Lääketiede on ottanut suuria kehitysaskelia viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Kehittyvien talouksien vaurastumisen myötä terveydenhoidon innovaatiot ovat alati kasvavan ihmisjoukon ulottuvilla. Globaaleilla terveyspalvelujen markkinoilla on sijoittajalle paljon mahdollisuuksia.

Kehittyvien maiden vaurastumisesta on puhuttu pitkään ja hartaasti. Vuoteen 2030 mennessä globaalin keskiluokan on laskettu kasvavan jopa kahdella miljardilla ihmisellä. BRIC-maat, Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina, nousevat maailman suurimpien kansantalouksien joukkoon.

Samalla ostovoiman painopiste maailmantaloudessa siirtyy rikkaista keskituloisiin kansantalouksiin. Kehittyvien maiden lisääntyvään terveydenhoitopalvelujen ja -tuotteiden käyttöön vaikuttaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä kolme trendiä.


”Kehittyvien markkinoiden lääkemyynnin kasvuprosentit ovat kaksinumeroisia.”

Ensiksi, kun ihmiset vaurastuvat, heille jää perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen enemmän varaa muuhun kulutukseen, kuten lääkkeisiin. Toiseksi, väestön vaurastuessa ja verotulojen kasvaessa kehittyvien maiden hallitukset voivat investoida aiempaa enemmän julkiseen terveydenhuoltoon. Kolmanneksi, terveydenhuollon tuotteiden ja palveluiden kysyntä lisääntyy voimakkaasti väestön kasvaessa ja ikääntyessä.

Nämä trendit mullistavat maailman lääkemarkkinat. IMS Institute for Healthcare Informatics arvioi, että maailman lääkemyynnin arvo on liki 1,3 biljoonaa dollaria vuonna 2018.
Kehittyvien markkinoiden lääkemyynnin kasvuprosentit ovat kaksinumeroisia. Esimerkiksi Kiinassa, jossa on meneillään massiivinen terveydenhuoltouudistus, markkinat kasvavat lähivuosina yli kymmenen prosenttia vuosittain. Euroopassa taas lääkemarkkinoiden vuosikasvu on muutaman prosentin luokkaa.

terveys

Kehittyvillä mailla on kuitenkin vielä kasvuvaraa kehittyneisiin maihin nähden. USA:ssa esimerkiksi kulutetaan vuonna 2018 lääkkeisiin noin 1 400 dollaria henkeä kohti. Kiinalaiset taas kuluttavat lääkkeisiin kymmenesosan tästä.

Suurten monikansallisten lääkeyritysten osuuden lääkemarkkinoista ennustetaan pienenevän. Ne häviävät markkinaosuuksia pienille paikallisille rinnakkaislääkkeitä valmistaville yrityksille. IMS:n mukaan suurin osa lääkemarkkinoiden kasvusta syntyy geneeristen lääkkeiden myynnistä kaikkialla muualla paitsi Pohjois-Amerikassa.

Lääketiede on alati kehittyvä tieteenala, jonka löydöksillä on usein konkreettista merkitystä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Pelkästään viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana alalla on otettu suuria askelia eteenpäin.


”Tätä nykyä henkilökohtaisen geenikartan saa jo reilulla 150 eurolla.”

Merkittävimpiin näistä kuuluu ihmisen geeniperimän kartoitus, joka saatiin virallisesti päätökseen vuonna 2003. Kun kuva sairauksien ja geenien välisestä yhteydestä tarkentuu, terveydenhoitoa voidaan kehittää yksilöllisempään suuntaan. Tätä nykyä henkilökohtaisen geenikartan saa jo reilulla 150 eurolla.

Yksilön geeniperimän tuntemus auttaa muun muassa syöpäriskien arvioinnissa sekä syövän hoidossa. Esimerkiksi eräitä keuhkosyöpä- ja leukemialääkkeitä voi antaa vain henkilöille, joilla on tietynlainen geeniperimä.

