekijöistä noin 80 prosenttia on naisia. Julkisen sektorin palkkojen nostaminen ei ole viime vuosina ollut poliittista intoa. Tosin sama hoiva-alojen palkkaongelma on olemassa myös yksityisellä puolella.

Tasa-arvotekojen merkityksen taloudelle näkee parhaiten, kun katsoo ajassa taaksepäin. Suomessa luovuttiin 1960-luvulla naisten ja miesten erillisistä palkkataulukoista, ja vuoteen 1985 mennessä naisten palkka oli jo 79,5 prosenttia miesten palkasta. Se oli iso ja nopea parannus siitä, että 1900-luvun alkupuolelle naisille ei edes saanut maksaa samaa palkkaa kuin miehille, vaan esimerkiksi teollisuudessa naisen palkka oli noin 60 prosenttia miehen palkasta.

Tällä hetkellä kuuluisa naisen euro on Suomessa noin 83 senttiä. Nykyistä palkkaeroa selittävät suurelta osalta naisten huonommin palkatut ammatit. Niihin taas on syynä se, että kun palkkataulukot 1960-luvulla tehtiin, naisten tekemät työt laitettiin palkkataulukkojen alaosaan ja miesten työt korkeammalle. Kun jo valmiiksi oltiin kuopassa, sieltä nouseminen on hidasta.

Naiset myös tekevät Suomessa paljon osa-aikatyötä ja lyhennettyä työaikaa. Se johtuu hoivavastuusta eli siitä, että naiset hoitavat lapsiaan ja vanhempiaan ja mahdollistavat samalla miehille pidemmät työpäivät.

”Kun sanotaan, että naiset tekevät vähemmän työtunteja, siitä voi saada sellaisen kuvan, että naiset siellä kotona lekottelevat, kun miehet painavat töissä. Sehän ei pidä paikkaansa”, Elomäki sanoo.


Talouskasvu on edistänyt tasa-arvoa viime vuosina kaikkein köyhimmissä maissa.

Vaikka aina ei uskoisi, maailma muuttuu kuitenkin koko ajan paremmaksi paikaksi. Talouskasvu on edistänyt tasa-arvoa viime vuosina kaikkein köyhimmissä maissa, vaikka tekemistä vielä onkin.

Maailman työvoimasta 40 prosenttia on naisia, ja maailman hallituksissa on tällä hetkellä naisia enemmän kuin koskaan aiemmin. Yhteiskunnan tulevaisuus näyttää hyvältä silloin, kun peruskoulussa aloittaa yhtä paljon tyttöjä ja poikia.

Maailman mittakaavassa tasa-arvon edistämisestä hyötyvät taloudellisesti eniten sellaiset maat, joissa tasa-arvo on tällä hetkellä huonolla tolalla.

Kansainvälisen valuuttarahaston muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa arvioitiin, että Yhdysvalloissa bruttokansantuote kasvaisi viisi prosenttia, jos naiset osallistuisivat enemmän työelämään. Japanissa kasvu olisi 9 prosenttia, Arabiemiraateissa 12 prosenttia ja Egyptissä 34 prosenttia.

Maailmanpankin vuonna 2011 julkaiseman raportin mukaan työn tuottavuus voisi joissakin maissa nousta jopa 25 prosenttia, jos naisten esteet työskennellä joillakin tietyillä aloilla poistettaisiin. Jos naiset saisivat näissä maissa päättää enemmän omista ja kotitaloutensa varoista, he käyttäisivät rahat enemmän lapsia hyödyttävällä tavalla.

Jos naiset saisivat yhdenvertaiset mahdollisuudet omistaa maata ja pääsisivät kouluun kehittyvissä maissa, maataloustuotanto kasvaisi neljä prosenttia. Maailman mittakaavassa tasa-arvoisen naisen perhe on keskimääräistä pienempi, terveempi ja koulutetumpi. Tämä kaikki edistää yhteiskunnan kehitystä, myös talouden näkökulmasta.

Hertta Alava

Tyttöjen koulutus avain talouskasvuun

Etenkin kehittyvissä maissa naisten osallistuminen työelämään vauhdittaa taloutta. ”Naisten työssäkäynti vaikuttaa positiivisesti perheen käytettävissä oleviin tuloihin ja mahdollistaa keskiluokkaistumisen”, kertoo kehittyville markkinoille sijoittavien FIM Frontier ja FIM Sahara Sijoitusrahastojen rahastonhoitajana toimiva Hertta Alava.

