Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen auttaa suomalaisia yrityksiä terveysteknologian globaaleille kasvumarkkinoille. Siihen tarvitaan lisää yhteistyötä. Suomessa toimii noin 300–400 terveysteknologia-alan yritystä, joiden yhteenlasketusta liikevaihdosta yli 80 prosenttia tuli viennistä.

Globaalit megatrendit pitävät huolen siitä, että terveysteknologian markkinat kasvavat vauhdilla kaikkialla maailmassa tulevina vuosikymmeninä.

Ikääntyvän väestön terveydenhoitoon tarvitaan entistä fiksumpia ja kustannuksia säästäviä laitteita, ohjelmistoja ja palveluja. Niiden kysyntää lisää myös ihmisten kasvava kiinnostus oman terveyden ja hyvinvoinnin mittaamiseen.

Terveysteknologia ry:n eli Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen seuraa aitiopaikalta vahvassa kasvussa olevan toimialan kehitystä. Hänen tehtävänään on valvoa alan yritysten etuja ja edistää suomalaisten yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille.

”On virkistävää olla mukana toimialalla, joka on kasvanut tasaisesti myös lamavuosien aikana”, Hassinen sanoo.


Yhdessä luotua osaamista voi hyödyntää monella tavalla.

Hassinen on opiskellut kemiantekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa. Diplomi-insinööriksi valmistumisensa jälkeen hän työskenteli 16 vuotta Kemianteollisuus ry:ssä eri asiantuntijatehtävissä.

Ennen nykyistä pestiään Hassinen toimi seitsemän vuotta terveyden ja hyvinvoinnin esikaupallista tutkimusta koordinoivan SalWe Oy:n toimitusjohtajana. Kyse oli yhdestä Suomeen perustetuista strategisen huippuosaamisen keskittymistä eli SHOKeista.

”SalWen toiminta pohjautui yritysten ja tutkimusmaailman väliseen yhteistyöhön. Siellä opin, miten yhdessä luotua osaamista voi hyödyntää monella tavalla.”

Saara Hassisen mukaan sote-reformi avaa uusia mahdollisuuksia terveysteknologia-alan yrityksille, joille Suomi on ennen kaikkea referenssimarkkina vientiä varten.

Suomessa toimii noin 300–400 terveysteknologia-alan yritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna noin 2,5 miljardia euroa, josta yli 80 prosenttia tuli viennistä. Toimialan tuotevienti on kasvanut viime vuosina 5–10 prosentin vuosivauhtia.

Terveysteknologian yritykset valmistavat muun muassa laitteita hoitoon ja kuntoutukseen. Moni suomalaisyritys kehittää myös erilaiseen mittaamiseen ja kuvantamiseen liittyvää teknologiaa. Laaja-alaista toimialaa yhdistää entistä enemmän internetin, tekoälyn, robotiikan ja muun edistyneen tietotekniikan hyödyntäminen.

Digitalisaatio tulee vauhdilla diagnostiikkaan eli sairauksien syyn selvittämiseen. Tekoälyä ja konenäköä hyödynnetään jo nyt patologisten näytteiden tutkimisessa. Suomalaisyritys Fimmic on kehittänyt tähän pohjautuvan ratkaisun, jolla voidaan helpottaa ja nopeuttaa merkittävästi lääkäreiden työtä esimerkiksi syöpätautien diagnostiikassa.

Terveysteknologian suomalainen jättiläinen on hammashoitolaitteita valmistava Planmeca, jonka liikevaihto on noin 730 miljoonaa euroa. Yrityksen tuotannosta 98 prosenttia menee vientiin. Suomessa alalla toimii myös isoja globaaleja konserneja. Potilasmonitorointilaitteita täällä kehittävä GE Healthcare on tästä hyvä esimerkki.


Yksittäiset yritykset ovat liian pieniä valloittamaan maailmaa.

Valtaosa suomalaisista terveysteknologia-alan yrityksistä on kuitenkin pieniä yrityksiä. Hassisen mukaan joukossa on paljon lupaavia startup-yrityksiä.

”Tavoitteemme on auttaa myös startupeja kasvamaan keskikokoisiksi yrityksiksi, joita on Suomessa tällä hetkellä aivan liian vähän.”

Hassisen mielestä avainsana tässäkin on yhteistyö.

”Yksittäiset yritykset ovat liian pieniä valloittamaan maailmaa. Sen sijaan niiden kannattaa perustaa vientirenkaita ja yhteenliittymiä, joiden avulla ne voivat ratkaista yhden pienen osa-alueen sijaan suurempia ongelmia. Tämä lisää suomalaisyritysten kiinnostavuutta kansainvälisillä markkinoilla.”


Myös isot yritykset ovat huomanneet yhteistyön voiman.

