tekoaly

Tekoäly pelastaa keskosia, automatisoi liikennettä ja auttaa parisuhdeongelmissa. Sen täysimittainen hyödyntäminen voisi kaksinkertaistaa Suomen kansantalouden kasvun parissa vuosikymmenessä.

Yksi tekoälyn historian mielenkiintoisimmista episodeista päättyi toukokuussa. Googlen kehittämä AlphaGo-tekoälyohjelma jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle voitettuaan maailman parhaimmaksi go-lautapelin pelaajaksi rankatun Ke Jien kolme kertaa peräkkäin Kiinassa järjestetyssä turnauksessa.

Tekoälyn ylivoimaa pidettiin hämmästyttävänä. Kun shakin peluuseen kehitetty Deep Blue voitti suurmestari Garri Kasparovin vuonna 1997, asiantuntijat arvioivat, että kuluisi sata vuotta ennen kuin tekoäly voittaa go-mestarit.

Go:ta pidettiin tekoälylle ylivoimaisena, sillä näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta se on tavattoman monimutkainen peli. Go-laudalla mahdollisesti syntyvien tilanteiden määrä on suurempi kuin maailmankaikkeudessa on atomeja.

Go:ssa pärjäämiseen vaaditaan intuitiivista kykyä hahmottaa laudalla avautuvat mahdollisuudet. Niinpä sellaiset raakaan laskentaan perustuvat tekoälysovellukset, joita esimerkiksi shakkia pelannut Deep Blue käytti, eivät pärjää Go:ssa maailman huipuille.

AlphaGo perustuu syviin neuroverkkoihin. Ensin ohjelmalle syötettiin 30 miljoonan siirron tietokanta, jota analysoimalla se oppi pelaamaan peliä korkealla tasolla. Sitten se laitettiin pelaamaan itseään vastaan miljoonia pelejä. AlphaGo koulutti itse itsensä niin hyväksi pelaajaksi, että maailman huiputkaan eivät pärjää sille.

Tekoälyn kehittämisen eturintamassa toimivan The Curious AI Companyn perustaja ja toimitusjohtaja Harri Valpola arvioi, että AlphaGo:ssa näkyy alalla käynnissä oleva murros. Valpola hahmottaa tekoälyn kehityshistoriasta kolme aaltoa.

”Ensimmäisessä aallossa oli kyse siitä, mitä me nykyään kutsumme oikeastaan ihan vain ohjelmoinniksi”, Valpola sanoo.

”Tässä ohjelmoija antaa algoritmeille ja ohjelmistoille loogisia sääntöjä. Ohjelmistot ratkaisevat ennalta annettuja ongelmia sääntöjä seuraamalla. Tällaista tekoälyä on kaikkialla ympäristössämme, alkaen vaikkapa kännyköiden sovelluksista.”

Googlen AlphaGo edustaa tekoälyn toista aaltoa. Nyt algoritmeille ja ohjelmistoille ei enää anneta yksityiskohtaisia ohjeita ja sääntöjä, vaan niille luodaan erilaisia tilastollisia malleja ja ongelmia. Tekoäly saa myös käsiteltäväkseen suuren määrän dataa ja se ohjelmoidaan oppimaan tältä pohjalta. Sovelluksia löytyy muun muassa puheen ja kuvan tunnistuksesta.

”Meidän yrityksemme on mukana tekoälyn kolmannessa aallossa”, Harri Valpola kertoo.

”Tässä on kyse muun muassa autonomisesta oppimisesta. Tarkoitus on, että tekoäly rakentaa itse malleja, joiden avulla se pystyy selittämään maailmaa. Tekoäly luo itse loogisia sääntöjä päätöksentekoprosessinsa avuksi. Tässä lähestytään jo abstraktia ajattelua.”

The Curious AI Company kehittää Valpolan mukaan tekoälyn kolmannen aallon mahdollistavaa teknologiaa. Aluksi yhtiö kehitti muun muassa autonomista oppimista itseohjautuviin autoihin, mutta siitä luovuttiin autoteollisuuden jähmeyden vuoksi.

”Erityisen kiinnostava kehityskohde on itseoppivan tekoälyn ja ihmisen välinen yhteistyö. Mahdollisia sovelluskohteita löytyy muun muassa terveydenhuollosta.”

Harri Valpolan mukaan tekoälyn kehityksessä on nyt meneillään murrosvaihe. Yhtäältä toisen aallon kehitys on huipussaan, ja jo olemassa olevat teknologiat mahdollistavat ennennäkemättömiä sovelluksia. Googlen ja Facebookin kaltaiset jättiyritykset satsaavat huimia summia juuri toisen aallon tekoälysovellusten kehittämiseen. Toisaalta taas kolmannen aallon teknologia edistyy harppauksittain, ja sen mahdollistamia uusia sovelluksia nähtäneen jo muutamien vuosien päästä.