”Koulutetut ja työssäkäyvät naiset saavat tunnetusti vähemmän lapsia kuin kouluttamattomat. Väestönkasvun hillintä olisi tärkeää etenkin köyhimmissä Afrikan ja Aasian maissa, jotta BKT per asukas kasvaisi ja ihmiset vaurastuisivat.

Naisten työssäkäynti vaikuttaa positiivisesti perheen käytettävissä oleviin tuloihin ja mahdollistaa keskiluokkaistumisen. Laajamittainen keskiluokkaistuminen muuttaa talouden rakennetta kulutus- ja palvelukeskeisemmäksi. Talouskasvu on tällöin tasapainoisempaa kuin maassa, joka on riippuvainen syklisestä raaka-aineiden viennistä.

Kehittyvien maiden kesken tasa-arvon toteutumisessa on suuria eroja. Toisissa maissa tytöt pääsevät hädin tuskin kouluun ja toisissa naisia näkee jopa suurimpien yritysten johdossa. Kiinassa naisten osuus senior-tason työpaikoista on 21 prosenttia, kun se on USA:ssa 20 prosenttia. Muun muassa Intiassa ja Keniassa on lainsäädännössä asetettu kiintiöpaikat naisille yritysten hallituksiin.

On ilahduttavaa, että jopa Saudi-Arabiassa tasa-arvo on mennyt eteenpäin. Korkeakoulujen perustaminen omaan maahan on avannut ovet myös tytöille, joiden lähettäminen ulkomaille opiskelemaan olisi vaikea päätös.

Viime vuosina Saudi-naiset ovat korvanneet aasialaisia vierastyöläisiä esimerkiksi palvelusektorilla. Tällä on positiivinen vaikutus myös valuuttavarannon kannalta, kun palkkarahat jäävät kotimaahan eikä niitä lähetetä Aasiaan. Työnantajien kokemukset Saudi-naisista työntekijöinä ovat olleet hyviä. Naistyöntekijöiden vaihtuvuus on pienempi, mikä on nostanut tuottavuutta. Äskettäin naiset saivat oikeuden ajaa autoa. Tämä tulee helpottamaan naisten työssäkäyntiä selvästi, koska julkista liikennettä ei käytännössä ole.

Työssäkäynti avaa naisille myös mahdollisuuden nostaa lainaa investointeja varten. Oli sitten kysymys mikrolainoista yritystoimintaa varten tai asuntolainoista, tällä on positiivinen vaikutus talouden investointiasteeseen kerrannaisvaikutuksineen. Pankit lainaavat mielellään naisille, sillä naiset ovat lainanlyhentäjinä miehiä tunnollisempia ja siten vähäriskisempiä asiakkaita.”

Hertta Alava on FIM Frontier ja FIM Sahara -rahastojen päävastuullinen rahastonhoitaja.

08.11.2018

När andelen kvinnor på arbetsmarknaden ökar, i synnerhet inom STEM-branscherna, leder det till högre bruttonationalprodukt, förbättrad sysselsättning och mindre skillnader i intjänad pension mellan män och kvinnor. Hinder på vägen utgör arbetsmarknadens uppdelning, systemet med familjeledighet och fördomar.

Det lönar sig för kvinnor att arbeta, att arbeta heltid och i synnerhet att arbeta inom andra branscher än de kvinnodominerade. Detta är en effektiv medicin i förenklad form som främjar EU-ländernas ekonomiska tillväxt.

”För ett par år sedan genomförde vi en undersökning där ekonomer räknade ut vad som skulle hända om kvinnornas andel inom STEM-branscherna, dvs. naturvetenskaper och teknik, ökade. Om deras andel ökade med tio procent, skulle vi inom EU ha över tio miljoner nya arbetsplatser och en sysselsättningsgrad som förbättrats med 3,5 procentenheter år 2050”, säger Mira Banerjee, kommunikationschef på Europeiska jämställdhetsinstitutet EIGE.

I denna vision skulle dessutom bruttonationalprodukten växa med ca tio procent. Siffrorna är imponerande, och det är också meningen. Istället för festtal är forskningsbaserade numerära fakta nu det redskap som EU använder för att påminna om den viktiga jämställdheten.


Upp till en femtedel av de nordiska ländernas ekonomiska tillväxt under de 50 senaste åren beror på att kvinnorna arbetar.

