Tulevaisuudessa kaikki mahdollinen kytketään globaaliin tietoverkkoon. Sähkölampuista vaatteisiin ja autoihin. Kassakaapeista lukkoihin ja aseisiin. Teollisuusroboteista voimalaitoksiin. Älylaitteiden tietoturvalla – tai sen puuttumisella – voi olla myös suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisiakin vaikutuksia.

Esineiden internetistä (Internet of Things, IoT) puhuttiin ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla. Nyt internet laajentuu huimaa vauhtia laitteisiin ja koneisiin, joita voidaan ohjata, mitata ja tarkkailla verkon yli. Kun vuonna 2012 internetiin kytkettyjen laitteiden määräksi laskettiin 8,7 miljardia kappaletta, arvioidaan niitä vuosikymmenen vaihteessa olevan jo 50 miljardia.

Pelkästään sähkölamppuja on tuolloin kytketty verkkoon sata miljoonaa kappaletta. Autoja verkossa on vuonna 2020 jo neljännesmiljardi.

FIM_tietoturva_iot

Esineiden internet onkin noussut tietoturvaeksperttien ykköspuheenaiheeksi. Asiantuntijat ovat huolissaan sekä nettiin kytkettyjen laitteiden silkasta määrästä että siitä, miten niiden tietoturva on kaikkea muuta kuin aukotonta.

FIM_tietoturva_iot

Viimeksi lokakuussa nähtiin, kuinka internetliikennettä reitittävä ja hallinnoiva Dyn joutui palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäys toteutettiin miljoonien internetiin kytkettyjen esineiden avulla, ja siitä kärsivät muun muassa Netflix, Spotify, PayPal, Amazon ja Twitter sekä niiden kymmenet miljoonat asiakkaat. The Hacker News uutisoi iskun melkein kaataneen internetin.

FIM Mikko Linnavuori

Myös kuluttajien on tiedostettava riskit

”Päätettäessä laitteiden liittämisestä verkkoon pitäisi punnita saavutettavia hyötyjä ja toisaalta riskejä, joille altistutaan. Valitettavasti erityisesti kuluttajalaitteiden ostajilla ei ole tarkkaa käsitystä uusien ominaisuuksien riskeistä. Siksi esineiden internetiin siirtyminen voi tapahtua puolihuolimattomasti.

Suuri vastuu käytettävistä komponenteista ja ohjelmistoista on laitevalmistajilla, mutta myös kuluttajan tulee tiedostaa riskit ja esimerkiksi vaihtaa oletussalasanat pois.

Tietoturvayhtiöiden palveluiden kysyntä ja liikevaihto kasvavat turvattavien laitteiden määrän kasvun ja monipuolistumisen myötä. Yhteiskunnan ja yksittäisten ihmisten kannalta kriittisimpien toimintojen – esimerkiksi vaalit tai sydämentahdistimet – altistamista verkkohyökkäyksille ei voi suositella.”

Mikko Linnanvuori on FIMin länsimarkkinarahastojen johtaja sekä FIM Brands, FIM Maailma ja FIM USA Sijoitusrahastojen päävastuullinen rahastonhoitaja.

27.04.2017