Muun muassa pörssiyritys Digian perustajana ja hallituksen puheenjohtajana tunnetuksi tullut Pekka Sivonen johtaa nykyisin Tekesin digitaalisuus-aluetta. Hän on samaa mieltä Harri Valpolan kanssa siitä, että tekoälyssä eletään murroskautta. Sivosen arvion mukaan Suomi on hyvissä asemissa, kun tulevaisuuden tekoälysovelluksia luodaan ja otetaan käyttöön.

”Ensiksikin meillä on runsaasti laadukasta dataa, jota tekoäly voi hyödyntää”, Sivonen sanoo. ”Meillä on esimerkiksi arvokasta terveysdataa ja avointa viranomaisdataa.”

tekoälyn historia

Sivosen mukaan myös lähes puolet Pohjoismaissa toimivista tekoälyä kehittävistä yrityksistä sijaitsee Suomessa, joten tekoälyn laajamittainen käyttöönotto on luonnollinen jatke muulle teknologiaosaamisellemme.

Tekoälyn kehittämisellä voi Sivosen mukaan olla merkittävä vaikutus talouskasvuumme. Tässä hän viittaa Accenturen tutkimukseen, jossa todettiin, että tekoäly voi kaksinkertaistaa Suomen talouskasvun vuoteen 2035 mennessä. Samassa ajassa työn tuottavuus voi kasvaa 36 prosenttia. Tuottavuus kohenee ja kasvu syntyy siitä, kun ihmisten tekemän työn luonne sekä ihmisten ja koneiden välinen suhde muuttuu tekoälyn käyttöönoton myötä.

Accenturen laskelmissa mallinnettiin talouskasvua kahden skenaarion avulla. Toinen perustui tämän hetkisiin käsityksiin perustuvaan odotettuun ”normaaliin” talouskasvuun. Toinen taas havainnollisti tilannetta, jossa tekoäly olisi integroitu osaksi taloutta.

tekoaly historia

Tutkimuksen mukaan tekoäly voisi nostaa Suomen bruttoarvonlisäyksen vuosikasvun 2,1 prosentista 4,1 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Suomen talous voisi kaksinkertaistua 17 vuodessa, kun ilman tekoälyä aikaa kuluisi 33 vuotta. Kaiken lisäksi Suomi sijoittui tekoälyn talouskasvupotentiaalissa toiseksi heti Yhdysvaltojen jälkeen.

”Suomi on tullut vedenjakajalle”, Sivonen täräyttää. ”Voimme valita joko tekoälyn tai tekoälyttömän tien välillä. Kannatan ensiksi mainittua koko sydämestäni.”

Tekesillä onkin meneillään kampanja, jonka tavoitteena on innostaa yrityksiä tarttumaan tekoälyn mahdollisuuksiin sekä syventää ja lisätä alan osaamista Suomessa. Team Finland Augmented Intelligence – Tekoäly -kampanjan puitteissa tarjotaan yrityksille rahoitusta ja järjestetään kuukausittaisia toimialakohtaisia Reboot Finland D. Day -tapahtumia. Niissä havainnollistetaan tekoälyn konkreettista hyödyntämistä eri toimialoilla.

Missä kaikessa tekoälyä voi sitten hyödyntää? Tässä esimerkkejä Suomessa meneillään olevista hankkeista.

tekoälyn hyödyntäminen

1. Autonomiset alukset valtaavat maailman meret

Rolls Royce avaa tänä vuonna Turkuun autonomisten alusten ja tekoälyn kehittämiskeskuksen. Yhtiöllä on kumppaneina muun muassa Teknologian Tutkimuskeskus VTT ja Tampereen Teknillinen Yliopisto sekä useita alan yrityksiä.

Ensimmäiset pilottiversiot autonomisista laivoista valmistuvat jo tällä vuosikymmenellä ja ensimmäisten autonomisten rahtilaivojen uskotaan aloittavan operoinnin kansainvälisillä vesillä vuoden 2025 tienoilla. Miehittämättömien rahtialusten arvioidaan olevan nykyisiä taloudellisempia, turvallisempia ja vähäpäästöisempiä.