Syövän hoidossa on muutenkin edetty viime vuosina. Syövän synnystä, kasvusta ja leviämisestä on saatu uutta tietoa, jota on voitu hyödyntää täsmälääkkeiden kehittämisessä. Täsmälääkkeet toimivat joko syövän kasvulle tarpeellisten molekyylien toimintaa häiritsemällä tai syöpäsoluja tunnistamalla ja tappamalla.

kromosomit2
Ihmisen geeniperimän kartoitus saatiin virallisesti päätökseen vuonna 2003.

Kymmenisen vuotta sitten kehitettiin myös ensimmäinen syöpää ehkäisevä rokote. Papilloomavirusta vastaan suunnattu HPV-rokote antaa 95-prosenttisen suojan kohdunkaulan syöpää vastaan. Suomessa tätä rokotetta alettiin antaa tytöille syksyllä 2013.

Suuria edistysaskelia on otettu myös sydänsairauksien hoidossa. Tupakoinnin vähentyminen, diagnostiikan edistyminen, lääkkeiden kehitys ja kirurgiset innovaatiot ovat yhdessä saaneet aikaan sen, että esimerkiksi Yhdysvalloissa sydän- ja verisuonisairauksiin kuolee nykyään yli 40 prosenttia vähemmän ihmisiä kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Suomessa sydänkuolleisuus on vähentynyt 40 vuodessa 80 prosenttia.

Kirurgiassa on nähty melkoinen vallankumous muutenkin kuin sydänleikkausten osalta. Päivän sana on minimaalisen invasiivinen kirurgia. Näissä leikkauksissa tehdään hyvin pieni haava tai ei laisinkaan haavaa. Leikkaukset eivät kestä kauan, ja paraneminen on nopeaa. Yhä useammin kirurgia avustaa robotti.


”Pandemia iskee pahimmin lentomatkailuun ja turismiin.”

AIDS, SARS, MERS, lintuinfluenssa, sikainfluenssa – globalisaatio ilmenee myös epidemioiden ja pandemioiden muodossa. Ja iskiessään pandemia käy kalliiksi.
Maailmanpankki on arvioinut, että vuoden 2003 SARS-pandemia teki maailman bruttokansantuotteeseen 33 miljardin dollarin loven. Pelkästään Kiinan kansantaloudelle SARSin lasketaan maksaneen 14,8 miljardia dollaria.

Alkuvuonna 2003 Kiina oli käytännössä suljettu. Muun muassa Pekingin diskot, baarit, ostoskeskukset ja elokuvateatterit pitivät ovensa kiinni ja hotellien käyttöaste kaupungissa romahti.

SARS iski pahiten lentomatkailuun ja turismiin. Esimerkiksi Singapore Airlines pienensi kapasiteettiaan 71 prosentilla toukokuussa 2003. Turismi väheni 70 prosentilla ja Singaporen BKT:hen tuli 400 miljoonan dollarin lovi. SARS ei kuitenkaan ollut niin paha kuin alun perin pelättiin. Se tappoi koko maailmassa reilut 900 ihmistä ja oli ohi alle vuodessa. Jos maailmalle leviäisi esimerkiksi vuoden 1957 aasialaisen influenssan tai vuosien 1918–1919 espanjantaudin kaltainen pandemia, syntyisi syvä lama, joka leikkaisi maailman BKT:sta useita prosenttiyksikköjä.


”Vuoden 2003 SARS-pandemia teki maailman bruttokansantuotteeseen 33 miljardin dollarin loven.”

Inhimilliselle kärsimykselle ei voi hintaa laskea, mutta tosiasia on, että aina kun jotain merkittävää tapahtuu maailmantaloudessa, joku siitä myös hyötyy. Pandemioista hyötyvät erityisesti rokotteita ja lääkkeitä valmistavat yhtiöt. Esimerkiksi sikainfluenssan raivotessa vuonna 2009 maailman suurimman rokotevalmistajan Sanofi-Aventisin nettovoitto kasvoi liki viidenneksellä, 8,5 miljardiin euroon. Yhtiön osakekurssi nousi 48 prosenttia maalis- ja lokakuun välillä 2009.

Vuoden 2005 lintuinfluenssan aikoihin Citigroup arvioi, että pandemioista hyötyvät teleyhtiöt, verkkokaupat, viihdealan yritykset ja muut sellaiset toimijat, jotka tarjoavat palveluja taudin pelossa koteihinsa eristäytyville ihmisille. Samalla Citigroup kehotti sijoittajia shorttaamaan sellaisten yritysten osakkeita, joiden liikevaihto kertyy ostoskeskuksista, kasinoista, lentomatkailusta ja turismista.

