Kun naisten osuus työmarkkinoilla ja etenkin STEM-aloilla lisääntyy, bruttokansantuote kasvaa, työllisyys paranee ja ero miesten ja naisten eläkekertymässä kapenee. Esteenä ovat työmarkkinoiden jakautuminen, perhevapaajärjestelmä ja ennakkoluulot.

Naisten kannattaa käydä töissä, naisten kannattaa käydä kokopäivätöissä ja naisten kannattaa erityisesti käydä töissä myös muilla kuin naisvaltaisilla aloilla. Siinä yksinkertaistettuna tehokas lääke EU-maiden talouskasvuun.

”Teimme pari vuotta sitten tutkimuksen, jossa taloustieteilijät laskivat, mitä tapahtuisi, jos naisten osuus STEM-aloilla eli luonnontieteissä ja teknologiassa kasvaisi. Jos osuus kasvaisi kymmenen prosenttia, meillä olisi EU:ssa vuonna 2050 yli kymmenen miljoonaa uutta työpaikkaa ja 3,5 prosenttiyksikköä parempi työllisyysaste”, sanoo Mira Banerjee, Euroopan tasa-arvoinstituutti Eigen viestintäpäällikkö.

Bruttokansantuote kasvaisi lisäksi tässä visiossa kymmenisen prosenttia. Luvut ovat vaikuttavia, ja se on tarkoituskin. Juhlapuheiden sijaan tutkitut numerofaktat on nyt se väline, jolla tasa-arvon tärkeydestä halutaan EU:ssa muistuttaa.


Jopa viidennes Pohjoismaiden talouskasvusta 50 viime vuoden aikana on naisten työssäkäynnin ansiota.

Tasa-arvon tärkeyttä halutaan nostaa esiin, sillä viime vuosina tasa-arvo on uhannut liukua kokonaan syrjään poliittiselta agendalta. Kun taloudelliset ajat ovat hankalat, tasa-arvoasiat sysätään helposti sivuun. Niistähän tulee turhia kustannuksia, joihin ei ole varaa.

Talouden ja tasa-arvon suhde on kuitenkin tuoreiden tutkimusten mukaan paljon monimutkaisempaa.

Kun taloudellisesti tiukat ajat vaativat säästöjen lisäksi investointeja, myös tasa-arvoon satsaaminen kannattaa. OECD:n keväällä julkaistu raportti esittää, että jopa viidennes Pohjoismaiden talouskasvusta 50 viime vuoden aikana on pelkästään naisten työssäkäynnin ansiota.

”Tasa-arvosta usein ajatellaan vain, että sen edistäminen maksaa. Tosi lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna siitä tietysti onkin kustannuksia, mutta kun perspektiivi laitetaan pidemmälle, tasa-arvoon satsaaminen on investointi. Mutta on aika uusi ajatus tarkastella taloutta ja tasa-arvoa yhdessä tässä mielessä”, sanoo tutkija Anna Elomäki.

Elomäki on yksi Tasa-arvovaje-hankkeen perustajatutkijoista. Hankkeessa on muun muassa selvitetty, miten nykyisen hallituksen toimet ovat vaikuttaneet eri tavalla miehiin ja naisiin ja miten budjettia voi laatia sukupuolitietoisesti.

Syyskuussa julkistettu Tasa-arvoa talousarvioon -selvitys osoitti, että hallituksen päätökset ovat suosineet miehiä laskennallisesti hieman enemmän: miehet ovat hyötyneet talouspolitiikasta keskimäärin naisia enemmän ja useammin. Naiset ovat puolestaan hävinneet suhteessa suuremman osan käytettävissä olevista tuloistaan.

”Talouspolitiikalla voidaan edistää tai vesittää tasa-arvoa, ja tehokkaassa talouspolitiikassa otetaan sukupuolinäkökulma huomioon”, Elomäki sanoo.

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Suomessa perhevapaauudistus saatiin vihdoin hallituksen työpöydälle, kun siitä ryhdyttiin puhumaan nimenomaan työllistymisen näkökulmasta. Uudistus jäi lopulta tältä hallitukselta tekemättä, mutta ainakin sitä valmisteltiin ja siitä keskusteltiin.

Perhevapaauudistus on yksi niistä toimista, joilla Suomessa saataisiin naisten työmarkkina-asemaa kohennettua ja sitä kautta myös talouteen potkua.