Jämställdhetens betydelse behöver lyftas fram eftersom jämställdheten under de senaste åren hotat försvinna helt från den politiska agendan. När de ekonomiska tiderna är svåra, skjuts jämställdhetsärendena lätt åt sidan. De ger ju bara upphov till extra kostnader som ingen har råd med.

Förhållandet mellan ekonomi och jämställdhet är ändå betydligt mer komplicerat enligt färska undersökningar.

De kärva ekonomiska tiderna kräver både inbesparingar och investeringar, men det lönar sig också att satsa på jämställdhet. OECD:s rapport från i våras visar att upp till en femtedel av de nordiska ländernas ekonomiska tillväxt under de 50 senaste åren enbart beror på att kvinnorna arbetar.

”Man tänker ofta bara att det kostar att främja jämställdheten. På kort sikt uppstår naturligtvis kostnader, men i ett längre perspektiv är det en investering. Men att granska ekonomin och jämställdheten tillsammans i detta avseende är en ganska ny tanke”, säger forskare Anna Elomäki.

Elomäki är en av forskarna som grundat projektet Tasa-arvovaje (jämställdhetsgapet). I projektet har man bland annat undersökt hur den nuvarande regeringens åtgärder har påverkat män och kvinnor på olika sätt och hur budgeten kan uppgöras mera könsmedvetet.

Utredningen Tasa-arvoa talousarvioon (Jämställdhet i budgeten) visade att regeringens beslut beräknas ha gynnat män en aning mer: männen har i medeltal gynnats mer och oftare av den ekonomiska politiken. Kvinnorna har förlorat en relativt större andel av inkomsterna de har till sitt förfogande.

”Via den ekonomiska politiken kan man främja eller urvattna jämställdheten, och i en effektiv ekonomisk politik beaktar man könsperspektivet”, säger Elomäki.

Det betyder exempelvis att familjeledighetsreformen i Finland äntligen blev aktuell för regeringen, när man uttryckligen började diskutera den ur ett sysselsättningsperspektiv. Reformen genomfördes slutligen inte av denna regering, men man beredde och diskuterade den åtminstone.

Familjeledighetsreformen är en av de åtgärder som i Finland skulle förbättra kvinnornas ställning på arbetsmarknaden och därigenom också stimulera ekonomin.


Hemvårdsstödet är en stor orsak till att kvinnornas löner och pensioner är lägre än männens.

I Finland stannar kvinnorna ovanligt länge hemma med barnen mitt i karriären om man jämför med resten av Norden. Den sporrande faktorn är hemvårdsstödet, som utbetalas tills barnet fyller tre år.

Ekonomer och samhällsvetare är nästan fullständigt eniga om att hemvårdsstödet är en stor orsak till att kvinnornas löner och pensioner fortfarande är avsevärt lägre än männens och att det över huvud taget är svårare för kvinnor att avancera i karriären och finna arbete. Idén med familjeledighetsreformen är att förkorta kvinnornas tid hemma genom att både ge en större del av föräldraledigheten till papporna och minska utbetalningstiden för hemvårdsstödet.

I bakgrunden finns också tanken att barnen drar så stor nytta av småbarnspedagogiken att fler barn borde få ta del av den. Finland ligger lite efter EU:s målsättningar i detta avseende.

”EU:s målsättning är att 90 procent av barnen mellan tre år och skolåldern skulle ta del av småbarnspedagogiken, och i Finland är andelen 83 procent”, säger kommunikationschefen för Europeiska jämställdhetsinstitutet Mira Banerjee.


Flickorna börjar redan tidigt tro att de är sämre än pojkarna i naturvetenskaper. Enligt undersökningar är det inte alls så.

Trots att Finland i många avseenden är ett mönsterland för jämställdhet, har vi även en annan flaskhals att lösa inom jämställdheten som skulle ha en positiv inverkan på ekonomin. Arbetsmarknaden är exceptionellt segregerad hos oss, dvs. yrkena är fördelade enligt kön.

Endast omkring tio procent av den arbetsföra befolkningen arbetar inom yrken som har en relativt jämn fördelning mellan kvinnor och män. Inom EU är det bara tre länder, Estland, Slovakien och Lettland, som har en mer segregerad yrkesfördelning. Informationen härstammar från Arbets- och näringsministeriet 2013.

Detta är ett problem pga. två orsaker. Kvinnodominerade yrken, som finns speciellt inom vård-, undervisnings- och servicebranschen, har sämre löner än övriga branscher. För det andra kan man inte utnyttja människors kompetens tillräckligt effektivt, då könet avgör yrkesvalet.