2. Entistä terveempiä keskosia

Suomessa syntyy vuosittain noin 400 pikkukeskosta, eli alle 1 500 grammaa painavaa lasta. Jopa viidesosalle heistä tulee syntymän jälkeen verenmyrkytys. Verenmyrkytyksen ennakointi on kuitenkin erittäin vaikeaa. Samalla jopa muutaman tunnin aikaero lääkityksen aloittamisessa on merkittävä, sillä bakteeritulehdus voi aiheuttaa vauvoille muun muassa vakavia suolistovaurioita.

HUSin Lastenklinikan pilotissa IBM:n tekoälyohjelma Watson auttaa hoitajaa ja lääkäriä havaitsemaan mahdollisen verenmyrkytyksen ajoissa. Tekoäly osaa ennakoida myrkytyksen jopa vuorokauden ennen lääkäriä.

3. Tekoäly arvioi asiakaspalautteen sävyjä

Viime vuoden marraskuussa perustettu startup-yritys Lumoa hyödyntää tekoälyä palvelu- ja asiakastyytyväisyyden mittaamisessa. Lumoan selainpohjainen työkalu perustuu NPS-kyselyjärjestelmään (Numerical Net Promoter Score). Se kykenee arvioimaan pelkkien numeroarvosanojen lisäksi myös vastaajien avoimet sanalliset vastaukset, joissa asiakas selventää numeroarvioinnin taustoja.

Tekoäly arvioi muun muassa tekstin sävyä – onko se hyvin negatiivista, lievästi negatiivista tai hyvin tai lievästi positiivista. Lumoa pystyy analysoimaan palautetta jopa 60 eri kielellä. Se ei kuitenkaan pyri kieliopillisen tarkkaan kääntämiseen, vaan kerää tietoja olennaisista ideoista ja parannusehdotuksista sekä etsii tulevaisuuden trendejä.

4. Älykästä liikennettä

Yhdysvaltalainen Nvidia on jo pitkään kehittänyt tekoälyä, jonka avulla autot voivat ajaa itsenäisesti. Nvidian uusin sovelluskohde liittyy laajemmin liikenteeseen, ja yritys uskoo, että sen järjestelmillä kaupungeista voidaan tehdä älykkäitä.

Nvidian kehittämä Metropolis-tekoälyalusta perustuu videokameroille, joiden tuottamaa kuvaa ohjelmistot ja laitteet analysoivat. Järjestelmä pystyy käsittelemään ja analysoimaan dataa jopa miljardin kameran verkostosta.

Tekoäly voi löytää liikenteestä esimerkiksi merkkejä ruuhkautumisesta, ja näin saadun tiedon pohjalta liikennettä voidaan ohjata uusille reiteille. Tekoäly voi myös auttaa kadonneiden tai etsintäkuulutettujen henkilöiden löytämisessä liikenteestä.

Parissakymmenessä maassa eri puolilla maailmaa toimivalla Nvidialla on Helsingin Ruoholahdessa toimisto, jossa tehdään tekoälyyn liittyvää soveltavaa tutkimusta.

5. Tekoäly ratkoo parisuhdeongelmia

Suomalaisen terveysteknologiayritys Olento Lifen We Did It -mobiiliapplikaatio lupaa korjata parisuhdeongelmia täysin uudella tavalla. Kognitiiviseen käyttäytymistieteeseen, positiiviseen psykologiaan ja pelilliseen lähestymistapaan perustuva palvelu helpottaa parisuhteen ongelmien ratkaisemista ilman ulkopuolista apua.

VTT:n tutkimuksen mukaan jokaisen applikaation käyttäjän parisuhdeonnellisuus kasvoi keskimäärin kolmanneksella kolmessa viikossa. Tekoäly vaikutti positiivisesti etenkin pariskuntien seksielämään.

6. Tietoisen robotin esiaste

Konetietoisuus on tekoälyn ylin aste ja maailmalla on useita tutkimusryhmiä, jotka tavoittelevat sitä. Suomalainen konetietoisuuden tutkija, TkT Pentti O. A. Haikonen väittää uudessa kirjassaan ”Tietoisuus, tekoäly ja robotit”, että nykymuotoinen tekoäly ei johda todellisen älyn tuottamiseen.

Haikosen mukaan tietoisuuden olemus on selvitettävä ennen kuin voidaan rakentaa tietoinen robotti. Ajattelu on ymmärtämistä, ja tämä vaatii ajatusprosessissa käytettyjen symbolien merkityksen sitomisen ulkomaailmaan. Tähän taas tarvitaan aistit ja havaintoprosessi, joka tuottaa elämyksiä, jotka ovat itseselittyviä. Ymmärtääkseen olemassaolonsa ja toimiakseen mielekkäästi tekoälyrobotin tulisi havaita ympäristönsä samalla elämyksellisellä tavalla kuin ihminen. Ja tämä vaatii tietoisuuden.

