Vaikka työmarkkinajärjestöjen rivit rakoilevat, syksyllä 2014 sorvattu eläkeuudistus etenee eduskunnassa sovitussa aikataulussa. Selvää on, että jatkossa suomalaiset joutuvat huhkimaan töissä aiempaa vanhemmiksi ja eläkkeelle pääsyn ehdot kiristyvät.

Vuonna 2017 voimaan tulevan uudistuksen myötä eläkeikä nousee asteittain ensin 65 vuoteen, ja sen jälkeen sitä nostetaan elinajanodotteen mukaan. Esimerkiksi nyt 40-vuotiaat joutuvat sinnittelemään työelämässä näillä näkymin yli 66-vuotiaiksi.

Uudistuksen tavoitteena on ollut pidentää työuria niin, että julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi noin prosentin verran. Mutta nostaako nyt tehty ratkaisu keskimääräistä eläkeikää toivotusti­ 62,4 vuoteen?

”Näyttää aika lupaavalta, kun tämän yhdistää aiempiin kiristyksiin. Isoin juttu on se, että jatkossa eläkeikä nousee enemmän tai vähemmän mekaanisesti. Silloin ei tarvita uutta uudistustyöryhmää riitelemään taas vuositolkulla”, sanoo tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

FIM_työurat_wp

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlassa uudistuksen vaikutusarvioihin suhtaudutaan aiempien tutkimusten pohjalta epäillen.

”Vaikutusarviot perustuvat staattisiin laskelmiin, eikä niissä ole otettu huomioon uudistukseen liittyviä kannustimien muutoksia. Mikäli työttömyysputken ehtoja ei muuteta, siihen suuntaan voi tulla merkittävää vuotoa”, Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sanoo.

Työttömyysputken lisäksi myös sopimukseen kirjattu uusi, niin kutsuttu työuraeläke voi johtaa siihen, etteivät työurat pitene toivotusti, vaan työelämästä poistutaan tätä reittiä pitkin ennenaikaisesti.

Ongelmistaan huolimatta suomalaista eläkejärjestelmää voi pitää Valkosen mielestä kuitenkin lähes esimerkillisenä verrattuna monen muun maan järjestelmään. Suomessa noin viidennes kerätyistä työeläkemaksuista rahastoidaan tulevien eläkkeiden maksamiseksi, ja lopuilla kustannetaan parhaillaan eläkkeellä olevien eläkkeitä.


”Työuria pidennetään myös alusta ja keskeltä erilaisin kannustimin.”

Työuria pidennetään lopun lisäksi myös alusta ja keskeltä vähentämällä etuuksia ja rakentamalla erilaisia kannustimia. Osin jo toteutuneitakin ideoita ovat muun muassa vuorotteluvapaan ehtojen tiukennus, vanhempainvapaan ja opintotuen leikkaaminen sekä työttömyysturvan muuttaminen vastikkeelliseksi.

Eläkeikää lähestyvien on liioin turha odottaa, että osa-aikaeläkkeet kustannettaisiin enää tulevaisuudessa yhteisistä varoista. Niin kutsutulle osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle lähtijät joutuvat maksamaan työajan lyhennyksensä omasta pussistaan.

”Ei ole kohtuuton ajatus edellyttää pidempiä työuria, sillä koko pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu korkeaan työllisyysasteeseen. Muuten veroaste alkaa nousta väistämättä liian korkeaksi.”

Yhteisestä pussista ei ole varaa kustantaa sitä, että suurin osa pidemmästä eliniästä tehdään jotain ihan muuta kuin työtä, Valkonen sanoo.

elakeika-nousee

Julkisen talouden ongelmia pahentaa Suomessa väestön ikääntymisen lisäksi se, että talouskasvu on kituliasta, eikä kiihtymistä ole näköpiirissä. VATT:n Tomi Kyyrä suhtautuu skeptisesti työurien pidentämiseen alkupäästä.

”Ei ole hyvä, jos ihmiset pakotetaan valitsemaan koulutusala aikaisin ja sen vaihtamisesta tehdään hankalaa. Silloin ihmiset voivat päätyä aloille, joissa he eivät viihdy.”

Kyyrän mukaan eläkeiän noston ohella katse pitäisi kiireesti suunnata työurien keskivaiheelle, jossa työttömyysjaksoja ja osin myös lastenhoitojaksoja lyhentämällä saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja työttömiin kannattaa panostaa.

Jos jatkossa haluaa viettää pidempiä aikoja lasten kanssa, olla sapattivapaalla tai vähentää työntekoa vanhemmiten, se pitää näillä näkymin rahoittaa itse.

”Eläkkeelle jäädään tulevaisuudessa myöhemmin jo siksi, että yhä useampi tekee kevyempiä toimistotöitä ja ihmiset viihtyvät ja jaksavat työelämässä aiempaa pidempään muutenkin. Työurien pidennystä täytyy kuitenkin vauhdittaa kannustimilla ja ikärajojen nostolla”, Kyyrä sanoo.

Suomalaisten keskieläke on Eläketurvakeskuksen mukaan nykyisin yli 50 prosenttia suomalaisten keskipalkasta, mutta eläkkeet laskevat jatkossa jonkin verran. Jo aiemmassa – vuoden 2005 – eläkeuudistuksessa lanseerattiin nk. elinaikakerroin, joka alentaa kaikkien vuonna 1948 tai sen jälkeen syntyneiden kuukausieläkettä elinajanodotteen nousun mukaan.

Näistä työeläke-uudistuksessa sovittiin

  • Alin vanhuuseläkeikä nousee asteittain ensin 65 vuoteen. Vuodesta 2030 se sidotaan elinajanodotteeseen niin, että työssäolovuosien ja eläkkeelläolovuosien suhde säilyy ennallaan.
  • Otetaan käyttöön tavoiteikä. Esimerkiksi vuonna 1965 syntyneillä tavoite-eläkeikä on reilut 67 vuotta ja 1985 syntyneillä yli 70 vuotta. Lykkäämällä eläkkeen nostamista tähän ikään asti saa kompensoitua elinaikakertoimen eläkettä pienentävän vaikutuksen.
  • 61-vuotiaana voi päästä osittaiselle vanhuuseläkkeelle, mikä kuitenkin pienentää lopullista eläkettä.
  • Eläkkeen nostamista myöhemmäksi siirtävät saavat nk. lykkäyskorotusta, jonka suuruus riippuu kertyneestä eläkkeestä. Korotus on 0,4 prosenttia jo karttuneesta eläkkeestä kuukaudessa. Jos eläkettä on karttunut esim. 3 000 euroa kuukaudessa, eläkkeen nostamisen lykkäys kuukaudella nostaa lopullista eläkettä 12 euroa.
  • Pitkän työuran raskaissa töissä tehneet työn sankarit voivat päästä työuraeläkkeelle 63-vuotiaana. Työuraeläkkeen kriteerit eivät vielä ole täysin selvillä.
30.11.2015