Suunta on Hassisen mielestä hyvä. Business Finlandin, entisen Tekesin ja Finpron, tavoitteena on suunnata julkista rahoitusta yritysten ekosysteemien synnyttämiseen. Myös isot yritykset ovat huomanneet yhteistyön voiman. Ne hakevat aktiivisesti kumppanuuksia startup-yrityksistä.

”Esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä ison yrityksen toimintamallit voivat olla liian jäykät. Uusien asioiden omaksuminen nopeutuu, kun kumppaniksi otetaan dynaamisia startup-yrityksiä.”

Hassisen Healthtech Finland edistää verkostoitumista perustamalla työryhmiä ja järjestämällä tilaisuuksia, jotka tuovat yhteen potentiaalisia yhteistyökumppaneita.

”Uskomme vahvasti myös mentoroinnin voimaan. Meidän tulisi hyödyntää nykyistä enemmän eläkkeelle jääneitä ammattilaisia, joilla on vankka kokemus kansainvälisistä markkinoista. He voisivat siirtää osaamistaan startup-yrityksille mentoreina tai hallituksen jäseninä.”

Yhteys potilaaseen ja potilaan tarpeisiin on terveysteknologiayritysten yhteistyön perusta. Näin saadaan parempia hoitokokemuksia sekä lisätään hoidon vaikuttavuutta ja tuottavuutta.

Terveysalan globaalit markkinat voi jakaa karkeasti kahteen osaan. Toisen niistä muodostaa kuluttajamarkkinat, joille kehitetään hyvinvointia edistäviä ratkaisuja, toisen terveydenhuoltosektori. Hassinen muistuttaa, että molemmissa riittää haasteita. Kuluttajamarkkinat ovat maailmalla äärimmäisen kilpaillut. Terveydenhuoltoseltori puolestaan on viranomaisten hyvin tarkasti sääntelemä, mutta kilpailevia toimijoita on siellä vähemmän.

”Vähäisemmän kilpailun vuoksi suomalaisten yritysten kannattaisi etsiä mahdollisuuksia etenkin jälkimmäisiltä markkinoilta. Se edellyttää, että yritys lähtee rakentamaan laatujärjestelmäänsä hyvissä ajoin.”

Suomalaisyrityksillä on jo paljon näyttöä siitä, että ne osaavat tehdä viranomaisten määräykset täyttäviä tuotteita ja palveluja. Noin 40 prosenttia terveysteknologian viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin, jossa ruoka- ja lääketurvallisuusvirasto FDA:n tarkastukset ovat Eurooppaa huomattavasti tiukemmat.

Hassinen muistuttaa, että erinomainenkaan tuote ei käy maailmalla kaupaksi, ellei sitä räätälöidä paikallisiin oloihin ja asiakkaalle sopivaksi.

”Siksi menestyminen edellyttää, että valituilla markkinoilla ollaan tiiviisti läsnä – lähellä asiakasta. Pienille yrityksille tämä voi olla vaikeaa ilman yhteistyötä muiden yritysten kanssa.”


Innovaatioita on testattava aidossa sairaalaympäristössä.

Kansainvälisille markkinoille pääsy edellyttää usein vahvaa näyttöä ratkaisun toimivuudesta kotimaassa. Hassisen mielestä on tärkeää, että toimivuutta päästään kokeilemaan aidossa toimintaympäristössä jo varhaisessa vaiheessa.

Tämä on ollut Suomessa vaikeaa etenkin pienille yrityksille, joiden on pitänyt maksaa sairaaloille siitä, että ne pääsevät testaamaan teknologiaansa.

”Isojen yritysten on helppo mennä sairaaloihin, ja ne ovat menestyneet tekemällä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa.”

Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa tilanne on päinvastainen. Sairaalat maksavat pienillekin yrityksille siitä, että saavat käyttöönsä uutta teknologiaa.

Hassinen näkee tässäkin muutosta parempaan. Terveysalan yrityksille on avattu pääkaupunkiseudulla aidossa sairaalaympäristössä toimiva kokeilualusta, jossa ne voivat kehittää tuotteita ja palveluja. Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa on mukana muidenkin yliopistokaupunkien niin sanottuja Testbed-toimijoita, jotka haluavat tuotteistaa kehitysalustansa.


Terveysteknologian yritykset loistavat poissaolollaan Helsingin pörssistä.

Hassinen muistuttaa, että terveysteknologian innovaatioiden kaupallistaminen vaatii isoja rahallisia panostuksia. Tutkimus- ja tuotekehitykseen vierähtää helposti kymmenen vuotta.

”Terveysteknologiaan sijoittavia pääomasijoittajia on Suomessa vähän. Yritykset joutuvat hakemaan rahoitusta usein ulkomaisilta sijoittajilta ja isoilta yrityksiltä.”

Hassinen toivoo, että alan kasvuyritykset hyödyntäisivät pörssilistautumista kasvunsa rahoitukseen. Terveysteknologian yritykset loistavat poissaolollaan Helsingin pörssissä paria poikkeusta lukuun ottamatta.

15.03.2018