Haikosen mukaan tietoisuutta ei voida saavuttaa tavanomaisessa tietokoneessa, vaan se vaatii täysin uudenlaisen biologiasta mallia ottavan rakenteen. Tällaisen koneen toiminta ei perustu mikroprosessoreihin, ohjelman suorittamiseen eikä tilastolliseen laskentaan. Osoittaakseen, että hänen lähestymistapansa on toteutettavissa, Haikonen on suunnitellut ja rakentanut pienen XCR-1 koerobotin.

Haikosen robotti pystyy käsittelemään ulkomaailmaan ja siihen itseensä liittyviä merkityksiä. Se havainnoi ympäristöään näkö- ja kuuloaisteilla, ja se myös tuntee kosketuksen käsissään. Lisäksi XCR-1 tuntee, jos sitä lyödään. Robotti tunnistaa muutamien puhuttujen sanojen merkityksen, ja sillä on myös alkeellinen englanninkielinen sisäinen puhe, jonka se puhuu ääneen.

Tekoälyn kehitys lupaa meille ruusuisen tulevaisuuden alkaen liikenteestä ja terveydenhoidosta ja päättyen parisuhdeongelmien ratkaisemiseen ja tietoisiin robotteihin. Samalla myös kansantalous kasvaa kohisten.

Eikä kehitykselle tunnu näkyvän loppua. Joidenkin tulevaisuuden tutkijoiden mukaan tietokoneiden kiihtyvästi lisääntyvä laskentateho ja muistikapasiteetti ylittävät pian ihmisaivojen kyvyn, mikä johtaa yli-inhimillisen tekoälyn syntymiseen.

Maailmalta onkin kuulunut varoittavia esimerkkejä siitä, mihin kehitys saattaa meidät viedä. Teslan, SpaceX-yrityksen ja Hyperloopin perustaja, itsekin vahvasti tekoälyyn panostanut Elon Musk on sanonut, että tekoälyn kehitys saattaa johtaa jopa kolmanteen maailmansotaan.


Tekoälyn uhkakuvat pakottavat meidät pohtimaan, millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa.

Myös aikamme tunnetuin fyysikko Stephen Hawking on varoittanut tekoälyn vaaroista. Konetietoisuuden tutkija Pentti O. A. Haikonen maalaa hänkin kirjassaan ”Tietoisuus, tekoäly ja robotit” hurjia visioita siitä, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan.

”Tullaan kuitenkin siihen, että ilman kaikkialla vaikuttavaa tekoälyä yhteiskunta ei enää toimi. Lopulta meidän on uuden jumalamme edessä nöyrtyen alistuttava siihen, että tekoäly valvoo ja sääntelee kaikkia meidän toimiamme ja me maksamme siitä monella tavalla, ei pelkästään rahallisesti”, Haikonen kirjoittaa.

The Curious AI:n Harri Valpola pitää hurjimpia tuomionpäiväennustuksia kaukaa haetuilta.

”Tekoäly lupaa meille kaikille entistä paremman, mielekkäämmän ja helpomman elämän”, hän toteaa. ”Mutta toki meidän on pidettävä huolta siitä, ettei käy niin, että pieni eliitti hallitsee tekoälyä ja sen synnyttämää varallisuutta ja yhteiskuntaa.”

Tekesin Sivonen pitää uhkakuvien esiin nostamista hyvänä. Ne pakottavat meidät pohtimaan, millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa.

”Tekoäly synnyttää pelkoja, kuten uusi teknologia on aina tehnyt. Mutta uskon, että jo kymmenen vuoden päästä se on yhtä arkipäiväinen juttu kuin vaikkapa astianpesukone on tänään.

Kenen etuja tekoäly palvelee?

Tekoälyn kehittyessä esille nousee paljon demokratiaan ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä, arvioi FIMissä vaihtoehtoisista sijoituksista vastaava johtaja Mirva Anttila.

1. Data pitää demokratisoida

On huolehdittava siitä, että tekoälyn ”työkalu” – massiivinen datamäärä – avataan hyödynnettäväksi myös isojen jättien, kuten Google, Facebook, Alibaba, Amazon, ulkopuolelle. Tällä hetkellä isoilla, pääosin amerikkalaisilla yrityksillä on merkittävä kilpailuetu kuluttaja- ja yritysdatan määrässä. Datan ”demokratisoiminen” on tärkeää, ettei synny pienen joukon eliittiä, joka hallitsee tulevaa yhteiskuntaa. Isojen firmojen kesken on käynnissä armoton tekoälyn kehityskilpailu, koska kelkasta putoaminen hetkeksikin merkitsee mahdollista häviämistä tulevaisuuden valta-asetelmissa.