Undersökningar visar att det inte finns några skillnader i naturvetenskapliga kunskaper mellan könen, men flickorna börjar i ett tidigt skede tro att de är sämre än pojkarna i naturvetenskap. Detta försöker EU råda bot på genom att uppmuntra fler kvinnor att söka sig till naturvetenskapliga och tekniska branscher, som också lider av svår brist på arbetskraft.

Om flickorna blir intresserade av att studera teknik slår man två flugor i en smäll: jämställdheten på arbetsmarknaden förbättras och bristen på arbetskraft minskar. Eller egentligen tre flugor, eftersom undersökningen Sukupuolten tasa-arvon taloudelliset hyödyt EU:ssa (Den ekonomiska nyttan av jämställdhet mellan könen i EU) visar att sysselsättningsgraden skulle kunna öka ända upp till 80 procent på några årtionden. Detta skulle förutsätta att skillnaden i kvinnornas och männens sysselsättningsgrad försvann.

Tills vidare verkar det dröja länge att komma ifrån könet som en bas för yrkesvalet. Enligt Ungdomsbarometern för två år sedan siktar de unga alltmer på traditionella mans- och kvinnobranscher. Attityder, traditioner och vanor sitter djupt. För att ändra på dem behövs en mer könssensitiv uppfostran och en medveten uppmuntran att avvika från de traditionella normerna, som man nu lärt sig identifiera.

Det räcker inte med att styra flickor till de tekniska branscherna för att råda bot på de dolda jämställdhetshindren i arbetsmarknadens struktur.

Forskare Anna Elomäki påminner också om att arbetets produktivitet borde mätas och värderas på ett annat sätt än man gör idag. Vi borde alltså utvidga vårt sätt att betrakta arbetets produktivitet och värde även i annan form än använd tid i relation till euro.

”Mainstream-ekonomin är inte riktigt så könsneutral som man tror. Då exempelvis kvinnors oavlönade vårdarbete hemma inte räknas som en del av samhällets ekonomi, blir det osynligt. Då beaktar man inte heller vilken tilläggsbelastning som uppstår på den fronten om den offentliga servicen försämras.”


Kvinnorna sköter sina barn och föräldrar och gör det samtidigt möjligt för männen att jobba längre dagar.

Kvinnornas utbildningsnivå har stigit, men i de kvinnodominerade branscherna har lönerna inte ökat på motsvarande sätt för att motsvara arbetets kravnivå. Detta beror i Finland delvis på att en stor del av kvinnornas arbete finns inom den offentliga sektorn. Omkring 80 procent av alla kommunalt och statligt anställda är kvinnor. Under de senaste åren har det inte funnits någon politisk vilja att höja lönerna i den offentliga sektorn. Å andra sidan finns vårdbranschens löneproblem även inom den privata sektorn.

Jämställdhetsåtgärdernas betydelse för ekonomin syns bäst om man ser bakåt i tiden. I Finland övergav man på 1960-talet de separata lönetabellerna för kvinnor och män, och år 1985 motsvarade kvinnornas lön redan 79,5 procent av männens. Det var en stor och snabb förbättring i jämförelse med att man i början av 1900-talet inte ens fick betala kvinnorna samma lön som männen. Inom industrin t.ex. var kvinnornas lön omkring 60 procent av männens.

Idag motsvarar den berömda kvinnans euro ca 83 cent i Finland. Den nuvarande löneskillnaden kan långt förklaras med de sämre betalda kvinnoyrkena. Orsaken till detta är att när lönetabellerna uppgjordes på 1960-talet så placerades arbeten som utförs av kvinnor i tabellens nedre del medan männens arbete placerades högre upp. När man redan befinner sig i en grop tar det längre tid att ta sig upp därifrån.

I Finland utför kvinnorna också mycket deltidsarbete och har förkortad arbetstid. Det beror på vårdansvaret, dvs. att kvinnorna sköter sina barn och föräldrar och samtidigt gör det möjligt för männen att jobba längre dagar.

”När man säger att kvinnorna utför färre arbetstimmar, får man lätt en bild av att kvinnorna latar sig därhemma medan männen strävar på jobbet. Det här stämmer ju inte”, säger Elomäki.


Den ekonomiska tillväxten har gynnat jämställdheten i de allra fattigaste länderna under de senaste åren.

Trots att det inte alltid ser så ut, förändras världen mot det bättre hela tiden. Den ekonomiska tillväxten har gynnat jämställdheten i de allra fattigaste länderna under de senaste åren, men mycket arbete återstår fortfarande.