Maailmantalouden vaikeudet eivät ole vähentäneet ihmisten matkustusintoa. World Travel & Tourism Councilin mukaan matkailu ja turismi -toimiala kasvaa nopeammin kuin maailmantalous. Vuonna 2014 toimialan osuus maailman BKT:sta oli 3,1 prosenttia, ja sen arvioidaan nousevan 3,9 prosenttiin vuonna 2025.

Osa matkustamisesta liittyy tavalla tai toisella terveydenhoitoon. Sairaanhoidon kustannukset länsimaissa ovat kasvaneet samalla kun lentomatkailusta on tullut entistä halvempaa. Deloitte on arvioinut, että maailmassa tehdään vuosittain jopa 50 miljoonaa matkaa syistä, jotka voidaan lukea terveys- tai hoitoturismiksi.


”Intiasta on tullut merkittävä hoitoturismin kohde.”

Ulkomailta haetaan mitä moninaisempia palveluja, tavallisimmin kuitenkin hammashoitoa, kosmeettista tai muuta kirurgiaa sekä hedelmällisyyshoitoja. Monet kehittyvät maat ovat kohentaneet omien terveydenhoitopalvelujensa tasoa. Ne ovat myös kyenneet pitämään palvelujen hinnat kohtuullisina.

OECD:n tilastojen mukaan esimerkiksi sydämen ohitusleikkaus maksoi vuonna 2012 USA:ssa 113 000 dollaria. Vastaava operaatio maksoi Singaporessa 20 000 dollaria, Intiassa 10 000 dollaria ja Meksikossa 3 250 dollaria. Intiassa pörssiin listautuvan ”sydänleikkausten Henry Fordiksi” nimitetyn Devi Shettyn Narayana Hrudayalaya -klinikka aikoo tiputtaa leikkauksen hinnan 800 dollariin alle vuosikymmenessä.

USA:ssa sydämenohitusleikkaus maksaa 113 000 dollaria, Intiassa 10 000 ja Meksikossa 3 250 dollaria.

Suosituimpia hoitoturismin matkakohteita ovat Brasilia, Costa Rica, Etelä-Korea, Malesia, Meksiko, Singapore, Taiwan, Turkki ja Intia. Viimeksi mainittu lukeutuu maailman merkittävimpiin hoitoturismipalvelujen tarjoajiin. PriceWaterhouseCoopers on arvioinut alan liikevaihdon olevan Intiassa 40 miljardin dollarin luokkaa.

Myös Suomessa on havahduttu terveysturismin mahdollisuuksiin. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2012 tehdyn selvityksen mukaan Suomen julkisen erikoissairaanhoidon yksikkökustannustaso on riittävän matala kannattavan terveysmatkailun organisoinnin kannalta.

Hyvä esimerkki avautuvista mahdollisuuksista on Helsingissä toimiva yksityinen syöpäsairaala Docrates. Sen potilaista viidesosa tulee ulkomailta ja sairaalassa on ollut potilaita hoidettavana jo 40 eri maasta kaikista maanosista.

Väestön ikääntyessä terveydenhoitopalvelujen tarve kasvaa. Kun palveluiden rahoituspohja samaan aikaan rapautuu, syntyy paljon puhuttu kestävyysvaje – rahat eivät riitä.

Kehittyneissä länsimaissa onkin lähes kauttaaltaan alettu viime vuosina peräänkuuluttaa koko terveydenhoitojärjestelmän uudistamista. Ratkaisuna ongelmaan on ehdotettu muun muassa sairauksien ennaltaehkäisyä ja terveydenhuollon asiakkaiden oman vastuunoton lisäämistä.


”Järjestelmä ennakoi sydänkohtuksen tai jopa syövän puhkeamisen.”

Amerikkalainen huippututkija, sähköisen terveydenhoidon pioneeri Eric Topol on esittänyt vallankumouksellisen vision siitä, miltä tulevaisuuden terveydenhoito voisi näyttää. Topolin mukaan lääketieteessä on edessä historian suurin murros, kun digitalisaatiota aletaan hyödyntää laajasti terveydenhuollossa.