2. Pitäisikö yritysten maksaa saamastaan tiedosta?

Tällä hetkellä kuluttajat jakavat tietoaan auliisti ilmaiseksi, ja yritykset hyödyntävät tätä tietoa luomalla siitä kannattavaa liiketoimintaa. Kenties on aiheellista kysyä, pitäisikö dataa hyödyntävien yritysten maksaa saamastaan tiedosta.

3. Tekoälyn on oltava läpinäkyvää

Todellinen ongelma tekoälyssä ovat ”pimeät” algoritmit. Kuka takaa sen, ettei algoritmeja ole peukaloitu tietynlaisen tuloksen saamiseksi? Minkälaista dataa koneelle syötetään? Ei ole viisasta luottaa sokeasti tekoälyyn. Täytyy miettiä, kenen etuja tekoäly palvelee.

Tässä korostuu läpinäkyvyyden vaatimus. Lainsäädännön pitää pysyä perässä ja yllätyksiin on syytä varautua. Esimerkiksi Twitter ”opetti” Microsoftin tekoäly-chatbotin rasistiksi alle päivässä, ja Facebook joutui sulkemaan chatbot-kokeensa, koska tekoälykoneet kehittivät oman yhteisen kielen. Ja nämä ovat vasta ensi askeleita tekoälyn kehityksessä.

Mirva Anttila on FIMin vaihtoehtoisista sijoituksista vastaava johtaja.

06.10.2017

Artificiell intelligens (AI) räddar prematurer, automatiserar trafiken och hjälper i relationsproblem. Om den utnyttjades till fullo, skulle Finlands nationalekonomiska tillväxt kunna fördubblas på ett par årtionden.

En av de mest intressanta episoderna i den artificiella intelligensens historia avslutades i maj. AI-programmet AlphaGo, utvecklat av Google, gick i välförtjänt pension efter att tre gånger efter varandra ha besegrat Ken Jie, rankad som världens bästa Go-spelare.

Den artificiella intelligensens överlägsenhet ansågs vara häpnadsväckande. När Deep Blue, som utvecklats för schackspel, besegrade stormästaren Garri Kasparovin år 1997, uppskattade experterna att det skulle ta hundra år tills artificiell intelligens segrar över Go-mästarna.

Go ansågs vara för svårt för artificiell intelligens, eftersom det trots sin skenbara enkelhet är ett ytterst komplicerat spel. Antalet möjliga situationer som uppstår på Go-brädet är större än antalet atomer i universum.

För att klara sig i Go krävs en intuitiv förmåga att uppfatta alla möjligheter som öppnas upp på brädet. Därför klarar sig inte AI-tillämpningar som baserar sig på rå processtyrka, som Deep Blue, mot världseliten inom Go.

AlphaGo är baserat på djupa neuronnät. Först matade man in en databas med 30 miljoner drag som programmet analyserade för att lära sig spelet på en hög nivå. Sedan fick programmet spela miljontals partier mot sig själv. AlphaGo utvecklade sig själv till en så bra spelare att inte ens världseliten klarar sig mot det.

Harri Valpola, grundare och VD för The Curious AI Company, som ligger i framkant för utvecklingen av artificiell intelligens, bedömer att AlphaGo är ett bevis på förändringen i branschen. Valpola skönjer tre vågor i den artificiella intelligensens utvecklingshistoria.

”Den första vågen handlade om det som vi numera egentligen kallar för programmering”, säger Valpola.

”Här ger programmeraren logiska regler för algoritmer och program. Programmen löser på förhand givna problem genom att följa reglerna. Den här typen av artificiell intelligens finns överallt i vår omgivning, med början i till exempel appar i smarttelefoner.”

Googles AlphaGo representerar den andra vågen av artificiell intelligens. Nu ges algoritmerna och programmen inte längre detaljerade instruktioner och regler, utan olika statistiska modeller och problem skapas för dem. Artificiell intelligens får också behandla stora mängder data och programmeras att lära sig utifrån detta. Tillämpningar finns bland annat inom identifiering av bilder och tal.

”Vårt företag medverkar i den artificiella intelligensens tredje våg”, säger Harri Valpola.

”Här handlar det bland annat om autonomisk inlärning. Avsikten är att artificiell intelligens själv ska bygga modeller med hjälp av vilka den kan förklara världen. Artificiell intelligens skapar själv logiska regler som stöd för beslutsprocessen. Här närmar vi oss redan abstrakt tänkande.”

