Terveysteknologian arvo on ollut Suomessa jo vuosia voimakkaassa kasvussa, ja terveysteknologiaosaamisemme on huipputasoa. Alan innovaatioiden myötä jokainen meistä voi kohta optimoida keinoälyn avulla itselleen täydellisen terveyttä tukevan elämäntyylin. Biohakkeri Teemu Arina kulkee etujoukoissa.

Onko tuo baari vai apteekki? Biohakkeri Teemu Arinan toimistossa Helsingin Kampissa on baaritiski, jonka takana hyllyssä on monessa rivissä vanhanaikaisia apteekkipulloja. Niissä on tekstejä, kuten Cat’s Claw, Holy Basil, Ginseng ja Chlorella.

”Lisäravinteita”, Arina kertoo.

Hän ottaa hyllystä pienen pussukan ja kaataa sen sisällön kahvikuppiin kuuman veden päälle.

”Lakkakääpää, tämä on vähän kuin kuumaa kaakaota. Lakkakääpä on yksi kiinalaisen lääketieteen tutkituimpia lääkinnällisesti käytettäviä rohdoksia, joka on oikein hyvä esimerkiksi stressiin.”


”Keinoäly mullistaa ihmisten terveyden.”

Teemu Arina, 36, on Suomen tunnetuin biohakkeri, kehonsa mittaaja ja muokkaaja. Hän aloitti itsensä monitoroimisen kuutisen vuotta sitten sairastuttuaan stressiperäiseen vatsahaavaan.

”Usein biohakkeroinnista kiinnostuvat ne, jotka ovat jollain tavalla hätää kärsimässä elintapojensa kanssa.”

Biohakkeroinnilla Arina tarkoittaa käyttäytymisen muuttamista eri tavoilla hankitun, omaa terveyttä koskevan tiedon perusteella. Perustasolla biohakkerointi on sitä, että hankkii aktiivisuusrannekkeen ja pyrkii kävelemään sen avulla päivässä 10 000 askelta.

Arina käyttää muun muassa unen laatua ja vuorokausirytmiä seuraavaa kotimaista Oura-älysormusta. Hänellä on Garminin kello, jossa suomalaisen Firstbeatin algoritmit tarkkailevat hänen hermostonsa toimintaa. Arina on teettänyt geenitestin selvittääkseen alttiutensa perinnöllisiin terveysongelmiin. Hän syö moninkertaisesti suositeltuja annoksia suurempia määriä d-vitamiinia, koska testin ja verikokeiden mukaan d-vitamiini ei imeydy hänen elimistöönsä erityisen hyvin. Hän ei laske kuntosalilla tekemiään toistoja itse, sillä teknologia tekee sen hänen puolestaan.


”Nyt meidän terveydenhuolto keskittyy sairaudenhoitoon.”

Arina on ajan hermolla. Suomessa terveysteknologian arvo kasvaa voimakkaasti – se on jo pitkään ollut suurempi kuin lääketeollisuutemme myynnin arvo.

Arina kiertää Suomea ja maailmaa puhumassa aiheesta. Hän on myös kirjoittanut ja kustantanut kaksi kirjaa, Biohakkerin käsikirjan (2016) ja juuri ilmestyneen Biohakkerin stressikirjan.

”Keinoäly mullistaa ihmisten terveyden”, Arina sanoo. ”Teleskoopin keksittyään ihminen pystyi tutkimaan makrokosmosta, mikroskoopilla taas mikrokosmosta. Tästä välistä on puuttunut instrumentti, jonka avulla ihminen pystyy hahmottamaan ihmisen käsityskyvyn ulkopuolella olevaa monimutkaisuutta. Se on tekoäly.”

Arina ehkäisee lisäravinteilla esimerkiksi stressiä.

Arina on mukana teknologia-asiantuntijana juuri lanseeratussa TerveDX-verkkopalvelussa. Palvelu kutsuu käyttäjän verikokeeseen, jonka jälkeen käyttäjä käy kolmen kuukauden mittaisen verkkokurssin. Kurssilla hän perehtyy verikokeen arvojen tulkitsemiseen ja oman elämänsä biohakkerointiin. Tavoitteena on, että käyttäjä löytää verikokeen mittaamista arvoista ihanteelliset tasonsa. Niihin hän sitten pyrkii ravintoa, liikuntaa, lepoa ja muita elämäntapojaan säätelemällä.

Arinan mukaan TerveDX ei ole tarkoitettu sairauden hoitoon, eivätkä palvelua käyttävät ole potilaita. Palvelussa ennaltaehkäistään sairauksia ja keskitytään hyvinvointiin sekä suorituskykyyn. Kyseessä on siis verikoe terveille ihmisille.

”Nyt meidän terveydenhuolto keskittyy sairaudenhoitoon. Odotetaan, että sairastutaan ja sitten luotetaan, että yhteiskunta huolehtii meistä. TerveDX:n kaltaiset palvelut ovat heille, jotka ajattelevat olevansa itse vastuussa terveydestään.”