Topol visioi tulevaisuutta, jossa ei tarvita nykyistä määrää sairaaloita ja lääkäreitä. Kun potilaat tarkkailevat itse omaa terveyttään erilaisten älypuhelimeen liitettävien mittareiden avulla, lääkäriä tarvitaan lähinnä konsultiksi, kumppaniksi ja tiedon tulkitsijaksi.

Käytännössä Topolin visio toimii niin, että terveydenhuollon asiakkaalla on älypuhelin, joka seuraa reaaliajassa hänen terveydentilaansa. Laite rekisteröi muun muassa tietoa hänen verenpaineestaan, verensokeritasostaan, sydämensykkeestään, veren happipitoisuudesta ja unen laadusta.

Älypuhelin osaa mitata potilaan verenpainetta, verensokeriarvoja, sydämensykettä ja unen laatua reaaliajassa.
Älypuhelin osaa mitata potilaan verenpainetta, verensokeriarvoja, sydämensykettä ja unen laatua reaaliajassa.

Kun asiakkaalla on asiaa lääkärille, hänen ei välttämättä tarvitse mennä erikseen vastaanotolle. Hän voi keskustella lääkärin kanssa videoyhteyden avulla älypuhelimen keräämästä datasta ja tarvittavista toimenpiteistä. Parhaimmillaan järjestelmä voi olla jopa niin älykäs, että se osaa ennakoida vaikkapa sydän- tai astmakohtauksen – kenties jopa syövän puhkeamisen.

Joidenkin arvioiden mukaan terveydenhuollon kustannukset saattaisivat uusilla ratkaisuilla pudota jopa kolmanneksen. Eikä Topolin visio rajoitu pelkästään kehittyneisiin länsimaihin. Älypuhelimia hyödyntävälle digitaaliselle terveydenhoidolle on merkittävä tilaus kehittyvissä maissa, joilla ei ole varaa isoihin ja kalliisiin laitteisiin.

Cutline_TapaniKoskenkari

FIM terveyssektorilla

FIMin rahastopaletissa on yksi osakerahasto, joka sijoittaa globaalisti terveyssektorille. FIM Rohto -rahaston sijoitussalkussa on lääke- ja bioteknologiayritysten lisäksi myös terveydenhuollon laitteita, tarvikkeita ja palveluja tarjoavia yrityksiä. Rahastonhoitaja Tapani Koskenkari listasi kolme syytä siihen, miksi terveyssektori on kiinnostava sijoituskohde.

1. Kysyntä kasvaa vahvasti

Pitkällä aikavälillä terveyssektorilla on vahvat kasvunäkymät. Terveydenhuollon tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa, kun maailman väestö kasvaa ja ikääntyy. Jatkossa kasvu tulee yhä enemmän kehittyvistä maista. Tätä kehitystä tukevat erityisesti elintason nousu sekä panostus valtiollisiin terveydenhuoltojärjestelmiin.

2. Vähemmän altis suhdannevaihteluille

Terveyssektoriin sijoitettaessa myös lyhyempi aikajänne on merkityksellinen. Terveydenhuolto on defensiivinen sektori, eli monia muita toimialoja vähemmän altis suhdannevaihteluille, vaikka talouden syklit vaikuttavat toimialan joihinkin osa-alueisiin ja yrityksiin. Tämä johtuu siitä, että ihmiset käyttävät terveyspalveluja pääosin suhdanteista riippumatta.

3. Maltillinen hinnoittelu

Hyvistä tulevaisuuden näkymistä ja defensiivisestä luonteesta huolimatta alan yritysten osakkeet on pääsääntöisesti hinnoiteltu kohtuullisesti”. FIM Rohdon lisäksi terveyssektori kuuluu monen muun FIMin rahaston sijoitusuniversumiin. Terveydenhuolto on kiinnostava sijoituskohde muun muassa kehittyville markkinoille sijoittavien rahastojen näkökulmasta katsottuna. Esimerkiksi Intiassa on monia hyviä kansainvälisesti toimivia lääkeyhtiöitä.

Tutustu FIM Rohto -rahastoon.

01.12.2015