Kotihoidontuki on yksi iso syy siihen, miksi naisten palkat ja eläkkeet jäävät miehiä pienemmiksi.

Suomessa naiset ovat muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen pitkään kotona hoitamassa lapsia kesken työuran. Siihen meillä kannustaa kotihoidontuki, jota maksetaan siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta.

Talous- ja yhteiskuntatieteilijät ovat lähes yksimielisiä siitä, että kotihoidontuki on yksi iso syy siihen, miksi naisten palkat ja eläkkeet jäävät edelleen merkittävästi miesten vastaavia pienemmiksi ja miksi naisten uralla eteneminen ja työllistyminen ylipäätään on hankalampaa. Perhevapaauudistuksen ideana on lyhentää naisten kotonaoloa sekä jakamalla vanhempainvapaata enemmän isille että leikkaamalla kotihoidontuen kestoa.

Taustalla on ajatus myös siitä, että lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta niin paljon, että suurempi joukko pitäisi saada sen piiriin. Suomi on tässä vähän jäljessä EU:n tavoitteista.

”EU:n tavoite on, että 90 prosenttia kolmevuotiaista alle kouluikäisiin olisi varhaiskasvatuksen piirissä, ja Suomessa luku on 83 prosenttia”, Euroopan tasa-arvoinstituutin viestintäpäällikkö Mira Banerjee sanoo.


Tytöt alkavat uskoa jo varhain, että he ovat luonnontieteissä poikia huonompia. Tutkimusten mukaan näin ei ole.

Vaikka Suomi onkin monessa suhteessa tasa-arvon mallimaa, meillä on toinenkin tasa-arvotulppa, jonka hoitaminen vaikuttaisi talouteen myönteisesti. Työmarkkinat ovat meillä poikkeuksellisen segregoituneet eli ammatit ovat jakautuneet sukupuolten mukaan.

Vain kymmenisen prosenttia työikäisistä työskentelee niin sanotuissa tasa-ammateissa, joissa on suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia. EU:ssa vain kolmessa maassa, Virossa, Slovakiassa ja Lativiassa, ammattijako on rajumpi. Tieto on työ- ja elinkeinoministeriöstä vuodelta 2013.

Se on ongelma kahdesta syystä. Naisvaltaiset ammatit, joita on erityisesti hoito-, opetus- ja palvelualoilla, ovat heikommin palkattuja kuin muut alat. Toiseksi, ihmisten osaamista ei saada tarpeeksi tehokkaasti käyttöön, kun sukupuoli määrittää ammatinvalinnan.

Tutkimusten mukaan luonnontieteiden osaamisessa ei ole sukupuolten välisiä eroja, mutta jo melko varhaisessa vaiheessa tytöt alkavat uskoa, että he ovat niissä huonompia kuin pojat. Tästä on kyse myös EU:n innostuksessa saada enemmän naisia luonnontieteen ja teknologian aloille, jotka myös kärsivät kovasta työvoimapulasta.

Kun tytöt innostuisivat opiskelemaan tekniikkaa, lyötäisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: parannettaisiin työmarkkinoiden tasa-arvoa ja saataisiin vähennettyä työvoimapulaa. Tai itse asiassa kolme kärpästä, sillä Sukupuolten tasa-arvon taloudelliset hyödyt EU:ssa -tutkimuksen mukaan työllisyysaste voisi nousta jopa 80 prosenttiin muutamassa vuosikymmenessä. Se edellyttäisi, että ero naisten ja miesten työllisyysasteessa kuroutuisi umpeen.

Toistaiseksi näyttää siltä, ettei sukupuoli ammatinvalinnan perusteena ole ihan äkkiä unohtumassa. Parin vuoden takaisen Nuorisobarometrin mukaan nuoret suuntautuvat yhä enemmän perinteisille miesten ja naisten aloille. Asenteet, tavat ja tottumukset istuvat tiukassa. Niiden muuttamiseksi tarvittaisiin lisää sukupuolisensitiivistä kasvatusta ja tietoista kannustusta poiketa kaavamaisista normeista, joita nyt on opittu tunnistamaan.

Pelkästään ohjaamalla tyttöjä teknisille aloille ei poisteta työmarkkinoiden rakenteissa piileviä tasa-arvon esteitä.