Arina näkee biohakkeroinnissa heikon signaalin myös massojen terveyden- ja sairaudenhoitoon.

”Tällä hetkellä terveydenhuollossa ei ole yksinkertaisesti aikaa ja resursseja perehtyä jokaiseen potilaaseen riittävän syvällisesti.”


Uuden teknologian avulla ennaltaehkäisystä tulee helpompaa ja tarkempaa.

Arinan mukaan pääosa terveyskeskusten päivittäisestä diagnostiikasta ja konsultaatiosta voidaan siirtää koneiden tehtäväksi. Tekoäly voi löytää esimerkiksi verikokeen tuloksista sellaisia yhteyksiä, joiden käsittelyyn ihminen ei yksinkertaisesti kykene. Kun tekoäly oppii tekemään keskivertolääkäriä tarkempia analyysejä ja diagnooseja, se mullistaa terveydenhoitopalvelut.

”Monet elintasosairaudet ovat itse aiheutettuja. Ihminen voi vaikuttaa elinaikanaan merkittävästi esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Uuden teknologian avulla ennaltaehkäisystä tulee helpompaa ja tarkempaa.”

Biohakkeri haluaa tietää tarkasti perimänsä vaikutukset yleisterveyteen, säännöllisten verikokeidensa tulokset ja hermostonsa ihanteellisen palautumisajan. Siihen tarvitaan paljon yksilöllisempää palvelua kuin nykyinen terveydenhuolto.

Arina kiinnostui biohakkeroinnista sairastuttuaan vatsahaavaan. Hän uskoo, että ihminen voi vaikuttaa biohakkeroinnin avulla terveyteensä merkittävästi.

”Terveydenhuolto on vahvasti reduktionistista. Esimerkiksi verikokeiden tuloksissa keskitytään paastoverensokeriarvoon tai kokonaiskolesteroliarvoon, vaikka ihminen on monimutkainen kokonaisuus, jossa hyvä terveys on monen asian summa.”

Suomessa on enemmän terveysteknologia-alan yrityksiä väestölukuun suhteutettuna kuin missään muualla maailmassa. Erityisesti täällä on bioteknologian, anturiteknologian ja diagnostiikan osaamista. Vaikka yönaikaisen hermoston palautumisen ja veriarvojen tarkkailu ei vielä tällä hetkellä olekaan massoja varten, Arina on varma, että pian on.

”Esimerkiksi vakuutusyhtiöt ovat ottamassa tässä isoa roolia. Niitähän kiinnostaa, miten pidetään ihmiset terveinä ja sitä kautta pienennetään vahinkoriskiä. Amerikkalainen John Hancock esimerkiksi tarjoaa alennuksia, jos annat fitness tracking -tietosi vakuutusyhtiölle. On myös autovakuutuksia, joissa seurataan ajotyyliä ja vakuutus hinnoitellaan sen mukaan.”


Arina myöntää, että ihmisten terveystietojen kerääminen on kaksiteräinen miekka.

Koneesta ei tule älykäs ilman ihmisen apua. Tekoäly tarvitsee oppiakseen valtavan määrän ihmisten terveystietoja. Myös TerveDX-palvelun kehittäminen perustuu siihen, että käyttäjät luovuttavat palvelulle verikokeiden tulokset.

”Se on osa sosiaalisen median luomaa kehitystä, että omia tietoja on totuttu jakamaan palveluita vastaan. Ihmiset luovuttavat kyllä tietojaan jo nyt esimerkiksi saadakseen palvelun edullisemmin.”

Arina myöntää, että ihmisten terveystietojen kerääminen on kaksiteräinen miekka. Niitä voidaan käyttää paitsi hyvään myös asettamaan ihmisiä nokkimisjärjestykseen sen perusteella, kuka on hyväkuntoisin ja tervein.

”Toisaalta kyllähän meidän yhteiskunta jo nyt perustuu datasetteihin, kuten esimerkiksi luottotietojen tarkasteluun tai Cooperin testin tulosten vertailuun. Meillä kaikilla on myös sosiaaliturvatunnus. Jos ajatellaan, että tulevaisuudessa sinusta otetaan geenitesti ja sen pohjalta päätetään loppuelämä, mielestäni se on ennemminkin utopia kuin dystopia.”

Arinan mukaan on tärkeää, että käyttäjä tietää, miten hänen henkilötietojaan palveluissa käytetään ja saa itse päättää siitä.

”Suomi on yksi pisimmälle kehittyneimmistä tietoyhteiskunnista, ja se näkyy digitaalisen asioinnin lisääntymisenä. Tietojärjestelmien ja henkilötietojen integraatiossa piilee sekä uhka että mahdollisuus. Suomi on edelläkävijä geenipankeissa, biopankeissa ja terveysteknologian hyödyntämisessä. Jos haluamme pysyä luotettavana maana, on meidän otettava myös palveluissa käsiteltävät tietosuoja-asiat vakavasti.”

25.10.2018