Enligt Valpola utvecklar The Curious AI Company teknik som möjliggör den tredje vågen av artificiell intelligens. Till en början utvecklade företaget bland annat autonomisk inlärning för självstyrande bilar, men slutade med det på grund av bilindustrins stelhet.

”Ett särskilt intressant utvecklingsområde är samarbetet mellan självlärande artificiell intelligens och människan. Möjliga tillämpningsområden finns bland annat inom hälso- och sjukvården.”

Enligt Harri Valpola pågår ett brytningsskede i utvecklingen av artificiell intelligens. Å ena sidan har utvecklingen av den andra vågen nått sin kulmen, och befintliga tekniker möjliggör tillämpningar av aldrig skådat slag. Företagsjättar som Google och Facebook satsar enorma summor på utvecklingen av just den andra vågens AI-tillämpningar. Å andra sidan avancerar den tredje vågens teknik med jättekliv, och nya tillämpningar som detta möjliggör torde ses redan om några år.

Pekka Sivonen, känd bland annat som grundare och styrelseordförande i börsbolaget Digia, leder numera Tekes digitala område. Han är av samma åsikt som Harri Valpola när det gäller brytningsskedet inom artificiell intelligens. Enligt Sivonens uppskattning är Finland väl positionerat för att skapa och ta i bruk framtidens AI-tillämpningar.

”För det första har vi gott om högklassiga data som artificiell intelligens kan utnyttja”, säger Sivonen. ”Vi har till exempel värdefulla hälsodata och öppna myndighetsdata.”

Enligt Sivonen ligger nästan hälften av företagen som utvecklar artificiell intelligens i Norden just i Finland, och därför är ett omfattande införande av artificiell intelligens en naturlig förlängning av vår övriga teknologiska kompetens.

Sivonen anser att utvecklingen av artificiell intelligens kan ha en betydande inverkan på vår ekonomiska tillväxt. Här hänvisar han till Accentures undersökning som konstaterade att artificiell intelligens kan fördubbla Finlands ekonomiska tillväxt fram till 2035. Under samma tid kan arbetets produktivitet öka med 36 procent. Produktiviteten ökar och tillväxten skapas av att karaktären på arbetet som människor utför samt relationen mellan människor och maskiner förändras i och med att artificiell intelligens införs.

I Accentures kalkyler modellerades den ekonomiska tillväxten med hjälp av två scenarier. Det ena baserade sig på en förväntad ”normal” ekonomis tillväxt enligt nuvarande uppfattningar. Den andra åskådliggjorde en situation där artificiell intelligens har integrerats som en del av ekonomin.

Enligt undersökningen kunde artificiell intelligens öka den årliga tillväxten av Finlands bruttovärdeökning från 2,1 till 4,1 procent fram till år 2035. Finlands ekonomi kunde fördubblas på 17 år, medan det skulle ta 33 år utan artificiell intelligens. Dessutom placerade Finland sig på andra plats, efter USA, när det gäller potentiell ekonomisk tillväxt för artificiell intelligens.

”Finland har kommit till en vattendelare”, säger Sivonen bestämt. ”Vi kan välja mellan artificiell intelligens och en väg utan artificiell intelligens. Jag understöder helhjärtat det förstnämnda.”
Tekes har en pågående kampanj med målet att uppmuntra företag att ta tag i de möjligheter som artificiell intelligens erbjuder samt öka kunskapen inom området i Finland. Inom ramen för projektet Team Finland Augmented Intelligence – Artificiell intelligens erbjuds företag finansiering och man arrangerar månatliga, branschspecifika Reboot Finland D. Day-evenemang. På evenemangen åskådliggörs konkret utnyttjande av artificiell intelligens inom olika branscher.
Men för vilka olika ändamål kan då artificiell intelligens utnyttjas? Nedan finns några exempel på pågående projekt i Finland.

tekoälyn hyödyntäminen

1. Autonoma fartyg tar över världens hav

I år öppnar Rolls Royce ett utvecklingscenter för autonoma fartyg och artificiell intelligens i Åbo. Företagets partner är bland annat Teknologiska forskningscentralen VTT och Tammerfors tekniska universitet samt flera företag i branschen.
De första pilotversionerna av autonoma fartyg kommer att färdigställas under detta årtionde och de första autonoma fraktfartygen tros börja trafikera på internationella vatten omkring år 2025. Obemannade fraktfartyg tros bli mer ekonomiska, säkrare och utsläppssnålare än dagens fartyg.