Världens arbetskraft består till 40 procent av kvinnor, och i världens regeringar sitter det just nu fler kvinnor än någonsin tidigare. Samhällets framtid ser bra ut, när lika många flickor och pojkar inleder grundskolan.

I global skala drar länder där det är dåligt ställt med jämställdheten den största ekonomiska nyttan av att främja jämställdheten.

I internationella valutafondens undersökning för några år sedan bedömde man att USA:s bruttonationalprodukt skulle öka med fem procent, om kvinnorna deltog mer i arbetslivet. I Japan skulle motsvarande ökning vara 9 procent, i Arabemiraten 12 procent och i Egypten 34 procent.

Enligt Världsbankens rapport som publicerades 2011 kunde arbetets produktivitet i vissa länder öka med upp till 25 procent om hindren för kvinnor att jobba inom vissa branscher röjdes undan. Om kvinnorna i dessa länder fick större bestämmanderätt över sina egna och hushållets tillgångar, skulle de använda pengarna på ett sätt som bättre gynnade barnen.

Om kvinnorna fick lika rätt att äga jord och fick gå i skola i utvecklingsländerna, skulle jordbruksproduktionen öka med fyra procent. I en global skala är den jämställda kvinnans familj mindre, friskare och mer utbildad. Allt detta främjar samhällets utveckling, också ur ett ekonomiskt perspektiv.

Hertta Alava

Flickornas utbildning är nyckeln till ekonomisk tillväxt

Framför allt i utvecklingsländerna stimuleras ekonomin av att kvinnorna deltar i arbetslivet. ”Att kvinnorna jobbar har en positiv inverkan på de inkomster som står till familjens förfogande och möjliggör en utveckling av medelklassen”, säger Hertta Alava, fondförvaltare för FIM Frontier och FIM Sahara Sijoitusrahastot som investerar i utvecklingsmarknader.

”Utbildade kvinnor som arbetar får som bekant färre barn än de som saknar utbildning. Att stävja befolkningstillväxten ät viktigt framförallt i de fattigaste länderna i Afrika och Asien, för att BNP per invånare ska öka och människorna bli rikare.

Att kvinnorna jobbar har en positiv inverkan på de inkomster som står till familjens förfogande och möjliggör en utveckling av medelklassen. En omfattande utveckling av medelklassen förändrar den ekonomiska strukturen så att den fokuserar mer på konsumtion och tjänster. Den ekonomiska tillväxten är då mer balanserad än i ett land som är beroende av cyklisk råvaruexport.

Det finns stora skillnader i hur jämställdheten förverkligas i utvecklingsländerna. I en del länder får flickorna knappt gå i skolan och i andra länder kan kvinnor till och med sitta i de största företagens ledning. I Kina är kvinnornas andel av arbete på högre nivå 21 procent, medan den i USA är 20 procent. Bland annat i Indien och i Kenya har man genom lagstiftning fastställt kvotplatser för kvinnor i företagens styrelser.

Det är glädjande att jämställdheten gått framåt till och med i Saudiarabien. Nygrundade inhemska högskolor har öppnat dörren för studier också för flickorna, som i annat fall sällan får möjlighet att resa utomlands för att studera.

Under de senaste åren har saudiska kvinnor ersatt asiatiska gästarbetare bland annat inom servicesektorn. Detta har en positiv effekt även på valutareserven, eftersom löneinkomsterna stannar i hemlandet och inte skickas till Asien. Arbetsgivarnas erfarenheter av de saudiska kvinnorna som arbetstagare är goda. Personalomsättningen bland kvinnliga anställda är lägre, vilket höjer produktiviteten. Nyligen fick kvinnorna även rätt att köra bil. Detta underlättar kvinnornas arbete betydligt, eftersom det i praktiken inte finns någon kollektivtrafik.

Arbete ger också kvinnorna möjlighet att ta lån för investeringar. Oberoende om det gäller mikrolån för företagsverksamhet eller bostadslån, har detta en positiv effekt på investeringsgraden i ekonomin, vilket i sin tur ger multiplikatoreffekter. Bankerna beviljar gärna lån åt kvinnor, eftersom kvinnorna betalar av lånen mer samvetsgrant än männen och därför utgör lågriskkunder för banken.”

Hertta Alava är huvudansvarig fondförvaltare för fonderna FIM Frontier och FIM Sahara.

27.11.2018