Tutkija Anna Elomäki muistuttaa myös, että työn tuottavuutta pitäisi laskea ja arvottaa eri tavalla kuin nykyään tehdään. Meidän tulisi siis laajentaa tapaa ajatella työn tuottavuutta ja arvoa myös muuna kuin käytetyn ajan suhteena euroihin.

”Valtavirtataloustiede ei ole ihan niin sukupuolineutraalia kuin ajatellaan. Kun esimerkiksi naisten palkatonta hoivatyötä ei lasketa yhteiskunnassa talouteen kuuluvaksi asiaksi, se jää näkymättömiin. Silloin ei myöskään oteta huomioon, millaista lisäkuormitusta sinne tulee, kun heikennetään julkisia palveluita.”


Naiset hoitavat lapsiaan ja vanhempiaan ja mahdollistavat samalla miehille pidemmät työpäivät.

Naisten koulutusaste on noussut, mutta naisvaltaisilla aloilla palkkaus ei ole tullut perässä vastaamaan työn vaativuutta. Se johtuu Suomessa osittain siitä, että iso osa naisten töistä on julkisella sektorilla. Kuntien ja valtioiden työntekijöistä noin 80 prosenttia on naisia. Julkisen sektorin palkkojen nostaminen ei ole viime vuosina ollut poliittista intoa. Tosin sama hoiva-alojen palkkaongelma on olemassa myös yksityisellä puolella.

Tasa-arvotekojen merkityksen taloudelle näkee parhaiten, kun katsoo ajassa taaksepäin. Suomessa luovuttiin 1960-luvulla naisten ja miesten erillisistä palkkataulukoista, ja vuoteen 1985 mennessä naisten palkka oli jo 79,5 prosenttia miesten palkasta. Se oli iso ja nopea parannus siitä, että 1900-luvun alkupuolelle naisille ei edes saanut maksaa samaa palkkaa kuin miehille, vaan esimerkiksi teollisuudessa naisen palkka oli noin 60 prosenttia miehen palkasta.

Tällä hetkellä kuuluisa naisen euro on Suomessa noin 83 senttiä. Nykyistä palkkaeroa selittävät suurelta osalta naisten huonommin palkatut ammatit. Niihin taas on syynä se, että kun palkkataulukot 1960-luvulla tehtiin, naisten tekemät työt laitettiin palkkataulukkojen alaosaan ja miesten työt korkeammalle. Kun jo valmiiksi oltiin kuopassa, sieltä nouseminen on hidasta.

Naiset myös tekevät Suomessa paljon osa-aikatyötä ja lyhennettyä työaikaa. Se johtuu hoivavastuusta eli siitä, että naiset hoitavat lapsiaan ja vanhempiaan ja mahdollistavat samalla miehille pidemmät työpäivät.

”Kun sanotaan, että naiset tekevät vähemmän työtunteja, siitä voi saada sellaisen kuvan, että naiset siellä kotona lekottelevat, kun miehet painavat töissä. Sehän ei pidä paikkaansa”, Elomäki sanoo.


Talouskasvu on edistänyt tasa-arvoa viime vuosina kaikkein köyhimmissä maissa.

Vaikka aina ei uskoisi, maailma muuttuu kuitenkin koko ajan paremmaksi paikaksi. Talouskasvu on edistänyt tasa-arvoa viime vuosina kaikkein köyhimmissä maissa, vaikka tekemistä vielä onkin.

Maailman työvoimasta 40 prosenttia on naisia, ja maailman hallituksissa on tällä hetkellä naisia enemmän kuin koskaan aiemmin. Yhteiskunnan tulevaisuus näyttää hyvältä silloin, kun peruskoulussa aloittaa yhtä paljon tyttöjä ja poikia.

Maailman mittakaavassa tasa-arvon edistämisestä hyötyvät taloudellisesti eniten sellaiset maat, joissa tasa-arvo on tällä hetkellä huonolla tolalla.

Kansainvälisen valuuttarahaston muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa arvioitiin, että Yhdysvalloissa bruttokansantuote kasvaisi viisi prosenttia, jos naiset osallistuisivat enemmän työelämään. Japanissa kasvu olisi 9 prosenttia, Arabiemiraateissa 12 prosenttia ja Egyptissä 34 prosenttia.