2. Friskare prematurer

I Finland föds varje år cirka 400 små prematurer som väger mindre än 1 500 gram. Upp till en femtedel av dem får blodförgiftning efter födseln. Det är emellertid mycket svårt att prognostisera blodförgiftningen. Samtidigt är en skillnad på bara några timmar när det gäller att inleda medicineringen betydande, eftersom en bakterieinfektion kan orsaka bland annat allvarliga tarmskador på de nyfödda barnen.
I ett pilotprojekt på HNS Barnklinik hjälper IBM:s AI-program skötaren och läkaren att upptäcka en eventuell blodförgiftning i tid. Artificiell intelligens kan förutse förgiftningen upp till ett dygn före läkaren.

3. Artificiell intelligens bedömer nyanser i kundfeedback

Uppstartsföretaget Lumoa, grundat i november förra året, utnyttjar artificiell intelligens för att mäta service- och kundnöjdhet. Lumoas webbläsarbaserade verktyg bygger på ett NPS-enkätsystem (Numerical Net Promoter Score). Utöver sifferbetyg kan det även bedöma öppna svar där kunden förklarar bakgrunden till sifferbetyget.
Den artificiella intelligensen bedömer bland annat textens ton – om den är mycket negativ, ganska negativ, ganska eller mycket positiv. Lumoa kan analysera feedback på upp till 60 språk. Det strävar emellertid inte efter en grammatiskt korrekt översättning, utan samlar information om väsentliga idéer och förbättringsförslag och söker framtida trender.

4. Smart trafik

Amerikanska Nvidia har redan länge utvecklat en artificiell intelligens för att bilar ska kunna köra självständigt. Nvidias senaste tillämpning har en vidare trafikkoppling, och företaget tror att städer kan göras smarta med dess system.

AI-plattformen Metropolis är baserad på videokameror, vars material analyseras av program och enheter. Systemet kan behandla och analysera data från ett nätverk med upp till en miljard kameror.

Artificiell intelligens kan till exempel hitta tecken på trafikstockningar, och utifrån denna information kan trafiken dirigeras till nya vägar. Artificiell intelligens kan även hjälpa att hitta försvunna eller efterlysta personer i trafiken.

Nvidia är verksamt i ett tjugotal länder i världen och har ett kontor för tillämpad forskning kring artificiell intelligens i Gräsviken i Helsingfors.

5. Artificiell intelligens löser relationsproblem

Det finländska hälsoteknikföretaget Olento Lifes We Did It-mobilapp lovar korrigera relationsproblem på ett helt nytt sätt. Tjänsten är baserad på kognitiv beteendevetenskap, positiv psykologi och ett spellikt tillvägagångssätt och gör det lättare att lösa problem i parrelationen utan utomstående hjälp.

Enligt VTT:s undersökning ökade lyckligheten i parrelationer hos alla som använt appen med i genomsnitt en tredjedel på tre veckor. Artificiell intelligens hade en positiv inverkan särskilt på parens sexliv.

6. Förstadium till en medveten robot

Artificiell medvetenhet är den högsta graden av artificiell intelligens och det finns flera forskargrupper i världen med målet att uppnå detta. Den finländska forskaren inom artificiell medvetenhet, TkD Pentti O. A. Haikonen, hävdar i sin nya bok ”Tietoisuus, tekoäly ja robotit” att artificiell intelligens i sin nuvarande form inte kommer att leda till produktionen av verklig intelligens.

Enligt Haikonen måste medvetenhetens väsen utredas innan en medveten robot kan byggas. Att tänka är att förstå, och detta kräver att betydelsen av de symboler som används i tankeprocessen binds till den yttre världen. För detta behövs sinnen och en perceptionsprocess som producerar upplevelser som är självförklarande. För att förstå sin existens och för att fungera på ett betydelsefullt sätt bör AI-roboten uppfatta sin omgivning på samma sätt som människan, dvs. genom upplevelser. Och detta kräver medvetenhet.

Enligt Haikonen kan medvetenhet inte uppnås i en konventionell dator, utan det kräver en helt nu struktur, enligt en biologisk modell. Funktionen i en sådan maskin är inte baserad på mikroprocessorer, körning av program eller statistisk beräkning. För att bevisa att hans tillvägagångssätt är genomförbart har Haikonen planerat och byggt den lilla testroboten XCR-1.
Haikonens robot kan behandla betydelser relaterade till den yttre världen och till sig själv. Den iakttar sin omgivning genom syn- och hörselsinnen och känner även beröring i sina händer. Dessutom känner XCR-1 om den blir slagen. Roboten känner igen betydelsen av ett fåtal talade ord, och har även ett primitivt engelskspråkigt språk som det talar högt.

Utvecklingen av artificiell intelligens utlovar en positiv framtid med början i trafik och hälsovård, ända fram till lösning av parrelationsproblem och medvetna robotar. Samtidigt växer även nationalekonomin med fart.

Och inget slut är i sikte för utvecklingen. Enligt vissa framtidsforskare kommer datorernas ständigt ökande processorstyrka och minneskapacitet snart att överskrida människohjärnans kapacitet, vilket kommer att leda till uppkomsten av en övermänskligt artificiell intelligens.

I världen finns varnande exempel på vart utvecklingen kan leda oss. Grundaren av Tesla, SpaceX och Hyperloop, Elon Musk, har själv satsat stort på artificiell intelligens men sagt att utvecklingen av artificiell intelligens kan leda till ett tredje världskrig.


Hotbilderna gällande artificiell intelligens tvingar oss att diskutera vilken typ av samhälle vi vill bygga upp.

Även vår tids mest kända fysiker, Stephen Hawking, har varnat oss för farorna med artificiell intelligens. Forskaren i artificiell medvetenhet Pentti O. A. Haikonen målar också upp svindlande visioner om vad framtiden kan föra med sig i sin bok ”Tietoisuus, tekoäly ja robotit”.

”Vi kommer ändå till slutsatsen att samhället inte längre fungerar utan artificiell intelligens som verkar överallt. Inför vår nya gud måste vi till slut ändå ödmjukt underkasta oss det att artificiell intelligens övervakar och reglerar all vår verksamhet och vi får betala för det på flera olika sätt, inte enbart finansiellt”, skriver Haikonen.

Harri Valpola på The Curious AI anser att de vildaste domedagsprofetiorna är långsökta.

”Artificiell intelligens lovar oss alla ett bättre, mer betydelsefullt och lättare liv”, konstaterar han. ”Men vi måste givetvis se till att det inte går så att en liten elit kontrollerar artificiell intelligens och förmögenheten och samhället som det skapar.”

Sivonen på Tekes anser det vara bra att hotbilder lyfts fram. De tvingar oss att diskutera vilken typ av samhälle vi vill bygga upp.

”Artificiell intelligens skapar rädslor, precis som ny teknik alltid har gjort. Men jag tror att det redan om tio år kommer att vara något lika vardagligt som till exempel en diskmaskin är idag.

Vems intressen tjänar artificiell intelligens?

I takt med att artificiell intelligens utvecklas uppkommer en mängd frågor kring demokrati och etik, bedömer Mirva Anttila, direktör med ansvar för alternativa placeringar på FIM.

1. Data måste demokratiseras

Vi måste se till att den artificiella intelligensens ”verktyg” – den massiva mängden data – också öppnas för andra än de stora jättarna, som Google, Facebook, Alibaba och Amazon. För närvarande har stora, i huvudsak amerikanska företag en betydande konkurrensfördel gällande mängden konsument- och företagsdata. Det är viktigt att ”demokratisera” data för att det inte ska uppstå en liten elitgrupp som kontrollerar det kommande samhället. En hård konkurrens om utveckling av artificiell intelligens pågår mellan de stora företagen, eftersom de kan försvinna från framtidens maktkonstellationer om de hamnar på efterkälken ens för en kort stund.

2. Ska företag betala för data som de får?

För närvarande delar konsumenter gärna gratis med sig av sina data, och företagen utnyttjar dessa i skapandet av lönsam affärsverksamhet. Det är kanske motiverat att fråga om företag som utnyttjar data ska betala för informationen de får.

3. Artificiell intelligens måste vara transparent

Det verkliga problemet med artificiell intelligens är ”mörka” algoritmer. Vem garanterar att algoritmerna inte har manipulerats för att få ett visst resultat? Vilka data matas in i datorn? Det är inte klokt att lita blint på artificiell intelligens. Det gäller att fundera över vems intressen artificiell intelligens tjänar.

Här understryks kravet på transparens. Lagstiftningen måste kunna hinna med och det finns skäl att förbereda sig på överraskningar. Till exempel ”lärde” Twitter Microsofts AI-chatbot att bli rasist på mindre än en dag, och Facebook var tvungna att lägga ned sitt chatbot-experiment, eftersom AI-datorerna utvecklade ett eget, gemensamt språk. Och dessa är bara de första stegen i utvecklingen av artificiell intelligens.

Mirva Anttila är direktör med ansvar för alternativa placeringar på FIM.

13.10.2017