Maailmanpankin vuonna 2011 julkaiseman raportin mukaan työn tuottavuus voisi joissakin maissa nousta jopa 25 prosenttia, jos naisten esteet työskennellä joillakin tietyillä aloilla poistettaisiin. Jos naiset saisivat näissä maissa päättää enemmän omista ja kotitaloutensa varoista, he käyttäisivät rahat enemmän lapsia hyödyttävällä tavalla.

Jos naiset saisivat yhdenvertaiset mahdollisuudet omistaa maata ja pääsisivät kouluun kehittyvissä maissa, maataloustuotanto kasvaisi neljä prosenttia. Maailman mittakaavassa tasa-arvoisen naisen perhe on keskimääräistä pienempi, terveempi ja koulutetumpi. Tämä kaikki edistää yhteiskunnan kehitystä, myös talouden näkökulmasta.

Hertta Alava

Tyttöjen koulutus avain talouskasvuun

Etenkin kehittyvissä maissa naisten osallistuminen työelämään vauhdittaa taloutta. ”Naisten työssäkäynti vaikuttaa positiivisesti perheen käytettävissä oleviin tuloihin ja mahdollistaa keskiluokkaistumisen”, kertoo kehittyville markkinoille sijoittavien FIM Frontier ja FIM Sahara Sijoitusrahastojen rahastonhoitajana toimiva Hertta Alava.

”Koulutetut ja työssäkäyvät naiset saavat tunnetusti vähemmän lapsia kuin kouluttamattomat. Väestönkasvun hillintä olisi tärkeää etenkin köyhimmissä Afrikan ja Aasian maissa, jotta BKT per asukas kasvaisi ja ihmiset vaurastuisivat.

Naisten työssäkäynti vaikuttaa positiivisesti perheen käytettävissä oleviin tuloihin ja mahdollistaa keskiluokkaistumisen. Laajamittainen keskiluokkaistuminen muuttaa talouden rakennetta kulutus- ja palvelukeskeisemmäksi. Talouskasvu on tällöin tasapainoisempaa kuin maassa, joka on riippuvainen syklisestä raaka-aineiden viennistä.

Kehittyvien maiden kesken tasa-arvon toteutumisessa on suuria eroja. Toisissa maissa tytöt pääsevät hädin tuskin kouluun ja toisissa naisia näkee jopa suurimpien yritysten johdossa. Kiinassa naisten osuus senior-tason työpaikoista on 21 prosenttia, kun se on USA:ssa 20 prosenttia. Muun muassa Intiassa ja Keniassa on lainsäädännössä asetettu kiintiöpaikat naisille yritysten hallituksiin.

On ilahduttavaa, että jopa Saudi-Arabiassa tasa-arvo on mennyt eteenpäin. Korkeakoulujen perustaminen omaan maahan on avannut ovet myös tytöille, joiden lähettäminen ulkomaille opiskelemaan olisi vaikea päätös.

Viime vuosina Saudi-naiset ovat korvanneet aasialaisia vierastyöläisiä esimerkiksi palvelusektorilla. Tällä on positiivinen vaikutus myös valuuttavarannon kannalta, kun palkkarahat jäävät kotimaahan eikä niitä lähetetä Aasiaan. Työnantajien kokemukset Saudi-naisista työntekijöinä ovat olleet hyviä. Naistyöntekijöiden vaihtuvuus on pienempi, mikä on nostanut tuottavuutta. Äskettäin naiset saivat oikeuden ajaa autoa. Tämä tulee helpottamaan naisten työssäkäyntiä selvästi, koska julkista liikennettä ei käytännössä ole.

Työssäkäynti avaa naisille myös mahdollisuuden nostaa lainaa investointeja varten. Oli sitten kysymys mikrolainoista yritystoimintaa varten tai asuntolainoista, tällä on positiivinen vaikutus talouden investointiasteeseen kerrannaisvaikutuksineen. Pankit lainaavat mielellään naisille, sillä naiset ovat lainanlyhentäjinä miehiä tunnollisempia ja siten vähäriskisempiä asiakkaita.”

Hertta Alava on FIM Frontier ja FIM Sahara -rahastojen päävastuullinen rahastonhoitaja.

08.11.2018